Tikkurilan taistelu oli Suomen sisällissodan taistelu, joka käytiin Saksan Itämeren-divisioonan ja Helsingin pitäjän punakaartin välillä Helsingin pitäjän alueella 12.–13. huhtikuuta 1918. Kiivaimmat taistelut keskittyivät Tikkurilan ja Malmin välille, kun saksalaiset valtasivat strategisesti tärkeät pääradan varrella sijaitsevat kylät rautatieasemineen ja estivät näin punaisten junaliikenteen Helsinkiin. Operaatio oli osa 10.–14. huhtikuuta tapahtunutta Helsingin valtausta.
Saksalaisista taisteluun osallistui majuri Lothar von Brandenstein komentaman 3. kaartinulaanirykmentin 1., 2., 4. ja 5. eskadroona johtajinaan ratsumestarit von Jagow, von Berchem-Königsfeld, von Plessen ja zu Solms-Baruth, sekä konekiväärieskadroona ratsumestari von Keudellin johdolla. Vastassaan heillä oli lähinnä ensimmäistä kertaa linjaan hälytettyjä paikallisia punakaartin osastoja, kun taistelukokemusta omaavat oli samaan aikaan koottu Espoon Leppävaaraan torjumaan lännestä lähestyviä saksalaisia. Lisäksi punaiset oli varustettu lähinnä metsästyskiväärein.
Tikkurilan punakaarti Tikkurilan punakaarti perustettiin marraskuussa 1917, ja siitä tuli Helsingin pitäjän toiseksi suurin kaarti: Viljo Sohkasen muistelmien mukaan siihen kuului 242 henkilöä. Kaikki eivät olleet kotoisin Tikkurilasta, vaan kaartiin liittyi myös Hakkilan, Koivukylän ja Rekolan asukkaita. Koko eteläisen Suomen tavoin Helsingin maalaiskunta oli vahvasti punaisten hallitsemaa aluetta. Sisällissota alkoi helmikuussa 1918, ja osa Tikkurilan kaartilaisista osallistui sotaan Viipurin koillispuolella Antreassa. Tikkurilassa punakaarti vartioi sodan alusta alkaen päärataa Tikkurilan ja Rekolan aseman välillä. Taistelut lähestyivät Tikkurilaa, kun saksalaiset 3. huhtikuuta 1918 nousivat maihin Hangossa ja pyrkivät saartamaan Helsingin pohjoispuolelta. Tikkurilassa taisteluun valmistautui noin sata heikosti koulutettua punakaartilaista. Saksalaissotilaat sen sijaan olivat hyvin koulutettuja.
Taistelu Helsingin pitäjän miehitys Saksan Itämeren-divisioonan komentaja Rüdiger von der Goltz määräsi 3. kaartinulaanirykmentin hyökkäämään Helsingin pitäjään huhtikuun 12. päivän aamuna. Edeltävänä iltana joukot majoittuivat Espoon Laaksolahdessa sijaitsevaan Dalsvikin kartanoon. Aikaisemmin liikkeelle lähtenyt 2. eskadroona oli samaan aikaan edennyt Helsingin pitäjän Hämeenkylään saakka, josta punaiset olivat heidän edellään perääntyneet. Seuraavana aamuna kello 6.00 joukot aloittivat etenemisen Laaksolahdesta kohti Helsingin pitäjää ja 2. eskadroona puolestaan hyökkäsi Tikkurilan suuntaan kello 10.
Punakaartilaiset puolustautuivat avonaisessa maastossa aluksi omista taloistaan ja niiden pihapiiristä käsin. Puolustajien joukossa oli myös naisia, joiden kerrotaan aiheuttaneen saksalaisten ainoat tappiot. Lisäksi Malmin ja Tikkurilan asemien välillä kulki kaksi lähestyviä saksalaisia tulittanutta punaisten panssarijunaa. Taistelujen aikana kolme henkilöjunaa onnistui lähtemään Tikkurilan asemalta kohti pohjoista mukanaan pakenevia punakaartilaisten perheenjäseniä. Saksalaiset saivat lopulta vallattua Tikkurilan aseman ja sen eteläpuolella sijaitsevan Kuninkaalan kello 14.45.
Aseman valtauksen jälkeen 2. eskadroona järjestäytyi puolustusasemiin ja katkaisi radan, jottei sitä pitkin liikkunut punaisten panssarijuna pystynyt murtautumaan aseman eteläpuolelle. Kello viiden aikaan iltapäivällä kaksi tunnin välein etelästä käsin ratapenkkaa pitkin hyökännyttä punaisten osastoa yritti edetä asemalle, mutta saksalaiset torjuivat molemmat rautatien ylikäytäville sijoitetuilla konekivääreillä ja ampumalla perääntyviä punaisia vielä kranaatinheittimillä. Saksalaisten mukaan kaikki hyökkääjät saivat surmansa ja ratapenkalla lojui noin 70 ruumista. Eskadroona menetti taistelussa ainostaan kaksi kaatunutta, mutta huonosti aseistautuneita ja taistelukokemusta vailla olleita punaisia kerrottiin kaatuneen jopa sata. Lisäksi noin 50 jäi vangiksi. Suomen sotasurmat -tietokanta kuitenkin tuntee vain 25 Tikkurilassa kaatuneen nimet.
2. eskadroonan taistellessa Tikkurilassa, 1. eskadroona jäi reserviksi Myllymäkeen. 4. ja 5. eskadroona puolestaan jatkoivat Helsingin pitäjän kirkonkylään, josta 5. eskadroona aloitti kello 16 hyökkäyksen kohti Malmia, 4.:n jäädessä Ruskeasantaan varmistamaan pohjoiseen johtavaa maantietä. 5. eskadroona sai kylän haltuunsa lyhyiden taistelujen jälkeen iltaan mennessä ja valtasi samalla myös Kaarelan.
Taistelut 13. huhtikuuta Seuraavana aamuna punaisten panssarijuna hyökkäsi jälleen Tikkurilan aseman pohjoispuolelta, työntäen edellään tuleen sytytettyjä junanvaunuja. Panssarijuna tulitti tykeillään saksalaisia, jotka taas vastasivat tuleen kranaatinheittimillä, osumatta kuitenkaan junaan. Kello 15 jälkeen junaa ei enää näkynyt. Samana iltapäivänä saksalaiset saivat taistelujen jälkeen haltuunsa myös Helsingin pitäjän kirkonkylältä Kuninkaalaan johtavan maantien sekä Seutulan kylän. Punaiset yrittivät vielä yllättää saksalaiset karttoihin merkitsemätöntä sivuraidetta pitkin, mutta tämäkin hyökkäys torjuttiin. Iltaan mennessä punaiset olivat poistuneet Helsingin pitäjän alueelta ja pääradan varresta aina Tuusulan Fallbackaa myöten.
Pakenevat punaiset Taistelun jälkeen Malmin punakaartilaiset lähtivät pakenemaan Porvoontietä kohti itää. Maantien kerrottiin olleen täynnä pakolaisia. Osa malmilaisista oli jo taistelun aikana ehtinyt pakenemaan junalla Keravalle, jonne päätyivät lopulta myös Porvoontietä lähteneet. Heidän joukkoonsa oli liittynyt suuri joukko Helsingin pitäjän itäisistä (Herttoniemi, Mellunkylä ja Sotunki) ja pohjoisista (Hakunila ja Rekola) kylistä lähteneitä pakolaisia. Keravalta joukko jatkoi edelleen Riihimälle, jossa se jakaantui kahtia. Siviilit suuntaisivat maanteitse kohti Lahtea, jossa ne muutamaa viikkoa myöhemmin jäivät vangeiksi ja punakaartilaiset puolestaan rautateitse Lahden kautta Kymenlaaksoon, missä he joutuivat myös taistelemaan saksalaisia vastaan.
Muistomerkit pienoiskuva|Kaatuneiden punaisten muistomerkki Vantaan Jokiniemessä paljastettiin 21. elokuuta 1949. Muistomerkki on punaista graniittia, ja siinä on teksti ”He kaatuivat aattensa puolesta”. Symbolina risti koettiin hallitsevaksi, mutta toisaalta suurin osa punakaartilaisista oli kuulunut seurakuntaan.
Tikkurilan taistelussa kaatuneita punakaartilaiset on perimätiedon mukaan haudattu entisen Tikkurilan maatalouskoelaitoksen alueella sijaitsevaan joukkohautaan Jokiniemeen. Jokiniemessä lähellä Hiekkaharjun rautatieasemaa sijaitsee myös kaatuneiden punaisten muistomerkki. Myös muistomerkin luokse on haudattu kaatuneita punaisia.
Lähteet
Luokka:Saksalaisten taistelut Suomen sisällissodassa Luokka:Uudenmaan taistelut Luokka:Vantaa 1900-luvulla Luokka:Tikkurila