PTO-4 oli virolainen yksimoottorinen kaksipaikkainen koulukone. Konetyypin nimen kirjaimet tulivat sen suunnittelijoiden, Voldemar Postin, Rein Tooman ja Otto Orgin, sukunimien alkukirjaimista. Viron ilmatorjuntajoukot () sai käyttöönsä ensimmäisen PTO-4 -koneensa (rek. nro. 161) 12. lokakuuta 1938, ja toisen, suljetulla kabiiniohjaamolla ja tehokkaammalla moottorilla varustetun koneen 13. maaliskuuta 1939. Jatkokehitetty toinen kone sai tyyppimerkinnän PTO-4a, mutta sen tuotanto jäi vain yhteen koneyksilöön.
Ilmatorjuntajoukkojen lisäksi tyyppiä käytti Eesti Aeroklubi, jolle valmistettiin koneet rekisteritunnuksilla ES-EAK, -EAL, -EAM, -EAN, -EAO ja -EAP. Aeroklubin kuudesta koneesta kaksi, ES-EAO ja ES-EAP, jäi keskeneräisiksi.
Neljä PTO-4:ää oli lentokunnossa Saksan miehittäessä Viron vuonna 1941. Koneet siirtyivät virolaisista vapaaehtoisista kootun Saksan Luftwaffen alaisen Sonderstaffel Buschmannin käyttöön, joka muuttui 1. huhtikuuta 1943 Aufklärungsfliegergruppe 127:ksi. Reval-Ülemisten lentokentälle sijoitettu yksikkö käytti koneita vuoteen 1944 koulutus- ja yhteyslentokoneina, seä tiedustelulentotoimintaan Itämeren rannikkoaluilla.
Tekniset tiedot
Kirjallisuutta
Luokka:Virolaiset ilma-alukset Luokka:1930-luvun koulukoneet