Harry Hjalmar Forsblom (2. marraskuuta 1943 Jyväskylä – 3. joulukuuta 2016 Helsinki)Kuolinilmoitus, Keskisuomalainen 22.1.2017, s. 44 oli suomalainen kirjailija, kirjallisuuskriitikko, kääntäjä ja kirjoittamisen opettaja. Häntä pidetään yhtenä postmodernistisen tyylin aloittajista Suomessa. Myös hänen väitöskirjansa (2001) käsittelee postmodernismia.Harry Forsblom 1943–2016. HS Muistot 11.1.2017. Viitattu 13.1.2017.
Forsblomin debyyttiteos oli vuoden 1973 runokokoelma Jees, maailman dialektiikka. Sitä seurasivat Keski-Suomeen kytkeytyvä Toivakan kirkon kattomaalaus (1975) ja romaani Aurinkolinna (1980). Myöhempiä teoksia ovat esimerkiksi lehtimaailmaa kuvaava Lasitalo (2012) ja sosiaalisen median metaforalle rakentuva Frendien kerho (2013). Hän käytti usein tyylilajistaan nimitystä postmoderni ironia. Tyyliin kuuluivat monimerkityksisyys, leikillisyys ja fragmantaarisuus.
Forsblom toimi vuosina 1993–2012 helsinkiläisen Kriittisen korkeakoulun kirjoittajakoulun opettajana ja vuodesta 1999 kirjoittajakoulutuksen johtajana. Hän oli kriitikkona Helsingin Sanomissa vuosina 1965–1985 ja sen jälkeen monissa muissakin lehdissä. Hänelle myönnettiin valtion ylimääräinen taiteilijaeläke vuonna 2007.
Teokset Aurinkolinna, romaani Frendien kerho, romaani Jees, maailman dialektiikka, runokokoelma Kieli edellä tulevaisuuteen, romaani Kun legendasta tulee tosi, romaani Kuuluisia miehiä nesteessä, runokokoelma Kävelymusiikkia meren pohjalta, runokokoelma Lasitalo, romaani Rakkaus/helvetti, romaani Ristilukki ja kumppanit, romaani Sorayan kiirastuli, romaani Toivakan kirkon kattomaalaus, runokokoelma Tomumajayllätys, runokokoelma Verhojen takaa tulee kirjoitus, runokokoelma
Lähteet
Aiheesta muualla Harry Forsblom Kirjasammossa
Luokka:Suomalaiset kirjailijat Luokka:Suomalaiset kirjallisuuskriitikot Luokka:Suomalaiset runoilijat Luokka:Suomentajat Luokka:Suomalaiset opettajat Luokka:Vuonna 1943 syntyneet Luokka:Vuonna 2016 kuolleet