thumb|Otšakovin piiritys 1788. January Suchodolskin maalaus vuodelta 1853. thumb|Aleksandr Suvorov. Venäjän–Turkin sota (1787–1792) oli Venäjän keisarikunnan ja Osmanien valtakunnan eli Turkin välinen sota. Se oli jatkoa vuosien 1768–1774 Venäjän–Turkin sodalle, joka oli päättynyt Venäjän voittoon. Sodan jälkeen Venäjä oli ottanut omin päin haltuunsa alueita Mustanmeren rannoilta, mikä ei miellyttänyt osmaneita. Se vaati Venäjää vetämään joukkonsa pois Krimiltä. Sota syttyi 19. elokuuta 1787. Osmanit kävivät samaan aikaan sotaa Itävaltaa vastaan vuosina 1787–1791, joten Venäjä ja Itävalta olivat tässä sodassa liittolaisia.
Alkuvuonna 1787 Venäjän keisarinna Katariina Suuri teki propagandamielessä puolivuotisen tarkastusmatkan Venäjän haltuun otetulla Novorossijan alueella. Matka tunnetaan erityisesti väitetyistä Potemkinin kulisseista. Krimin takaisia alueita asutettiin ja venäläistettiin sotamarsalkka Grigori Potjomkinin johdolla.
Sodassa osmanien armeija oli alakynnessä siitä huolimatta, että se oli Venäjän armeijaa suurempi. Kenraali Aleksandr Suvorovin joukot löivät syyskuussa 1789 Rymnikin taistelussa Yusuf paššan johtamat joukot. Amiraali Fjodor Ušakovin komentama venäläinen laivasto löi osmanit myös merellä elokuussa 1791 käydyssä ratkaisevassa Kaliakranniemen meritaistelussa, minkä jälkeen Osmanien valtakunta oli valmis rauhanneuvotteluihin.
Sota päättyi Iașin rauhaan vuoden 1792 alussa. Rauhansopimuksessa vahvistettiin Venäjän oikeus Krimin niemimaan omistukseen. Etelä-Bug- ja Dnestrjokien välinen alue Moldovassa siirtyi Venäjän omistukseen. Venäjän tarkoituksena oli seuraavaksi luoda suojelukseensa osmaneilta otettava Kreikan kuningaskunta, mutta suunnitelma ei toteutunut.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Venäjän sodat Luokka:Osmanien valtakunnan sodat Luokka:1700-luvun sodat Luokka:1780-luku Luokka:1790-luku