Luettelo Suomen ilmavoimien lento-onnettomuuksista

Luettelo Suomen ilmavoimien lento-onnettomuuksista kattaa vuosina 1918–2013 sodan tai rauhan aikana miehistön kuolemaan johtaneet tai lentokoneen merkittävään vaurioitumiseen tai tuhoutumiseen johtaneet lento-onnettomuudet, mutta ei taistelutoimissa tuhoutuneita koneita.

1910-luku Sisällissodan aikaiset onnettomuudet thumb|Tuhoutunut Thulin Typ D Näsijärven jäällä. 16. huhtikuuta 1918 kello 18.50 tapahtui Suomen Ilmailuvoimien ensimmäinen lento-onnettomuus, kun Ilmailuvoimien ensimmäinen kone, Eric von Rosenin lahjoittama Thulin Typ D, putosi Tampereella Näsijärven jäälle. F1 kuului tuolloin Lento-osasto 1:een. Onnettomuudessa kuolivat koneen ruotsalainen 19-vuotias ohjaaja Karl Westman ja vaasalainen 20-vuotias mekaanikko Sigurd Nylund. Naistenlahden lentopaikka oli vallattu punaisten lentojoukoilta 10. huhtikuuta 1918 ja F1 lähti sieltä moottorihuollon jälkeiselle koelennolle. Kone ei oiennut liu'usta vaan sen siipien tuenta petti. Lentovarikon killan muistolaatta on pystytetty Ranta-Tampellan alueelle Näsijäven rantaan.

Sisällissodan jälkeen Alkuillasta 29. kesäkuuta 1918 teki Suomen ilmavoimille tuotava Suomesta kerätyin varoin tilattu NAB typ 12 pakkolaskun Ahvenanmerelle. Lentokone upposi ja sen ruotsalainen miehistö hukkui. Kone ei ollut Ilmailuvoimien rekisterissä, vaan sillä oli ruotsalainen rekisterinumero F10. Sillä oli tehty yksi koelento Ruotsissa ennen siirtolentoa Suomeen. Koneen osia löydettiin myöhemmin Eckerön lähistöltä. Sen ohjaaja oli kapteeni Carl Gustaf Krokstedt, N.A.B.-lentokonetehtaan koelentäjä, jota oli turhaan kutsuttu Suomen ilmavoimien ensimmäiseksi komentajaksi talvella 1918. Matkustajan, vapaaherra Carl Cederströmin, ruumis löydettiin merestä. Hän oli perustanut N.A.B.-tehtaan vuonna 1916 ja oli ensimmäinen ruotsalainen, joka hankki lentolupakirjan. Hänen kouluttajansa oli ollut mm. ensimmäisestä Englannin kanaalin ylilennosta tunnettu Louis Bleriot. Molemmat olivat kokeneita lentäjiä ja onnettomuuden syy on ilmeisesti ollut moottorin sammuminen ja epäonnistunut pakkolasku mereen. 11. elokuuta 1918 Suomen ilmavoimien kone S.58/18. Friedrichshafen FF.33.E syöksyi maahan Turun lähistöllä. Ohjaaja oli saksalainen luutnantti Conrad von Bülow-Bothkamp, joka oli Suomen ilmavoimien komentajan Carl Seberin adjutantti. Matkustajana oli Saksan laivaston luutnantti Blanck. Moottorihäiriön jälkeisessä kaarrossa kone menetti nopeutensa ja syöksyi maahan palaen. Matkustajan on arveltu aikaansaaneen ohjausvirheen. 30. syyskuuta 1918 klo 17:30 syöksyi Stetinin M-9-lentovene C.75/18 mereen Turun lähistöllä. Matkustaja jääkärivänrikki, tähystäjäoppilas Johan Hyvönen kuoli, mutta ohjaaja vääpeli Asser Järvinen loukkaantui vain lievästi. Ajalleen tyypillisesti Järvisen ensimmäiselle yksinlennolle otettiin matkustaja mukaan. Kone oli kaatunut vaakalennosta syöksyyn, joka viittaa ohjausjärjestelmän vikaan tai rakennevaurioon. 6. kesäkuuta 1919 syöksyi Stetinin M-9 -lentovene C.77/18 mereen Turun edustalla. Ohjaaja V. Malmlund kuoli, mekaanikko V. Juutilainen loukkaantui lievästi. Syynä oli ohjaajan virhe korkeuden arvioinnissa loppuvedossa. 8. elokuuta 1919 Friedrichshafen FF.49.C -vesikone syöksyi maahan Koivistolla. Ohjaaja vänrikki O. Hongell ja kersantti A. Rantasalmi kuolivat. Toinen matkustaja selvisi vähin vammoin. Jyrkkä kaarto sadan metrin korkeudessa pudotti koneen lentonopeuden, jolloin se syöksyi jyrkästi maahan. 1. syyskuuta 1919 syöksyi Georges Levy G.L.40 -lentovene mereen Santahaminan edustalla. Ohjaaja, ranskalainen vääpeli Alexis Argoud, ja matkustajat, vänrikki Eino Teräskallio ja vänrikki Bruno Tötterman, kuolivat. Kone tuhoutui täydellisesti.

1920-luku 1920 11. maaliskuuta 1920 ohjaaja vänrikki Michelson ja mekaanikko Joutsela kuolivat, kun Albatros C.III nousi pystyyn kesken lentoonlähdön Utissa ja syöksyi maahan. Syyksi todettiin virallisesti sabotaasiVesen ja Siiropää 2008, s. 7. 7. syyskuuta 1920 kaksi Italian Suomelle lahjoittamaa SIAI Savoia S.9 -lentovenettä putosi. Majuri Väinö Werner Mikkolan ohjaama kone löydettiin pudonneena Gliems-jäätiköltä Sveitsistä ja vänrikki Carl-Erik Leijerin kone Zürichinjärvestä. Alppilentäjiksikin kutsuttujen ohjaajien lisäksi kuolivat tähystäjät luutnantti Äly Rae Durchman ja italialainen mekaanikko Carlo Riva. Kummankin koneen potkurit olivat hajonneet virheellisen liimauksen vuoksi ja särkeneet ohjausvaijerit. Ilmavoimien kuvaus onnettomuudesta ja 1920-luvun sotilasilmailusta . Alppilentoturman muistokivi on pystytetty Kouvolan Alakylään majuri Mikkolan kotitalon paikalle.Muistokivi

1923 18. heinäkuuta 1923 Caudron C.60 tunnuksella 1E24 tuhoutui maahansyöksyssä syöksykierteessä Santahaminassa. Kaksi kuollutta.Kyösti Paronen, "Numerotietoja Caudron C.60-koneiden käytöstä Suomessa", Feeniks, 4/1999 19. lokakuuta 1923 suomalaisvalimisteinen vesitaso 4E8 syöksyi mereen Haminan Kuorsalon edustalla epäonnistuneen laskeutumisyrityksen seurauksena. Konetta ohjannut vääpeli John Alfred Orrainen ja tähystäjänä toiminut vänrikki John Österholm saivat surmansa.

1924 18. maaliskuuta 1924 Caudron G.3 syöksyi maahan Santahaminassa koululennolla. Kersantti O. Forsell kuoli onnettomuudessa. 22. kesäkuuta 1924 Hansa syöksyi moottorin kiinnileikkaamisen takia Hietalahden satamaan Helsingissä. Koneessa kyydissä ollut metsänhoitaja Kaila kuoli onnettomuudessa. Kaikkiaan vuonna 1924 tapahtui 54 suurehkoa lentovauriota. Jaakko Hyvönen esitti tutkimuksissaan tämän 22. kesäkuuta 1924 tapahtuneen onnettomuuden syyksi ohjausvirhettä. Kyse oli Ilmavoimien ensimmäisestä tulkinnasta tässä asiassa. Muutamia päiviä onnettomuuden jälkeen Ilmavoimien komentaja pyysi sairaalassa makaavalta ohjaajalta anteeksi onnettomuuden syyn väärää tulkintaa ja asian uutisointia. Koneen ohjaaja lensi moottorivikaisen koneen pois kaupungin yltä, ja muun muassa katkoi Esplanadilta muutaman puun latvan, ennen kuin ohjasi koneen lopulta mereen. Asiasta uutisoitiin muun muassa Helsingin Sanomissa ja Sosialidemokraatissa. 9. huhtikuuta 1924 Hansa syöksyi Sortavalassa jäähän. Kersantti O. Rautiainen, jääkärivääpeli Kaarlo Hämäläinen ja korpraali Y. Seppänen kuolivat onnettomuudessa. 23. toukokuuta 1924 Hansa syöksyi maahan. Vääpeli T. Sipinen (ohjaaja), kersantti A. Ahokas ja lentäjä A. Lönnbeck kuolivat onnettomuudessa. 2. elokuuta 1924 Caudron C.60-koulukone (tunnus 1F34) syöksyi maahan syöksykierteessä Utissa. Lentäjä P. Harvela kuoli onnettomuudessa. 13. syyskuuta 1924 (Koiviston lento-onnettomuus): Ilmavoimien IVL A.22 Hansa -meritoimintakone 4E4 teki ohjausvirheen takia liian jyrkän käännöksen ja syöksyi noin 100 metrin korkeudelta alas. 18. marraskuuta 1924 Caudron C.60 1E20 syöksyi maahan tuntemattomasta syystä Utissa kentän lähellä. Ohjaaja kersantti E. Paronen kuoli.

1925 thumb|Ranskalainen Caudron C.60 F-AINX Saint-Cyr-l'École:ssa vuonna 1957 6. lokakuuta 1925 Kolme lentäjää kapteeni Tauno Väisänen, vänrikki Lorenz Kiriloff ja vääpeli Aarne Hassinen saivat surmansa kun armeijan Hansa-meritoimintakone 4 F 44 syöksyi maahan Viipurissa kaasutinpalon vuoksi.Tuhoisin lentosonnettomuus sattui eilen Viipurissa. Kolme henkilöä saanut surmansa. Armeijan lentokone 4 F 44 syöksyi maahan murskautuen sirpaleiksi, Helsingin Sanomat, 7.10.1925, nro 271, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 4.10.2025 28. joulukuuta 1925 Caudron C.60 -harjoitushävittäjä 1F48 tuhoutui laskuharjoituksissa Utissa moottorin pysähtyessä. 40 metrin korkeudessa tehty jyrkkä kaarto takaisin kiitotielle päätyi koneen syöksyyn kenttään. Ohjaaja säilyi hengissä, mutta matkustaja alokas Kivekäs kuoli.Vesen ja Siiropää, 2008, s. 22.

1926 7. huhtikuuta 1926 Caudron C.60 1F47 tuhoutui Santahaminassa maahan ajossa, ohjaaja luutnantti A. Ikola kuoli 7. heinäkuuta 1926 G-L-kone tuhoutui ja ohjaaja, luutnantti Nils Ekkvist halvaantui onnettomuudessa Utissa. Ekkvist kuoli 19. helmikuuta 1928 Tilkan sotilassairaalassa. 21. heinäkuuta 1926 Caudron C.60 1F37 tuhoutui "muljahtamisesta", ohjaaja vänrikki L. Jussila kuoli. 17. elokuuta 1926 Hansa 4E.16 tuhoutui lennolla Santahaminasta noustuaan. Vänrikki Yrjölä kuoli. Koneen kantava rakenne oli katkennut. Tämä oli kolmas samanlainen onnettomuus. 30. elokuuta 1926 Hansa 4F.35 tuhoutui onnettomuudessa Viipurissa. Ohjaaja kersantti U. Siren ja lennonopettaja luutnantti Kustaa Pukkinen kuolivat."In memoriam", Suomen Siivet, 4/1971, s.21 Kansainvälinen lentäjäliitto oli antanut 1926 kansallisille alajärjestöille myönnettäväksi parhaan lentäjän palkinnon tunnustuksen, Harmon-patsaan. 1927 päätettiin tämä antaa K. Pukkiselle kuoleman jälkeiseksi tunnustukseksi. 7. syyskuuta 1927 Pukkiselle paljastettiin veistos hänen haudalleen Helsingin uudella hautausmaalla. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1811953?page=21 thumb|300px|Viipurinlahdella 16. kesäkuuta 1927 nostetaan tuhoutunutta IL-40 konetta. 27. marraskuuta 1926 kaksi Hansaa törmäsi ilmassa Sortavalassa. Alikersantit O. Rannanjärvi, H. Kinnunen, J. Mikkilä ja "lent. " P. Nuutinen kuolivat 4F.38- ja 4F.57-koneiden tuhossa. 16. kesäkuuta 1927 IL-40-kone tuhoutui syöksyssä Viipurinlahteen Viipurissa. Turmassa kuolivat kersantti Tapanainen, kersantti Kippo ja lentäjä TeräväinenHakkapeliitta N:o 27 sivu 21..

1927 28. heinäkuuta 1927 Caudron C.60 -koneen CA-36-moottori sammui laskun jälkeen, moottori heitettiin uudestaan käyntiin, mutta toinen lentoon lähtevä Caudron CA-32 ajoi sen päälle. Takaohjaamossa ollut oppilas alikersantti Nysten kuoli.Vesen ja Siiropää 2008, s. 35.

1928 21. toukokuuta 1928 kuolivat vänrikki Ahlman ja lentosotamies Sannaksenaho Viipurissa kun heidän Hansa-Brandenburg-koneensa IL-91 putosi kaupungin kadulle. Onnettomuudessa kuoli myös kaksi maassa ollutta siviilihenkilöä. 1. elokuuta 1928 Hansa IL-67 tuhoutui Kalvolassa. Onnettomuudessa kuolivat Sannholm ja Koivumäki. 7. joulukuuta 1928 upposi Hansa IL-112 epäonnistuneessa laskussa mereen Kirkkonummen rannikolla. Onnettomuudessa kuolivat vääpeli E. Snellman ja alikersantti M. Männikkö.

1929 4. kesäkuuta 1929 Hansa IL-46 törmäsi maahan epäonnistuneessa lentoonlähdössä. Vääpeli K. Ruusuvuori kuoli. 23. heinäkuuta 1929 Hansa IL-93 törmäsi rantaveteen. Ohjaaja kersantti P. Alestalo kuoli, mekaanikko U. Heinonen loukkaantui vakavasti. Kyseessä oli ohjaajan tyttöystävän kodin päällä tehty koukkaus. 25. lokakuuta 1929 CA-64 tuhoutui syöksykierteen aiheuttamassa maahansyöksyssä Utissa. Ohjaaja kuoli.

1930-luku talvisodan alkuun mennessä 10. tammikuuta 1930 Hansa IL-61 tuhoutui Laatokalla. Kersantti E. Virtanen ja mekaanikko E. Pekkanen kuolivat onnettomuudessa. 19. helmikuuta 1930 Caudron C.60 CA-74 tuhoutui onnettomuudessa Sortavalassa. Kersantti N. Koponen ja mekaanikko W. Keränen kuolivat. 25. helmikuuta 1930 Martinsyde F.4 Buzzard (tunnus MA-32) tuhoutui Utissa. Luutnantti L. Lemminki kuoli onnettomuudessa. Kone törmäsi usvaisessa säässä tehdyssä muodostelmalentoharjoituksessa yksinäiseen Aero-koneeseen. MA-32 syöksyi maahan siipien tuhouduttua.Vesen ja Siiropää 2008, s. 45. 28. huhtikuuta 1930 Hansa IL-78 syöksyi maahan sen peräsimeen tarttuneen, lennolla auenneen laskuvarjon takia. Kersantti U. Västinen (ohjaaja) ja kersantti P. Kuusela kuolivat. 3. heinäkuuta 1930 Sääski SÄ-119 törmäsi laskussa puuhun. Luutnantti Å. Viksten kuoli. 29. elokuuta 1930 Martinsyde F4 MA-25 törmäsi syöksykierteessä maahan Kauhavalla. Kadetti V. Luoma kuoli. 27. syyskuuta 1930 Moth MO-97 törmäsi maahan. Lentomestari E. Saarla kuoli. 25. maaliskuuta 1931 Gamecock GA-48 ja GA-53 törmäsivät ilmassa Helsingin Kaivopuiston päällä lentonäytöksessä. Ohjaaja lentomestari M. Salonen ja luutnantti V. Artola kuolivat. Viiden koneen parvi teki samaan aikaan vaakakierrettä ja kaksi muodostelman konetta törmäsi toisiinsaVesen ja Siiropää 2008, s. 50-51. 13. huhtikuuta 1931 Moth MO-98 törmäsi maahan syöksykierteessä Viipurinlahdella. Opettaja lentomestari T. Tilli ja oppilas kapteeni L. Hällströn kuolivat.