Paraguay

Paraguayn tasavalta eli Paraguay on yli kuuden miljoonan asukkaan sisämaavaltio Etelä-Amerikassa. Se sijaitsee Paraguay-joen ympärillä, naapureinaan Brasilia koillisessa, Argentiina etelässä ja Bolivia luoteessa.

Entinen Espanjan siirtomaa on 35 vuoden sotilasdiktatuurin jälkeen siirtynyt demokratiaan. Paraguay on Latinalaisen Amerikan homogeenisimpiä maita: pääosa väestöstä on espanjalaisten ja guarani-intiaanien jälkeläisiä, ja espanja ja guarani ovat myös maan valtakielet. Maan suuret joet, Paraná ja Paraguay, tarjoavat kulkuväylän ja vesivoiman lähteen.

Maantiede

pienois|vasen|Paraguayn kartta. vasen|pienois|Iguaçu- ja Paranájokien risteyskohta. Kuvassa vasemmalla on Paraguay ja oikealla Brasilia. Kuva on otettu Argentiinasta. Paraguay on sisämaavaltio, jonka rajanaapurit ovat luoteessa ja pohjoisessa Bolivia, koillisessa ja idässä Brasilia sekä kaakossa, etelässä ja lännessä Argentiina. Maantieteellisesti Paraguayjoki jakaa maan kahtia. Itäistä puolta kutsutaan nimellä Paraneña, ja länsipuoli on Gran Chacon tasanko. Maan korkein kohta, Cerro Pero, on 842 metriä korkea.

Paraneña on noin 160 000 neliökilometrin laajuinen ja Brasilian ylängön jatke, jonka korkeus vaihtelee noin 50 metristä 760 metriin. Korkeimmat kohdat ovat pääosin alueen itäosassa, josta maasto laskeutuu Paraguayjoen helposti tulvivaan alankoon. Noin kaksi kolmasosaa Paraguaysta kuuluu Gran Chacoon, joka on hyvin tasainen alankoalue.

Paraguayta halkovat kaksi suurta jokea ja useita niiden sivujokia. Paraguayjoki halkaisee maan kahteen osaan, ja sen tärkeimmät itäiset sivujoet ovat Apa, Aquidabán ja Tebicuary. Joet virtaavat suurelta osin hitaasti alankoalueilla, minkä takia ne meanderoivat. Niiden uoma muuttaa usein muotoansa, ja joet jättävät jälkeensä juoluoita. Tärkein Chacolta Paraguayyn laskeva joki on Pilcomayo. Paraná on Paraguayn toinen suuri joki, joka myös laskee Paraguayyn.

Paraguayn ilmasto on maan itäisessä osassa pääosin subtrooppinen ja länsiosassa puolestaan trooppinen. Paraneña on kostea, ja se saa sateita melko tasaisesti ympäri vuoden. Kesä on lokakuulta maaliskuulle ja talvi toukokuulta elokuulle. Asunciónissa kylmin kuukausi on heinäkuu, jolloin keskilämpötila on 17 astetta ja tammikuu lämpimin, jolloin keskilämpötila on 29 astetta. Säätilaan vaikuttaa kuitenkin erityisesti kesäisin lämmin sirocco ja talvisin kylmä eteläinen pampero, ja pakkasta esiintyy vuosittain. Chacon puolella kausittaiset lämpötilaerot ovat huomattavasti pienempiä, vaikka talvi onkin hieman kylmempi. Sateet puolestaan keskittyvät kesään. Paraguayjoen varrella maan koillisosassa vuosittainen sadanta on 1 400 millimetriä, kun Chacon puolella se on noin 760 millimetriä.

Paraguayssa on 15 kansallispuistoa. Cerro Corán kansallispuisto Brasilian vastaisella rajalla on niistä suurin. Ybycuin kansallispuisto ja Caazapan kansallispuisto tunnetaan linnuistaan kuten tukaaneista, papukaijoista ja kolibreista. Viidakon suojissa elää myös jaguaareja, mutta matkailija näkee niitä harvoin.

Historia

Etymologia

Maan nimen merkityksestä on monia eri tarinoita. I tai Y merkitsee guaranin kielessä vettä ja jokea. Nimen alkuosa voi taas tarkoittaa joko palmun lehvästöä tai paikallista intiaaniheimoa. Siis payagua-intiaanien joki tai palmujen lehvästöjen halki virtaava joki, tai mahdollisesti ”vesien lähde”.

Aika ennen eurooppalaisia

Jasuka Venda -vuorelta Ascunsionin pohjoispuolelta on tehty arkeologisia löytöjä 5 200 vuoden takaa. Siellä on samantyyppistä kalliotaidetta kuin Brasiliassa, Argentiinassa, Chilessä ja Boliviassa. Jasuka Venda on Tavyterâ Pai -guaranien kansanperinteessä paikka, jossa maailman luoja ja suuri isoisä ilmestyi maailmaan.

Guaranit asuttivat Paraguay- ja Paranájokien välistä aluetta muutaman tuhannen vuoden ajan ennen eurooppalaisten tuloa. Heidän tapansa muistuttivat aika paljon sademetsäalueen asukkaiden tapoja. He olivat sotaisia puolinomadeja. Naiset viljelivät maissia, kassavaa ja bataattia, ja miehet metsästivät ja kalastivat. Gran Chacosta alettiin 1400-luvulla tehdä hyökkäyksiä guaranien alueelle. Guaranit kostivat ne ja kukistivat vastustajiaan. Heidän sotaretkensä ulottuivat lopulta aivan inkavaltakunnan rajoille.

Siirtomaa-aika ja jesuiitat

pienois|vasen|Jesús de Tavaranguen jesuiittalähetysaseman rauniot. Domingo Martínez de Irala perusti ensimmäiset eurooppalaiset siirtokunnat vuosina 1536–1556. Asunciónista tuli pian Espanjan keskuspaikka Etelä-Amerikan kaakkoisosissa. Irala pyrki estämään portugalilaisten valtausyritykset, joten hän linnoitti Brasilian vastaisen rajan. Hän myös perusti sinne guaranikyliä, joista olisi mahdollista saada ruokaa, työvoimaa ja sotilaita. Samalla maahan syntyi guaranien ja espanjalaisten yhtenäisiä jälkeläisiä, joka synnytti hiljalleen varsin homogeenisen kansalliskulttuurin, jossa yhdistyvät paikalliset ja espanjalaiset tavat.

Ensimmäiset jesuiitat saapuivat Paraguayhin 1588. Vuonna 1610 Espanjan kuningas Filip III julisti, että Paraguayn guarani-intiaaneja sai hallita vain sanan säilällä, ei väkivalloin. Kirkko salli jesuiitoille huomattavat toimintavapaudet. Jesuiittojen toiminnan tuloksena syntyikin eräs historian suurimmista yhteisöelämänmuodon kokeiluista: jopa 100 000 guarani-intiaania asutti kahtakymmentä siirtokuntaa Paraguayssa 1600-luvun puolivälissä. Siirtokuntia uhkasivat kuitenkin portugalilais- ja hollantilaistaustaiset orjakauppiaat, jotka vangitsivat intiaaneja ja myivät heitä plantaaseille. Jesuiitoilla ei ollut, kuten ei myöskään guaraneilla, mahdollisuuksia puolustautua ennen kuin Perun varakuningas hyväksyi vuonna 1639 intiaaneille luvan kantaa aseita. Korkeasti koulutetut ja hyvin motivoituneet intiaanisotilaat karkottivat orjakauppiaat verisesti. Voitto merkitsi Paraguayn jesuiitoille kultaista aikaa. Elämä siirtokunnissa tarjosi guaraneille korkean elintason, suojapaikan orjakauppiailta sekä fyysistä ja sosiaalista turvaa. Siirtokunnat tulivat ajan kuluessa melko vauraiksi, ne veivät kauppatavaraa kaupunkeihin sekä varustivat oman intiaaniarmeijan.

Menestyksensä vuoksi Paraguayn jesuiitat saivat paljon vihollisia. Vuosina 1720–1730 Paraguayn uudisasukkaat kapinoivat jesuiittojen etuja ja hallintoa vastaan. Kapina epäonnistui. Kapina oli kuitenkin ensimmäisiä vakavia yrityksiä siirtomaissa nousta Espanjan valtaa vastaan. Madridissa siihen suhtauduttiin vakavasti, ja kuningas Kaarle III päätti ottaa alueet tiukempaan hallintaan. Vuonna 1767 jesuiitat karkotettiin Espanjan kuninkaan käskystä Paraguaysta. Guaranit hylkäsivät lähetysasemat, ja ne joutuivat rappiolle. Paraguay siirrettiin 1776 La Platan varakuningaskuntaan, minkä seurauksena Asunciónista tuli Buenos Airesin alainen.

Itsenäisyys

Naapurisotia

pienois|1800-luvun kiistellyt alueet. Paraguayn johtohenkilöt alkoivat paheksua vallan siirtymistä pois provinssista, eivätkä he hyväksyneet vuonna 1810 Argentiinan itsenäistymistä. Argentiinalainen kenraali Manuel Belgrano yritti asevoimin pakottaa Paraguay mukaan liittoon, mutta paraguaylaiset joukot ajoivat tunkeutujat pois. Pedro Juan Caballeron ja Fulgencio Yegrosin johdolla paikalliset syöksivät kuvernöörin ja julistivat itsenäisyyden 14. toukokuuta 1811. Paraguay oli alkuun liitossa Argentiinan kanssa, mutta täyden itsenäisyyden se sai 12. lokakuuta 1813. Paraguayn johtoon nousi José Gaspar Rodríguez de Francia, joka toimi diktaattorin valtuuksin 1816–1840. Francia kielsi poliittisen toiminnan, vei kirkolta sen varallisuuden ja aseman sekä eristi maan vihamielisistä naapureistansa.

Vuoden 1844 perustuslain jälkeen ensimmäiseksi presidentiksi tuli Carlos Antonio López, joka alkoi modernisoimaan maatansa. Hän keskittyi erityisesti asevoimien nykyaikaistamiseen, joten maahan kutsuttiin satoja ulkomaalaisia insinöörejä, hoitohenkilöstöä, tieteilijöitä ja neuvonantajia. Lópezin seuraajaksi nousi vuonna 1862 tämän poika Francisco Solano López, joka yliarvioi pahoin maansa sotilasvoiman. Tämä julisti maaliskuussa 1865 sodan Brasilialle, joka oli vallannut Uruguayn, ja tämän jälkeen vielä Argentiinalle, joka ei antanut lupaa Paraguayn joukoille hyökätä maansa halki Uruguayyn. Brasilia, Argentiina ja Brasilian nukkevaltio Uruguay solmivat kolmoisliiton. Kolmoisliiton sodan (1864–1870) seurauksena Paraguayn asukasluku pieneni 525 000:sta 221 000:nteen. Maahan jäi vain noin 28 000 miestä. Se menetti myös ison osan alueistaan.

Paraguayn uudelleenrakentamista hankaloittivat kiistat Bolivian kanssa. Bolivia oli menettänyt Tyynenmeren sodassa rannikkokaistaleensa ja tähysi nyt Paranán kautta merelle. Varsinainen Chacon sota alkoi vuonna 1932, vaikka rajalla oli ollut kahinoita sitä ennenkin. Rauha solmittiin 12. kesäkuuta 1935. Paraguay sai Bolivialta suuria alueita Chacoa, mutta ei tavoittelemiaan öljykenttiä.

Alfredo Stroessnerin aika 1954–1989

pienois|pysty|Alfredo Stroessner (1912-2006), Paraguayn presidentti vuodet 1954-1989. Paraguayssa oli poliittisesti epävakaista ja vuosien 1948–1954 välillä kuusi presidenttiä syrjäytettiin sotilasvallankaappauksissa. Minkäänlaisia demokraattisia perinteitä maahan ei ollut muodostunut. Vuonna 1954 kenraali Alfredo Stroessner kaappasi vallan ja loi maahan autoritaarisen hallinnon. Maahan luotiin Stroessnerin ympärille jonkinlainen henkilökultti ja hänen kuvansa ja nimensä olivat laajasti esillä. Stroessner liittoutui konservatiivisen Colorado-puolueen kanssa.

Stroessner piti valtaa aluksi Yhdysvaltain tuella, mutta suhteet Yhdysvaltoihin heikentyivät 1970-luvulla, jolloin Stroessner lähestyi autoritaarista Brasiliaa. Maat rakennuttivat muun muassa rajalleen valtaisan Itaipun padon. Paraguayn ihmisoikeusrikokset alkoivat saada 1980-luvulla kansainvälistä huomiota, mikä vaikeutti myös maan taloutta. Colorado-puolue hajaantui sisäisesti, ja Stroessner syrjäytettiin 3. helmikuuta 1989 kenraali Andrés Rodríguez Pedottin johdolla.

Stroessnerinkin jälkeen asevoimat hallitsi maan politiikkaa muutaman vuoden ajan, mutta presidentin valtaa vähennettiin vuonna 1992 säädetyllä perustuslailla. Samana vuonna maassa säädettiin lehdistönvapaus, laillistettiin puolueet, kumottiin monia alistavia lakeja, ratifioitiin ihmisoikeussopimuksia ja vapautettiin loput poliittiset vangit. Lehdistönvapaudessa Paraguay oli kuitenkin vuonna 2022 Toimittajat ilman rajoja -järjestön mukaan 139 maasta sijalla 96.World-wide press freedom index Reporters without Borders. Viitattu 12.1.2023 Juan Carlos Wasmosy valittiin vuonna 1993 presidentiksi. Hän oli ensimmäinen siviilipresidentti sitten vuoden 1954.

2000-luku

Paraguayn talous alkoi elpyä 2000-luvun alussa. Keskeisimpänä tekijänä oli soijapapu. Paraguay olikin vuosituhannen alussa maailman suurin soijapavun tuottaja. Talouskasvusta huolimatta työttömyys ja rikollisuus vaivasivat eikä hallitus pystynyt toteuttamaan tarvittavaa maareformia.

Konservatiivinen Asociación Nacional Republicana eli Colorado-puolue hallitsi maata 61 vuoden ajan vuosina 1947–2008. 20. huhtikuuta 2008 järjestetyissä vaaleissa puolue kuitenkin syrjäytettiin ja valtaan nousi vasemmistolainen Alianza Patriótica por el Cambio (APC). Presidentiksi tuli entinen katolinen piispa Fernando Lugo. Lugo syrjäytettiin kesäkuussa 2012, varapresidentti Federico Franco toimi maan presidenttinä vuoden 2013 vaaleihin asti.BBC - Paraguay President Fernando Lugo impeached by congress Viitattu 23.6.2012 Elokuussa 2013 presidentiksi valittiin Colorado-puolueen Horacio Cartes.

Paraguayn presidentiksi valittiin elokuussa 2018 Mario Abdo Benítez, joka niin ikään edustaa Colorado-puoluetta. Lempinimellä ”Marito” tunnettu presidentti lupasi jatkaa voimakkaaseen talouskasvuun johtanutta yritysystävällistä politiikkaa.

Politiikka

Poliittinen järjestelmä

pienois|Paraguayn parlamenttirakennus.