pienoiskuva|Jakub Lapatka vuonna 2012. Jakub Lapatka (; 16. syyskuuta 1944 Ausjukova, Rasonyn kihlakunta, Valko-Venäjä – 30. joulukuuta 2024 Helsinki) oli valkovenäläinen kääntäjä.
Biografia Jakub Lapatka syntyi 16. syyskuuta 1944 Ausjukovan kylässä, lähellä historiallista Polotskin kaupunkia. Korkeakoulututkinnon hän suoritti Minskin vieraiden kielten instituutissa (nyt Minskin kielitieteellinen valtionyliopisto) opiskellen espanjan ja englannin kieliä. Suomen kielen opiskelun hän aloitti itsenäisesti, minkä jälkeen suoritti 2,5 vuotta kestäneet suomen kielen kurssit Helsingin yliopistossa. Jakub Lapatka oli ensimmäinen ja ainoa valkovenäläinen kääntäjä, joka käänsi suomen kielestä. Merkittävimpiä hänen kääntämiään teoksia ovat Kalevala (Minsk 2015), Samuli Paulaharjun etnograafiset työt (Pietari 2014) sekä Martti Haavion tutkimus Kuolematonten lehdot (Pietari 2013). Vuonna 2017 Minskissä julkaistiin suomen kielioppikirja valkovenäläisille. Yhteensä yli 20 kirjaa on käännetty suomen kielestä valkovenäjäksi ja venäjäksi. Jakub Lapatka kirjoitti useita artikkeleita Suomen historiasta ja kulttuurista sekä Suomen nykytilanteesta.
Keskeinen julkaisutoiminta Lapatka työskenteli yli 20 vuotta luomansa Suomen historia ja kulttuuri suuressa maailmassa -projektin parissa. Projekti käsittää kolme osaa: Suomen historia ja kulttuuri Valko-Venäjällä, Venäjällä ja Ukrainassa, Suomen kieli ja kulttuuri Valko-Venäjällä, Suomen kirjallisuus Valko-Venäjällä ja Venäjällä.
Kaikki julkaisut ovat ilmestyneet Jakub Lapatka –nimellä.
Lapatkan kääntämiä tai julkaisemia teoksia
Aale Tynni: Inkeri Inkerini, Pietari, 2017 Jakub Lapatka: Suomen kielioppia valkovenäläisille – Karotkaja gramatyka finskaj movy Minsk, Valko-Venäjä, 2017 Katri Vala, Valitut runot (n. 100 runoa), Minsk, Valko-Venäjä, 2017 100 sosiaalista innovaatiota Suomesta, Minsk, Valko-Venäjä, 2017 Tuntematon tekija: Vanha Tuutari ja Lempaala_ Pietari, 2016 Kalevala, Minsk, Valko-Venäjä, 2015 Urho Torikka (Juhani Konkka): Me sankarit, Pietari, 2015 Zacharias Topelius: Maamme kirja, Pietari, 2015, Juhani Konkka: Pietarin valot, Pietari, 2014 Samuli Paulaharju: Inkeri, Pietari, 2014 Martti Haavio: Kuolematonten lehdot, Pietari 2013 Kolppanan seminaari 1863–1913, Pietari, 2013 Johannes Messenius: Suomen riimikronikan muutama luku, Scondia illustrata, T. X:n muutama luku Pietari, 2013 Tuntematon tekijä: Suomen kronikka, Pietari, 2013 Toivo Flink: Kotiin karkotettavaksi, Pietari, 2011 Kalevala, Belarus-lehti, New York, USA, 2010 (runot 33, 37, 47, 48) Suomi sodassa, Sotaveteraaniliitto, Helsinki, 2010 Kalevala, Dzejaslou-lehti, Minsk, Valko-Venäjä, 2009 (runot 31,34,35,36) Thesaurus Alboruthenico -Latino-Europaeus, suomen osa, Wroclaw, Puola, 2008 Mika Waltari: Sinuhe egyptiläinen, Minsk, Valko-Venäjä 2006 Mauno Koivisto: Koulussa ja sodassa, Minsk, Valko-Venäjä 2004 Veijo Meri: Suomen marsalkka C.G. Mannerheim, Minsk, Valko-Venäjä 2004 T.P. Kalliomäki ja Jakub Lapatka: Suomalais-venäläinen keskusteluopas, Moskova 2003 Katri Vala, Miguel de Cervantes Saavedra, Mika Waltari, Väinö Linna, Rafael Alberti, Miguel Hernandez, Thomas Moor, Josef Plankett, ANNUS ALBARUTHENICUS-vuosikokoelmassa, v. 2002-2007 Kalevala 1. ja 6. runot, Puola Pentti Haanpää: Yhdeksän miehen saappaat ja Kolmen Töräpän tarina, Minsk, Valko-Venäjä 1994 Marvi Jalo: Kissojen taikayö, Minsk, Valko-Venäjä 1994 Maiju Lassila: Kuolleista herännyt ja Liika viisas, Minsk, Valko-Venäjä 1990
Ansiot ja palkinnot
Kalevalaseura-säätion Eepospalkinto
SKS:n kiitoskirja ja mitali
Valko-Venäjän Carlos Cherman palkinto
Lähteet
Viitteet
Luokka:Valkovenäläiset tieteilijät Luokka:Kielenkääntäjät Luokka:Vuonna 1944 syntyneet Luokka:Vuonna 2024 kuolleet Luokka:Helsingin yliopiston lehtorit ja opettajat