Baleares oli Espanjan laivaston vuonna 1931 vesillelaskettu Canarias-luokan raskas risteilijä, joka upposi Espanjan sisällissodassa vuonna 1938.

Valmistus

Alus tilattiin Sociedad Española de Construcción Navalilta (SECN) Ferrolista, missä köli laskettiin 15. elokuuta 1928. Alus laskettiin vesille 20. huhtikuuta 1931 ja otettiin palvelukseen 28. joulukuuta 1936 ensimmäisenä päällikkönään Manuel de Vierna y Belando.Whitley 1996 s. 219

Palvelus Espanjan sisällissodan alkaessa alus oli Ferrolissa ja jäi kansallismielisille. Ainoastaan puolet pääaseina olleista 203 millimetrin tykeistä oli paikallaan nekin ilman tulenjohtolaitteita. Lisäksi iso osa sähköisistä järjestelmistä oli asentamatta. Alus luovutettiin laivastolle 15. joulukuuta 1936, minkä jälkeen sillä tehtiin propulsiojärjestelmätestit 18. joulukuuta. Alus siirrettiin 27. joulukuuta Cádiziin, missä asennettiin puuttuvia tykkejä kuten kolmas 203 millimetrin tykkitorni ja neljä 120 millimetrin tykkiä. Tykkitorni No. 4 asennettiin vasta vuonna 1937.todoavante.es

Alus kohtasi tammikuun 1937 lopulla Malagan eannikolla sisaraluksensa Canariaksen. Alusten tehtävänä oli tukea tykkitulella kansallismielisten hyökkäystä alueella. Malaga vallattiin 8. helmikuuta.Whitley 1996 s. 221 Helmikuun puolivälissä alus aloitti operoinnin Admiral Cerveran kanssa. Se saapui 18. helmikuuta Palma de Mallorcalle, missä paikallinen väestö luovutti alukselle sotalipun. Aluksen päällikkö luopui sairauden vuoksi tehtävästään ja hänen tilalleen tuli Ramón de Ozamiz y Lastra, jonka korvasi 7. maaliskuuta Rafael Estrada y Arnaiz. Aluksesta tuli kansallismielisten Välimerellä ja Gibraltarin salmessa olevan laivaston lippulaiva.

Alus upotti 2. huhtikuuta kreikkalaisen Polin, joka kuljetti sotamateriaalia kansallismielisille. Vierna palasi aluksen päälliköksi 29. huhtikuuta. Alus hyökkäsi 25. huhtikuuta Cartagenan edustalla Malagaan hyökänneitä kansallismielisten aluksia vastaan. Lyhyen tulitaistelun jälkeen alus vetäytyi ennen kuin 381 millimetrin rannikkotykkien tulialueelle joutumista.

Alukseen osui 24. toukokuuta Palman satamassa lentopommi, joka haavoitti viittä aluksella ollutta. Alus saapui toukokuun lopulla Cádiziin, missä neljäs 203 millimetrin tykkitorni asennettiin. Alus vapautui telakalta kesäkuun alussa ja lähti Cádizista Katalaanin rannikolle, missä se tulitti erinäisiä kohteita rannikolla, suojasi saattueita ja joutui ilmahyökkäyksiin. Kesäkuun lopulla alus palasi Cádiziin, missä alukselle asennettiin puuttuvia 120 millimetrin tykkejä.

Alus kohtasi 12. heinäkuuta 1937 lähellä Valenciaa tasavaltalaisten hävittäjät Churrucan, Lepanton, Almirante Mirandan ja Almirante Valdésin, jotka suojasivat kahta rahtialusta. Lyhyen kahakan jälkeen tasavaltalaiset vetäytyivät. Seuraavaksi alus kohtasi Sánchez Barcáizteguin ja Gravinan, jotka kuitenkin pääsivät vetäytymään Valenciaan suojaamansa tankkeri Campillon kanssa. Alus saapui 21. heinäkuuta Ferroliin. Kuukauden lopulla alus korvasi Almirante Cerveran, joka valvoi Santanderin saartoa. Alus siirrettiin 31. heinäkuuta Ferrolissa telakalle. Se lähti 6. elokuuta Ferrolista etelään ja saapui Palmaan 9. elokuuta.

Aamupäivällä 7. syyskuuta alus kohtasi 30 merimailia Algerista neljä tasavaltalaista rahtialusta, joita suojasivat risteilijät Libertad ja Méndez Núñez sekä seitsemän hävittäjää. Seuranneessa Cape Cherchellin taistelussa hävittäjien suojaamat rahtialukset pakenivat ja risteilijät tulittivat toisiaan. Hitaampi Méndez Núñez ei pysynyt kahden muun risteilijän vauhdissa, mikä tasoitti tilannetta. Balearesiin osui oikeaan kylkeen puolitoistametriä vesirajan yläpuolelle Libertadin ampuma 152 millimetrin kranaatti ja toinen samanlainen kranaatti keskilaivaan etummaisen savuhormin etupuolelle, mikä surmasi kaksi ja haavoitti useita merimiehiä. Aluksen komentosilta vaurioitui ja 40 millimetrin tykkiasema tuhoutui. Vaurioitunut alus irtautui taistelusta. Pikaisten korjausten jälkeen alus palasi taisteluun, mutta Libertadin päällikkö keskittyi saattueen suojaamiseen. Alus palasi 9. syyskuuta Cádiziin, missä kuolleet ja haavoittuneet siirrettiin maihin.

Alus suojasi 11. syyskuuta Cádizista saattueen Palmaan, jonne se saapui 13. syyskuuta. Suojattuaan muita saattueita se saapui 4. lokakuuta Ferroliin, jossa sille asennettiin muun muassa tulenjohtolaitteisto. Alus lähti 22. lokakuuta Almirante Cerveran kanssa Ferrolista. Canarias liittyi 28. lokakuuta risteilijöihin. Aluksen päällikkö Vierna ylennettiin kontra-amiraaliksi ja määrättiin risteilijäosaston komentajaksi lippulaivanaan Baleares. Aluksen päälliköksi saapui marraskuun lopulla Isidro Fontenla y Maristany.

Tasavaltalaisten rintaman romahdettua pohjoisessa kansallismielisten risteilijät keskittivät toimintansa Välimerelle tukikohtanaan Palma. Laivaston komentajana oli vara-amiraali Don Francisco Moreno Fernández, jonka lippulaivana oli Canarias. Alus suojasi lukuisia saattueita ja tulitti tasavaltalaisten hallussa olevia satamia kuten Barcelonaa tammikuussa 1938. Alus oli myös useiden ilmahyökkäysten kohteena. Risteilijöitä vastaan hyökkäsi 22. helmikuuta 18 lentokonetta, jolloin Admiral Cerveralla sai surmansa 22 ja noin 70 haavoittui. Balearesilla sai surmansa yksi ja toinen haavoittui.

Alus lähti 5. maaliskuuta Palmasta Canariaksen ja Almirante Cerveran kanssa. Niiden tehtävänä oli suojata kahden italialaisaluksen saattueen matka Italiasta Espanjaan. Ne kohtasivat seuraavana yönä Cartagenan edustalla Libertadin ja Méndez Núñezin, joiden tukena oli viisi hävittäjää. Seuranneessa Cape Palosin taistelussa risteilijät tulittivat tuloksetta toisiaan. Tasavaltalaisten hävittäjä Sánchez Barcáiztegui laukaisi neljä torpedoa, Lepanto kolme torpedoa ja Almirante Antequera visii torpedoa. Yksi tai kaksi torpedoista osui Balearesiin A- ja B-tornin väliin laukaisten etummaisen ammusvaraston, jonka räjähtäessä komentosillalla olleet saivat surmansa. Kumpikin osasto vetäytyi alueelta.

Palavalla aluksella tapahtui räjähdyksiä ja siihen virtasi vesi, mikä aiheutti kallistuman. Aluksella ei ollut virtaa koneiden sammuttua ja se oli tuuliajolla. Aluksen vanhimpanan upseerina oli luutnantti Manuel Cervera Cabello, joka järjesti aluksen evakuoinnin. Aamulla kello neljä paikalle saapuivat Britannian kuninkaallisen laivaston hävittäjät HMS Boreas ja HMS Kempenfelt. Risteilijä upposi kello 05.08, jolloin miehistö jätti sen. Brittihävittäjät laskivat köysiä meressä olevien pelastamiseksi. Meressä ollut öljy kuitenkin vaikeutti pelastustöitä.

Canarias ja Admiral Cervera palasivat kello 07.20 alueelle toimitettuaan saattueen satamaan. Hieman jälkeen puoli yhdeksän paikalle hyökkäsi yhdeksän tasavaltalaisten lentokonetta, jotka rynnäköivät meressä olevia miehiä ja brittihävittäjiä. Yksi Boreasin veneistä sai osuman, jolloin kuusi miestä haavoittui ja yksi brittimerimies sai surmansa. Canariaksen päällikkö pyysi brittejä toimittamaan merestä pelastamansa miehet Palmaan, missä pelastetut laskettiin maihin. Balearesilla olleista 1 223 miehestä sai surmansa 788. Surmansa saaneiden joukossa oli risteilijäosaston komentaja vara-amiraali Manuel Vierna Belando.

Muistomerkit pienoiskuva|Balearesin kaatuneiden muistomerkki Palma de Mallorcassa. Balearesin upotessa surmansa saaneiden muistoksi on pystytetty monumentti Palma de Mallorcaan. Baskikaupunki Ondárroaan, mistä monet surmansa saaneista oli kotoisin, on pystytetty kaksi muistomerkkiä: satamaan ja hautausmaalle.

Lähteet

Viitteet

Luokka:Canarias-luokan risteilijät