Kirjallisuusvuosi 1909 käsittelee vuoden 1909 tärkeitä kirjallisuuden tapahtumia, uutisia ja julkistuksia.
Tapahtumia Ensimmäinen suomenkielinen tietosanakirja tehtiin Otavan ja WSOY:n yhteistyönä. Tietosanakirja on 11-osainen ja se ilmestyi vuosina 1909–1922. Se sisältää yhteensä 66 000 hakusanaa. Italialainen Filippo Tommaso Marinetti esitti julistuksen Futuristinen manifesti. Se vähätteli historiaa mutta ihannoi nopeutta, koneita, väkivaltaa, nuoruutta ja teollisuutta. Futurismi näkyi monissa seuraavien vuosikymmenten taideteoksissa. Pekingin keisarillinen kirjasto perustettiin. Ruotsissa perustettiin yhdistys Riksförbundet mot osedlighet i litteratur, press och bild, joka pyrki kohottamaan Ruotsissa julkaistun kirjallisuuden moraalista tasoa.
Julkaisuja Bjørnstjerne Bjørnson – Når den ny vin blomstrer (näytelmä) Maria Jotuni – Arkielämää Ilmari Kianto – Pikku syntejä Ilmari Kianto – Punainen viiva Eino Leino – Naamioita, neljäs sarja Eino Leino – Naamioita, viides sarja Eino Leino – Suomalaisia kirjailijoita Jack London – Martin Eden Thomas Mann – Königliche Hoheit, (suom. Kuninkaallinen korkeus) Agathon Meurman – Muistelmat I (ensimmäinen merkittävä suomenkielinen elämäkertateos) Ferenc Molnár – Liliom (näytelmä) L. M. Montgomery – Anna ystävämme William Sydney Porter – Roads of Destiny (novelleja) William Sydney Porter – Options (novelleja) Irmari Rantamala – Harhama J. H. Rosny vanhempi – La guerre du Feu (science fictionia, suom. Sota tulesta, 1985) Pjotr Demjanovitš Uspenski – Neljäs ulottuvuus (Tšetvortoje izmerenije)
Palkintoja Kirjallisuuden valtionpalkinto Bertel Gripenberg Eino Leino Johannes Linnankoski L. Onerva Nobelin kirjallisuuspalkinto Selma Lagerlöf
Lähteet
1909