Unkarin tasavallan presidentti () on Unkarin valtionpäämies. Presidentillä on pitkälti seremoniallinen rooli, ja suurin osa korkeimmasta toimeenpanovallasta kuuluu pääministerille.

Presidentin tehtävät ja oikeudet Unkarin perustuslain mukaan presidentti ilmentää kansakunnan yhteyttä ja valvoo valtiojärjestyksen demokraattista toimintaa. Presidentti edustaa Unkaria ja on Unkarin puolustusvoimien ylipäällikkö.

Presidentillä on oikeus (samoin kuin hallituksella ja parlamentilla) esittää muutoksia perustuslakiin tai muihin lakeihin. Presidentti myös allekirjoittaa uuden lain tai lainmuutoksen. Presidentillä on lakien vahvistajana kahdenlainen veto-oikeus: hän voi palauttaa lain takaisin parlamentin käsiteltäväksi (poliittinen veto) tai, mikäli pitää lakia perustuslain vastaisena, lähettää sen perustuslakituomioistuimen tutkittavaksi (perustuslaillinen veto).

Presidentillä on oikeus olla läsnä ja käyttää puheenvuoroja parlamentin istunnoissa. Hän voi tehdä lakialoitteen ja esittää parlamentille valtakunnallisen kansanäänestyksen toimeenpanoa. Presidentti määrää parlamenttivaalien, kunnallis- ja pormestarinvaalien sekä europarlamenttivaalien ja kansanäänestysten tarkat päivämäärät. Parlamenttivaalien jälkeen presidentti kutsuu uuden parlamentin järjestäytymiskokoukseen.

Presidentti voi hajottaa parlamentin ja määrätä uudet vaalit, mikäli parlamentti ei ole neljänkymmenen päivän kuluessa valinnut pääministeriksi presidentin ehdottamaa henkilöä, tai mikäli parlamentti ei maaliskuun 31. päivään mennessä ole hyväksynyt valtion budjettia kyseiseksi vuodeksi. Ennen parlamentin hajottamista presidentin on kysyttävä pääministerin, parlamentin puhemiehen sekä parlamenttiryhmien puheenjohtajien mielipidettä.

Presidentti tekee ehdotuksen, jonka pohjalta nimitetään pääministeri, korkeimman oikeuden (Kúria) puheenjohtaja, ylin syyttäjä ja oikeusasiamies. Presidentti nimittää tuomarit ja budjettineuvoston puheenjohtajan, vahvistaa Unkarin tiedeakatemian ja Unkarin taideakatemian puheenjohtajien nimitykset. Presidentti voi myöntää henkilökohtaisia armahduksia.

Presidentti vahvistaa, parlamentin valtuutuksen pohjalta, kansainvälisten sopimusten sitovuuden. Hän ottaa vastaan ulkovaltojen lähettiläät, nimittää ministerit, Unkarin keskuspankin johtajan ja varajohtajat sekä yliopistojen professorit ja rehtorit. Hän nimittää ja ylentää kenraalit, myöntää lailla määritellyt palkinnot, kunniamerkit ja arvonimet sekä ratkaisee Unkarin kansalaisuuden myöntämistä tai kieltämistä koskevat kysymykset.

Presidentin valinta Unkarin perustuslain mukaan parlamentti valitsee tasavallan presidentin viiden vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia vain kerran. Presidentin on oltava 35 vuotta täyttänyt Unkarin kansalainen. Presidentinvaalit on järjestettävä 30–60 päivää ennen presidentin toimikauden päättymistä tai, mikäli presidentin virka on vapautunut ennen tätä, 30 päivän kuluessa. Vaalien ajankohdan määrää parlamentin puhemies.

Mikäli presidentin virka tyhjenee ennen toimikauden loppua, presidentin virkatehtäviä hoitaa uuden presidentin virkaan astumiseen saakka parlamentin puhemies.

Presidenttiehdokkaaksi asettumiseen vaaditaan kirjallinen kannatusilmoitus vähintään viidesosalta kansanedustajista. Kukin kansanedustaja voi esittää korkeintaan yhtä ehdokasta. Presidentiksi valitaan ensimmäisellä äänestyskierroksella ehdokas, jota äänestää vähintään kaksi kolmasosaa kansanedustajista. Mikäli tämä ei toteudu, järjestetään toinen äänestyskierros, johon osallistuu kaksi ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä saanutta ehdokasta.

Valittu presidentti astuu virkaansa edellisen presidentin toimikauden lakatessa tai, mikäli virka on vapautunut ennen toimikauden loppua, kahdeksantena päivänä vaalituloksen julkistamisesta. Ennen virkaan astumistaan hän vannoo parlamentille seuraavan virkavalan:Én, *** fogadom, hogy Magyarországhoz és annak Alaptörvényéhez hű leszek, jogszabályait megtartom és másokkal is megtartatom; *** tisztségemet a magyar nemzet javára gyakorolom. (Isten engem úgy segéljen!)

(Minä [henkilön nimi], vannon, että olen uskollinen Unkarille ja sen perustuslaille, noudatan sen lakeja ja huolehdin siitä, että toisetkin niitä noudattavat, harjoitan virkaani [tehtävän nimi] Unkarin kansan hyväksi. [Ja valan vannojan vakaumuksen mukaan] Jumala minua siinä auttakoon!)

Historiaa

Ensimmäisestä kolmanteen tasavaltaan Unkarin historiallinen kuningaskunta muuttui tasavallaksi ensimmäisen kerran marraskuussa 1918, ja sen ensimmäisenä, väliaikaisena presidenttinä toimi Mihály Károlyi. Muodollisen kuningaskunnan lakattua olemasta Unkarin toisen tasavallan presidentiksi valittiin vuonna 1946 Zoltán Tildy. Tämä virka lakkasi 1949 Unkarin muuttuessa kansantasavallaksi, jonka muodollisena päämiehenä toimi presidenttineuvoston puheenjohtaja. Kansantasavalta kumottiin virallisesti lokakuussa 1989, jolloin parlamentti äänesti voimaan uuden perustuslain. Tilapäisenä presidenttinä uuden presidentin valintaan saakka toimi parlamentin puhemies Mátyás Szűrös.

Presidentin vaalitavasta käytiin järjestelmänvaihdoksen yhteydessä syksyllä 1989 kiivasta keskustelua, ja lopulta asia ratkesi tavalla, jota on luonnehdittu poliittiseksi lehmänkaupaksi. Liberaalipuolueet Vapaiden demokraattien liitto (SZDSZ) ja Fidesz eivät suostuneet allekirjoittamaan järjestelmänvaihdosta koskevan neuvottelun päätösasiakirjaa. Taustalla on väitetty olleen pelon siitä, että mikäli presidentti valittaisiin suoralla kansanvaalilla, valituksi tulisi tuolloin kansansuosion huipulla ollut reformikommunisti, myös konservatiivis-kansallismielistä oppositiota sympatisoiva ja konservatiivisen Demokraattisen foorumin (MDF) perustamiseen osallistunut Imre Pozsgay. SZDSZ:n aloitteesta kysymys presidentinvaalista ratkaistiin ns. neljän jaa-äänen kansanäänestyksellä (négyigenes népszavazás). Siinä kysymys ”pitäisikö tasavallan presidentti valita vasta parlamenttivaalien jälkeen?” oli paketoitu yhteen kolmen muun kysymyksen kanssa, joihin vain entisen kommunistijärjestelmän kiihkeimmät kannattajat olisivat voineet vastata kieltävästi: ”pitääkö puolue-elinten pysyä poissa työpaikoilta?”, ”pitääkö MSZMP:n (kommunistisen valtiopuolueen) tehdä tiliä omistamastaan ja hallitsemastaan omaisuudesta?”, ”pitääkö Munkásőrség (’Työläiskaarti’, vuoden 1956 kansannousun kukistamisen jälkeen perustettu puolisotilaallinen kansanmiliisi) hajottaa?”. MDF, tuolloin vahvin oppositiovoima, joutui kasvonsa pelastaakseen kehottamaan kansaa pidättäytymään äänestyksestä. Lopulta kysymys presidentin valitsemisesta ratkesi äärimmäisen niukasti SZDSZ:n kannan mukaisesti, ja poliittisen kaupankäynnin tuloksena syntyi nykyinen järjestelmä, jossa presidentin valitsee parlamentti. Kevään 1990 ensimmäisillä vapailla vaaleilla valitun parlamentin puhemies Árpád Göncz toimi väliaikaisena presidenttinä, kunnes elokuussa 1990 hänet valittiin presidentiksi. Gábor Vágón mukaan presidentin valinnan siirtyessä parlamentille kansalta meni yksi demokraattinen vaikutusmahdollisuus, mikä on sittemmin kostautunut, kun valtapuolueen hallussa olevan parlamentin vastapainona ei ole riippumatonta presidenttiä.

Kolmannen tasavallan (1990–) presidenteistä kaksi on joutunut eroamaan kesken toimikautensa skandaalien johdosta: Pál Schmitt (presidenttinä 2010–2012), jonka väitöskirja paljastui plagiaatiksi, ja Unkarin historian ensimmäinen naispresidentti Katalin Novák (presidenttinä 2022–2024), jonka lasten hyväksikäyttäjän rikostoverille myöntämä armahdus nostatti ikävän kohun. Novákin tapauksen johdosta perustuslakiin tehtiin lisäys, jonka mukaan presidentti ei voi myöntää armahdusta tuomiosta, joka on annettu alaikäiseen kohdistuneesta rikoksesta.

Vallanvaihdos 2026 Kevään 2026 parlamenttivaaleihin päättyi 16 vuotta kestänyt Viktor Orbánin ja Fidesz-puolueen valtakausi, ja kesäkuussa 2026 uusi pääministeri Péter Magyar ilmoitti, että tähänastinen presidentti Tamás Sulyok tullaan poistamaan virastaan perustuslain muutoksella, koska hän ei ole edustanut Unkarin kansan yhteyttä eikä puolustanut laillisuutta ja oikeusvaltiota. Uuden presidentin valitsee tällä kertaa vielä parlamentti, mutta uudessa perustuslaissa, jota aletaan laatia ja josta lopulta järjestetään kansanäänestys, saatetaan siirtyä presidentin valintaan suoralla kansanvaalilla.

Perustuslain 17. muutos äänestettiin Unkarin parlamentissa läpi 13. heinäkuuta 2026. Sen mukaan lainmuutoksen voimaanastumishetkellä virassa olevan presidentin toimikausi päättyy, ja parlamentti valitsee uuden valtionpäämiehen, joka on virassa uuden perustuslain voimaan astumiseen saakka, kuitenkin enintään viisi vuotta. Presidentti Sulyokilla oli viisi päivää aikaa vahvistaa lainmuutos. Hän olisi periaatteessa voinut lähettää lainmuutoksen perustuslakituomioistuimen tarkastettavaksi, mutta tällä oli – Fidesz-puolueen vuonna 2013 läpi ajaman lainmuutoksen perusteella – oikeus ottaa kantaa vain mahdollisiin menettelytapavirheisiin, ei lainmuutoksen sisältöön.

Sulyok vahvisti lainmuutoksen määräajan päättyessä 18. heinäkuuta 2026. Presidentin tehtävät siirtyivät 20. heinäkuuta 2026 lähtien väliaikaisesti parlamentin puhemies Ágnes Forsthofferille, kunnes parlamentti valitsisi uuden presidentin ja tämä astuisi virkaansa. Käytännössä presidentin valinnan ratkaisisi parlamentissa määräenemmistöllä hallitseva Tisza-puolue, jonka johtaja Péter Magyar kävi neuvotteluja useiden henkilöiden kanssa. Magyar ehti jo julkisesti kertoa pyytäneensä presidenttiehdokkaaksi shakinpelaaja Judit Polgária, joka kuitenkin kieltäytyi tehtävästä. 8. elokuuta 2026 julkisuuteen kerrottiin, että Tiszan presidenttiehdokkaaksi on nimetty oikeustieteilijä András Baka, entinen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomari.

Fidesz-puolueen parlamenttiryhmän johtaja János Bóka ilmoitti, että puolue pitää Sulyokin erottamista ja Bakan valintaa laittomana eikä tule tunnustamaan Bakaa lailliseksi valtionpäämieheksi. Äärioikeisto-oppositiopuolue ”Meidän kotimaamme” (Mi Hazánk) oli jo aiemmin ilmoittanut nimeävänsä presidenttiehdokkaakseen energiakysymyksiin erikoistuneen juristin, asianajajan ja oikeustieteilijän Máté Tóthin, vaikka Tisza-puolueen enemmistöaseman vuoksi tämä jäisikin symboliseksi eleeksi. 11. elokuuta 2026 parlamentti valitsi presidentiksi András Bakan 140 jaa-äänellä 199:stä. ”Meidän kotimaamme” kuusi kansanedustajaa äänestivät ”ei”, Fidesz ja sen apupuolue Kristillisdemokraattinen kansanpuolue (KDNP) eivät osallistuneet äänestykseen. Baka astui virkaansa 19. elokuuta 2026.

Unkarin kolmannen tasavallan presidentit Mátyás Szűrös (parlamentin puhemies väliaikaisena presidenttinä) 23. lokakuuta 1989 – 2. toukokuuta 1990 Árpád Göncz 2. toukokuuta 1990 – 4. elokuuta 2000 (2. toukokuuta – 3. elokuuta 1990 parlamentin puhemies väliaikaisena presidenttinä) Ferenc Mádl 4. elokuuta 2000 – 5. elokuuta 2005 László Sólyom 5. elokuuta 2005 – 6. elokuuta 2010 Pál Schmitt 6. elokuuta 2010 – 2. huhtikuuta 2012 väliaikaisena presidenttinä parlamentin puhemies László Kövér 2. huhtikuuta 2012 – 2. toukokuuta 2012 János Áder 2. toukokuuta 2012 – 9. toukokuuta 2022 Katalin Novák 10. toukokuuta 2022– 10. helmikuuta 2024 väliaikaisena presidenttinä parlamentin puhemies László Kövér 10. helmikuuta 2024 – 5. maaliskuuta 2024 Tamás Sulyok 5. maaliskuuta 2024 – 19. heinäkuuta 2026 väliaikaisena presidenttinä parlamentin puhemies Ágnes Forsthoffer 20. heinäkuuta 2026 – 18. elokuuta 2026 András Baka 19. elokuuta 2026 –

Katso myös Luettelo Unkarin valtionpäämiehistä

Lähteet

Luokka:Unkarin politiikka