Kalle Väänänen (30. maaliskuuta 1881 Kuopion maalaiskuntaAikalaiskirja (1934), s. 759 Runeberg.org. Viitattu 12.4.2018. – 21. heinäkuuta 1936 Lahti) oli suomalainen sotilaskapellimestari ja musiikkiluutnantti, joka toimi Tampereen Rykmentin soittokunnan kapellimestarina vuosina 1920–1936. Alaikäinen soitto-oppilas murhasi despoottimaisena kouluttajana pidetyn Väänäsen. Hän on tiettävästi ainoa alaisensa surmaama suomalainen sotilaskapellimestari.Jussi Aukia: Kuka murhasi musiikkiluutnantti Väänäsen? Sotilasmusiikki-blogi 18.5.2016.
Väänänen oli syntyjään maanviljelijäperheestä. Hän opiskeli Helsingin filharmonisen seuran orkesterikoulussa vuosina 1902–1903 ja oli soittajana Helsingin filharmonisessa orkesterissa vuosina 1903–1911. Hän jatkoi musiikkiopintojaan Ilmari Krohnin johdolla ja Ochs-Eichelbergin konservatoriossa Berliinissä. Väänänen oli Kotkan Musiikkiystäväin orkesterin kapellimestari vuosina 1912–1914 ja Helsingin kaupunginorkesterin jäsen 1915–1920, minkä jälkeen hänestä tuli Tampereen Rykmentin soittokunnan kapellimestari. Hän sai vuonna 1921 musiikkivänrikin ja vuonna 1925 musiikkiluutnantin sotilasarvon. Rykmentti toimi Hennalan kasarmialueella Lahdessa.
Useat Tampereen Rykmentin soittokunnassa 1930-luvulla palvelleet ovat muistelmissaan kuvailleet Väänästä despootiksi, joka piinasi nuoria soitto-oppilaita perusteettomilla ja tarkoituksettomilla rangaistuksilla. Lopulta heinäkuussa 1936 soitto-oppilas Urho Rantala (s. 1919) ampui Väänästä pistoolilla kasarmin pihalla kesken koristeistutuksen kitkemistöiden. Rantala ampui Väänästä ensin kahdesti ja vielä kolmannen kerran tämän juostessa pakoon. Väänänen kuoli samana iltana Lahden sairaalassa.Verinäytelmä Lahdessa. Soitto-oppilas ampui rykmentin kapellimestaria. Verityön uhri kuoli illalla sairaalassa. Helsingin Sanomat 22.7.1936, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 12.4.2018. Erään tiedon mukaan murhan motiivina olisi ollut se, että Väänänen oli pitänyt Rantalaa kahden vuoden ajan toisarvoisissa tehtävissä antamatta hänelle omaa soitinta, toisen tiedon mukaan se, että Väänänen olisi rangaistuksena määrännyt Rantalan tekemään ylimääräisiä signaalitorviharjoituksia iltaisin. Rantala tuomittiin ensin siviilituomioistuimessa taposta neljän vuoden vankeuteen, mutta sotilastuomioistuin muutti rikosnimikkeen murhaksi ja korotti tuomion kahdeksaan vuoteen. Presidentti Kyösti Kallio armahti hänet vuoden 1938 lopussa.
Lähteet
Aiheesta muualla Järkyttävä verityö eilen Tampereen Rykmentissä. 17-vuotias soitto-oppilas ampui kapellimestari Kalle Väänästä kolme kertaa kasarmin puutarhassa. Kapellimestari Väänänen kuoli illalla haavoihinsa Lahden sairaalassa, Aamulehti, 22.7.1936, nro 195, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Luokka:Suomalaiset sotilaskapellimestarit Luokka:Suomalaiset upseerit Luokka:Suomalaiset henkirikosten uhrit Luokka:Vuonna 1881 syntyneet Luokka:Vuonna 1936 kuolleet