Suomen 14. eduskuntavaalit järjestettiin 1.–2. lokakuuta. Presidentti Lauri Kristian Relander oli antanut määräyksen eduskunnan hajottamisesta ja uusien vaalien järjestämisestä vain runsas vuosi edellisten vaalien jälkeen. Aiheena uusien vaalien pitämiseen oli se, että eduskunta oli jättänyt kommunistilait lepäämään yli vaalien.

Äänestysvilkkaus nousi edellisvaaleista yli kymmenen prosenttiyksikköä ja vaaliuurnilla kävi ensimmäisen kerran yli miljoona äänioikeutettua. Yleinen poliittinen virtaus oli kuluneen vuoden aikana vienyt vahvasti oikealle, eivätkä vallinnut pula-aika ja poliittisten olojen epävakaus hyödyttäneet vasemmistoa. Sama ilmiö koettiin myös Saksassa; erona oli kuitenkin, että toisin kuin Suomessa, sosialistit olivat olleet hallitsevassa asemassa Saksan Weimarin tasavallassa.Heikki Eskelinen: Itsenäisyytemme vuosikymmenet, s. 92–93, Helsinki: Yhtyneet Kuvalehdet, 1966.

Vasemmisto koki kannatuksensa aallonpohjan, eikä niiltä kommunistien vaalilistoilta, joita oli onnistuttu esittämään, valittu yhtäkään edustajaa. Lapuan liikkeen vasemmistoon kohdistama vaaliterrori piti kommunistien äänestäjät pitkälti poissa vaaliuurnilta, mutta jotkut heistä lienevät antaneen äänensä sosialidemokraateille, joiden paikkaluku lisääntyi seitsemällä. Sen sijaan kokoomus, jonka piirissä lapualaisuus oli saanut eniten vastakaikua, saavutti siihenastisen ennätyksensä, 42 paikkaa. Tätä enemmän kansanedustajia puolue sai vasta melkein puoli vuosisataa myöhemmin, vuoden 1979 vaaleissa. Myös maalaisliitto oli kannatuksensa huipulla saadessaan 59 paikkaa. Kahden kolmasosan määräenemmistönsä ansiosta porvaripuolueiden oli helppo saada kommunistilait ajetuiksi läpi uudessa eduskunnassa. Vaalien loppumetreille asti kahden kolmasosan määräenemmistö oli näyttänyt epävarmalta ja luonut pelkoja Lapuan liikkeen toiminnasta epäsuotuisan tuloksen tapauksessa, mikä johti valtiovallan sekä ulkoparlamentaaristen voimien yhteisiin varatoimenpiteisiin, kuten Per Zilliacuksen määräämiseen väliaikaisdiktaattoriksi mahdollisen kriisitilanteen varalta.

Näissä vaaleissa valittu eduskunta muutti Heimolan talosta uuteen Eduskuntataloon Helsingin Arkadianmäelle vuonna 1931.

Kansanedustajat Uusia kansanedustajia olivat muun muassa SDP:n Karl-August Fagerholm, Kaisa Hiilelä, Onni Hiltunen, Urho Kulovaara, Taavetti Nuutinen ja Yrjö Räisänen, maalaisliiton Jussi Annala, Matti Lahtela, J. E. Lampinen ja Matti Miikki, kokoomuksen Arvi Oksala, Jalmari Pilkama, Hilja Riipinen ja Niilo Solja, sekä edistyspuolueen Emil Jatkola.

Hyvin suurta huomiota vaaleissa herätti entisen presidentin K. J. Ståhlbergin (ed.) paluu eduskuntaan. Muita palanneita olivat muun muassa SDP:n Armas Paasonen, Väinö Tanner ja Matti Turkia, maalaisliiton Erkki Pullinen, kokoomuksen Emanuel Kolkki 20 vuoden tauon jälkeen, ja seuraavana vuonna presidentiksi noussut Pehr Evind Svinhufvud, sekä edistyspuolueen Juho Kaskinen ja Bruno Sarlin.

Eduskunnan jättivät muun muassa kokoomuksen Onni Talas, sekä edistyspuolueen J. H. Vennola. Eduskunnasta putosivat muun muassa SDP:n Artturi Koskenkaiku ja Hilma Valjakka, maalaisliiton Tilda Löthman-Koponen ja Tyko Reinikka, edistyspuolueen Eemil Linna, sekä RKP:n Immanuel Bäck ja Rafael Colliander.

Tulokset

Äänestysaktiivisuus65,9 %Naisten ja miesten äänestysaktiivisuus eduskuntavaaleissa 1908–2003 (Tilastokeskus 1.6.2005)Eduskuntavaalit 1907–2003 (Oikeusministeriö)+10,3

!rowspan=2 style="background:#e3e3e3" colspan=2|Puolue !rowspan=2 style="background:#e3e3e3" colspan=2|Edustajat !style="background:#e3e3e3" colspan=4|Äänet |- !style="background:#e3e3e3" colspan=2|Osuus !style="background:#e3e3e3" colspan=2|Lukumäärä |- align=right | style="background: "|  |align=left|Suomen Sosialidemokraattinen Puolue | align=center | 66 | align=center | +7 | 34,16 % | +6,8 | 386 026 | +125 772 |- align=right | style="background: "|  |align=left|Maalaisliitto | align=center | 59 | align=center | −1 | 27,28 % | +1,1 | 308 280 | +59 518 |- align=right | style="background: "|  |align=left|Kansallinen Kokoomuspuolue | align=center | 42 | align=center | +14 | 18,05 % | +3,5 | 203 958 | +65 950 |- align=right | style="background: "|  |align=left|Ruotsalainen kansanpuolue | align=center | 20 | align=center | −3 | 10,03 % | −1,4 | 113 318 | +4 432 |- align=right | style="background: "|  |align=left|Kansallinen Edistyspuolue | align=center | 11 | align=center | +4 | 5,83 % | +0,2 | 65 830 | +12 529 |- align=right |style="width: 10px" bgcolor=forestgreen align="center" | |align=left|Suomen pienviljelijäin puolue | align=center | 1 | align=center | +1 | 1,85 % | +0,8 | 20 883 | +10 729 |- align=right |style="width: 10px" bgcolor=#b30000 align="center" | |align=left|Sosialistinen työväen ja pienviljelijäin vaaliliittoa | align=center | | align=center | −23 | 1,02 % | −12,5 | 11 504 | −116 660 |- align=right |style="width: 10px" bgcolor=orange align="center" | |align=left|Ruotsalainen vasemmistob | align=center | 1 | align=center | +1 | 0,82 % | –  | 9 226 | –  |- align=right |style="width: 10px" bgcolor=darkblue align="center" | |align=left|Isänmaallisen vaaliliitond pienryhmätd | align=center | | align=center | | 0,80 % | –  | 9 085 | –  |- align=right |style="width: 10px" bgcolor=grey align="center" | |align=left|Muut | align=center | | align=center | | 0,17 % | −0,1 | 1 918 | −565 |- bgcolor="efefef" align=right |style="width: 10px" bgcolor=grey align="center" | |align=left|Yhteensä | align=center | 200 | align=center | | 100 % | | 1 130 028 | +178 758 |- bgcolor="e3e3e3" align=left | colspan=8 |a Jokin edellisiin vaaleihin osallistuneen vaaliliiton seuraajaksi virallisissa tilastoissa tulkittu listab Vuoden 1929 vaaleissa Ruotsalaisen vasemmisto sai yhden edustajan vaaliliitossa Ruotsalaisen kansanpuolueen kanssa.c Vaaliliittoon kuuluivat (suluissa vaalipiirit): ML+Kok.+Ed+RKP (Turun et., Viipurin länt.), ML+Kok.+Ed (Turun pohj., Hämeen et., Hämeen pohj., Viipurin it., Oulun et.), Kok.+Ed. (Mikkelin, Kuopion länt., Kuopion it., Viipurin it, Oulun pohj.) sekä joukko pienryhmiä.Suomen virallinen tilasto 29 A, XV (Tilastokeskus 1931), s. 47.d Isänmaallinen työväki, Itsenäiset maalaiset, Maalaisliitto puolueettomana isänmaan hyväksi, Vapaa työväenliitto työväen vapauden puolesta, Maalaisliittolainen valitsijayhdistys, Lapuanliike & Oikeistomaalaisliittolaiset |- bgcolor="e3e3e3" align=left | colspan=8 |Lähde: Tilastokeskus 2004; Ruotsalaisen vasemmiston äänimäärä vain painetussa versiossaSuomen virallinen tilasto 29 A, XV (Tilastokeskus 1931)

Lähteet

Luokka:Eduskuntavaalit Luokka:Vuoden 1930 vaalit