Marja Liisa Toivanen (s. 4. huhtikuuta 1940) on opetusneuvos ja järjestöaktiivi. Hän on perustanut maahanmuuttajille suunnatun Luetaan yhdessä -verkoston.
Ura Marja Liisa Toivanen syntyi Aurassa 4.4.1940. Oppikoulun hän kävi Hyvinkäällä, jossa kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1959 ja valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1966 Helsingin yliopistosta pääaineena pohjoismainen filologia. Vuosina 1994-95 hän opiskeli ensimmäisenä suomalaisena maallikkona Kirkkojen Maailmanneuvoston Graduate Schoolissa Sveitsissä.
Opintojen päätösvaihessa hän ei ajatellut työtä koulussa, vaan jatkoi jo opiskeluajan tyossä, sihteerina Kansainvälisen Palvelun Toimikunnassa.
Perheen kasvaminen osoitti kuitenkin, että matkoja vaativa työ ei ollut oikea valinta ja niin varsinainen työura alkoi Helsingin kaupungin koululaitokseesa 1968, mutta sitä edelsi vielä vuosi 1967–1968 vuosi Munsterissä, Saksassa aviomiehen tehdessä väittöskirjaansa. Vuonna 1984 Toivanen siirtyi koulusta Inkooseen ruotsinkielisen koulutoimenjohtajaksi. Puoleksi vuodeksi ajateltu sijaisuus venyi puoleksitoista vuodeksi. Kouluhallitus etsi niin opetusta kuin hallintoa tuntevaa työntekijää ja niin joulukuussa 1985 alkoi vaiherikas kausi Hakaniemessä. Toivanen toimi Kouluhallituksen Akateemisten puheenjohtajana ja joutui näin käymään monet vaikeat neuvottelut Ammattikasvatushallituksen ja Kouluhallituksen yhdistyessä Opetushallitukseksi.
Opetushallituksessa hän työskenteli opetusneuvoksena vuosina 1990–1994. Näinä vosina hän osallistui myös pohjoismaiseen virkamiesvaihtoon niin Norjassa kuin Ruotsissa.
Nuorena opettajana valittu eläkeikäratkaisu edellytti viittä viimeistä vuotta koulutyössä ja niin oli edessä kausi Jokelan peruskoulun ja lukion rehtorina. Hän jäi eläkkeelle keväällä 2000. Sen jälkeen hän toimi Sri Lankassa opetusalan konsulttina vuosina 2001–2003.Tiedot saatu Marja Liisa Toivaselta itseltään.
Järjestötoiminta Kiinnostus järjestötoimintaan näkyi jo varhain. Oppikoulun alaluokkalaisena hän perusti seurakunnan tyttökerhon itseään nuoremmille ja vähän myöhemmin oli vuorossa koulun teinikunnan kristillisen kerhon Sarasteen puheenjohtajuus.
Aktiivisuus jatkui yliopistovuosinakin. Toisen opistovuoden syksyllä hänet valittiiin Ylioppilaiden Kristillisen Yhdistyksen toimistonhoitajaksi ja seuraavana vuonna oli vuodossa saman yhdistyken emännän tehtävät.
Perhe muutti 1973 Vuorimiehenkadulta Vantaan Martinlaaksoon. Lähiössä, jossa kaikki olivat vastamuuttaneita, ihmiset tunsivat toisensa ja erityisesti seurakuntaelämä kukoisti. Sen piirissä houkuteltiin Toivanen vuonna 1974 seurakuntavaaleihin ja ihmeen suuri kannatus avasi oven kirkkovaltuustooon. Vanhan hallintomallin mukaan valtuusto valitsi kirkkohallintokunnan ja Toivanen tuli valituksi. Hallinnonuudistus korvasi hallintokunnan yhteisellä neuvostolla muutaman vuoden kuluttua, mutta Toivanen voi todeta olleensa ainoa nainen hallinokunnan monisatavuotisen historian aikana.Valtuustoura jatkuin 90-luvulle.
Äänimäärä seurakuntavaaleissa herätti puolueet kosiskelemaan uutta jäsentä. Toivanen valitsi Liberaalisen kansanpuolueen, LKP:n ehkä ihailemansa piispa Mikko Juvan perusteella. Vaalit onnistuivat jälleen ja valtuusto valitse hänen koululautakunnan varapuheenjohtajaksi. Luottamustoimet jatkuivat 90-luvun alkuun, jolloin kirkkovaltuusto valitsi Toivasen Foibe-säätiön puheenjohtajaksi. Hän päätti luopua niin poliittisista kuin seurakunnallisista luottamustehtävistä, jotta ei kukaan epäilisi niiden käyttämistä äänien kalasteluun. Osasyynä olivat myös lisääntyneet työtehtät ja Foibe-säätiön rakennusprojektien tuoma vastuu vaikeassa taloustilanteessa.
Toivanen on ollut aktiivinen jäsen monessa suomalaisessa naisjärjestössä. UNwomenin hallituksessa hän oli kahteen otteeseen ja toimi Suomen Akateemisten Naisten Liiton halliituksen jäsenenä ja kansainvälisten asioiden koordinaattorina vuosina 2010–2015 ja Vantaan Akateemiset Naiset ry:n puheenjohtajana vuosina 2015–2016. Paluu kouluun merkitsi uutta luottamustointa,Toivanen toimi Suomen Rehtorit ry:n hallituksen jäsenenä 1995-99.
Vuonna 2004 Toivanen perusti Luetaan yhdessä -opetusryhmän Vantaalle. Toivanen oli Sri Lankassa kokenut itse, miltä tuntuu kun ei ymmärrä yhtään mitään, ei kielestä eikä ympärillä olevista teksteistä. Palattuaan Suomeen Toivanen alkoi etsiä suomen kielen opetusta kaipaavia maahanmuuttajanaisia soittelemalla maahanmuuttajaperheiden ovikelloja. Toivanen sai innostettua mukaan myös muita vapaaehtoisia suomen kielen opettajiksi, ja valtakunnalliseksi Luetaan yhdessä -toiminta laajeni vuonna 2007. Vuonna 2011 verkosto siirtyi Suomen Akateemisten Naisten Liiton alle. Vuonna 2018 Luetaan yhdessä -opetusryhmiä on jo yli sata. Vapaaehtoisia opettajia on yli 600 ja opiskelijoita noin 3 000. Suurin osa verkoston ryhmistä on tarkoitettu nimenomaan naisille. Esimerkiksi virallisten kielikurssien ulkopuolelle jäävät äidit voivat tulla lukuryhmään vauvojensa kanssa. Verkoston tavoitteena on tukea ja täydentää kotouttamisohjelmaan kuuluvaa kieliopetusta.
Vuonna 2018 Vantaan Akateemiset Naiset aloittivat Tehdään yhdessä -hankkeen, jota Toivanen oli myös perustamassa. Hankkeen, jossa seniorit työllistävät maahnamuuttajia, tarkoituksena on lisätä maahanmuuttajien ja suomalaisten kontakteja sekä edistää maahanmuuttajanaisten suomen kielen taitoa ja työllistymistä. Hanketta on rahoittanut Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö. Myös Suomen Akateemisten Naisten Liitto on myöntänyt hankkeelle avustuksen.
Perhe Marja Liisa Toivanen avioitui 1963 TT Aarne Toivasen (1936–2021) kanssa. Perheeseen kuuluu tyttäret Riikka 1965 ja Reetta 1969 sekä kasvattilapset Jouni 1967 ja Katja 1975.
Kirjallinen tuotanto Minerva. Suomen Akateemisten Naisten Liiton jäsenlehti. Marja Liisa Toivanen kirjoitti lehteen erityisesti vuosina 2010–2015. Toivanen, Marja Liisa (toim.) 2000: Kirjeitä rehtoreilta. PS-Kustannus. Toivanen, Marja Liisa & Vuorensivu, Hilkka 2013: "Lukutaidottoman on vaikea selvitä Suomessa". Helsingin Sanomat 8.9.2013.
Lähteet
Luokka:Suomalaiset järjestöjohtajat Luokka:Suomalaiset yhteiskunta-aktivistit Luokka:Vuonna 1940 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt