pienoiskuva|Porvoonjokilaaksoa Askolan Kirnukalliolta katsottuna. Askola, aikaisemmin AskulaTietosanakirja, artikkeli Askola, on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Kunnassa asuu ihmistä ja sen pinta-ala on km², josta km² on maata ja loput km² sisävesialueita.
Askolan alue edustaa Porvoonjokilaakson vanhaa kulttuuria. Jokilaakson asutus on eteläisen viljelyseudun varhaisina ja Askolan alueella on kumpuilevia ja laajoja viljapeltoja. Askolan alueella on asuttu yhtäjaksoisesti ainakin 10 000 vuoden ajan ja muinaisjäännöksiä on löydetty runsaasti.
Vakkolankosken kulttuurimaisemassa sijaitsee vanha mylly ja alue on myös kirjailija Johannes Linnankosken nuoruudenseutua.
Askolan naapurikunnat ovat Myrskylä, Mäntsälä, Pornainen, Porvoo ja Pukkila.
Historia pienoiskuva|Askolan kirkko. pienoiskuva|Askolan kotiseutumuseo sijaitsee entisen lainajyvästön rakennuksessa. Muinaisjäännösrekisterissä on 235 löytöä Askolan alueelta.Hakuehdot: Askola Muinaisjäännösrekisteri 235 tietuetta NBA rekisteriportaali Kopinkallion kvartsilouhos on valtakunnallisesti merkittävä muinaisjäännös.Kopinkallio Muinaisjäännösrekisteri Maanviljelys on aina ollut tärkeää, ja alue on ollut tiheästi asuttu jo kivikaudella. Aluksi Askolassa harjoitettiin kaskiviljelyä, 1700-luvun kuluessa siirryttiin peltoviljelyyn.
Vaikka Askola sijaitsee lähellä Uudenmaan rannikkoa, 1200-luvulla alkanut ruotsalaisasutus ei juurikaan levinnyt Askolan alueelle aivan kaakkoisimpia kyliä lukuun ottamatta. Keskiajalta lähtien Askola kuului laajaan Porvoon hallintopitäjään.
Askolan seurakunta oli osa Porvoota vuoteen 1639, jolloin siitä tuli kappeliseurakunta. Se itsenäistyi lopullisesti vuonna 1896. Askolan kirkko valmistui vuonna 1799.Askolan kirkko Askolan Seurakunta
Maantiede Askolan vesialueita ovat Porvoonjoki ja 11 järveä kunnan itäosassa.Askolan luonto ja historia Askolan 4H Järvistä pinta-alaltaan suurin on Tiiläänjärvi.
Askolassa ei ole Natura-alueita, mutta viisi kallioaluetta on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaiksi. Yhdessä niistä, Kirnukalliossa ovat tunnetut Askolan hiidenkirnut. Porvoonjokilaakson valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ulottuu myös Askolan puolelle. Kulttuurimaisemana on suojeltu myös Prestbackan kartano ja Pappilanharjun luonnonsuojelualue.Luonnonsuojelu Askolan kunta
Aluerakenne Kylät ja kulmakunnat Askolassa on 12 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1967):
Askolan kylä Huuvari Juornaankylä Korttia Monninkylä Nalkkila
Nieto Puharonkimaa Särkijärvi Tiilää Vahijärvi Vakkola
Taajamat Vuoden 2020 lopussa Askolassa oli 4 878 asukasta, joista 2 588 asui taajamissa, 2 232 haja-asutusalueilla ja 58:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Askolan taajama-aste on 53,7 %. Askolan taajamaväestö jakaantuu kahden eri taajaman kesken:
# Taajama Väkiluku(31.12.2020) 1 Askolan kirkonkylä 1 297 2 Monninkylä 1 291
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Väestö Väestörakenne Askola on asukasluvultaan Suomen 175. suurin kunta. Askolan asukasluku oli vuoden 2023 lopussa 4 703 asukasta, mikä on 0,3 prosenttia Uudenmaan maakunnan asukasluvusta. Askolan väkiluku kasvoi 1990-luvun puolivälistä aina 2010-luvun puoliväliin saakka, minkä jälkeen väkiluku on laskenut. Askolan väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2021 lopussa 64,9 prosenttia, mikä on noin 13 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Uudellamaalla keskimäärin. Alle 15-vuotiaita Askolan väestöstä on 16,1 prosenttia. Työikäisiä Askolassa on 65,7 prosenttia ja yli 65-vuotiaita 18,1 prosenttia. Vieraskielistä väestöä Askolassa oli vuonna 2021 yhteensä 154 eli 3,2 prosenttia kunnan asukkaista.
Väestökehitys Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Asuminen
Askolan suosituin asumismuoto on omakotitalo, jossa asuu valtaosa kunnan asuntokunnista (82,7 % vuonna 2024). Toiseksi suosituin asumismuoto on rivitalo, jossa asuu noin 15,6 prosenttia asuntokunnista. Kerrostaloissa asuu noin 1,7 prosenttia asuntokunnista.
Yksinasuvien osuus Askolan asuntokunnista on 34,3 prosenttia eli noin 700 asuntokuntaa. Kahdestaan asuvien osuus on 37,5 prosenttia eli noin 770 asuntokuntaa. Kolmen asukkaan asuntokuntia on 13,4 prosenttia eli noin 275, 4–6 asukkaan asuntokuntia 13,8 prosenttia eli noin 280 ja seitsemän tai useamman asukkaan asuntokuntia 1,0 prosenttia eli noin 20.
Hallinto ja politiikka Askola kuuluu Uudenmaan vaalipiiriin ja sen kunnanvaltuustossa on 23 kunnanvaltuutettua. Kaudella 2025–2029 kokoomuksella on yhdeksän paikkaa, SDP:llä neljä, keskustalla kolme, perussuomalaisilla kolme, vasemmistoliitolla kaksi, RKP:llä yksi ja vihreillä yksi.
Askolan kunnanjohtaja 2020–2021 oli Teemu Kejonen. Hän kuoli tammikuussa 2021. Maaliskuussa 2021 hänen seuraajakseen valittiin Ilari Soosalu. Soosalu valittiin Haminan kaupunginjohtajaksi joulukuussa 2022. Kesäkuussa 2023 Askolan kunnanjohtajaksi valittiin Annu Räsänen.
Talous ja elinkeinot
Talousalueena Askola kuuluu Porvoon seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 79 428 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa korkeampi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa toiseksi suurin.
Askolassa oli vuonna 2022 yhteensä 1 359 työpaikkaa ja kunnassa asui 2 222 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 33,4 prosenttia. Askolan työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 55,4 prosenttia, jalostuksen 34,6 prosenttia ja alkutuotannon 7,6 prosenttia.
Askolan työpaikkaomavaraisuus on 61,2 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 81,8 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 6,7 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Askolassa on 114,4 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.
Yritykset Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet olivat Konevuori Oy, Askolan Kiinteistöt ja Kallionporaus Arto Soininen.
Pohjoismaiden suurin kanisterintekijä Muovi-Heljanko toimii Askolassa. Se valmistaa suurimman osan Suomessa myydyistä muovisista viinapulloista ja salaattikastikepulloista.
Liikenne Askolan kautta kulkee Porvoon ja Mäntsälän välinen kantatie 55.
Etäisyyksiä Askolasta Helsinki 70 km Hyvinkää 45 km Järvenpää 30 km Lahti 65 km Porvoo 20 km
Palvelut ja koulutus pienoiskuva|Askolan lukio Monninkylässä. Askolassa on neljä alakoulua (Juornaankylässä, Kirkonkylässä, Monninkylässä ja Särkijärvellä), yksi yläkoulu (Askolan koulu) ja yksi lukio (Askolan lukio) sekä yksi ammattikoulu (Careeria, Askolan toimipiste). Yläkoulu ja lukio saa oppilaita myös naapurikunta Pukkilasta, jossa ei ole omaa alakoulun jälkeistä kouluopetusta.
Askolan kirjasto toimii kuudessa paikassa: kirkonkylässä, Monninkylässä ja neljällä koululla.Askolan kirjastopisteet Askolan kunta
Julkista terveydenhoitoa tarjotaan muun muassa Askolan terveyskeskuksessa.Lääkärin tai hoitajan vastaanotto - Ajanvaraus suomi.fi, viitattu 2.8.2020
Askolassa on vain kaksi Sale -ruokakauppaa, joista toinen sijaitsee kirkonkylässä ja toinen Monninkylässä. Paikalliset ovat myös toivoneet kuntaan kolmatta ruokakauppaa joltakin kilpailevalta ketjulta.Tarvitseeko Askola kolmannen ruokakaupan? - Itäväylä
Kulttuuri Murre Askolan alueella puhutun kielen perustana on kaakkoishämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Askolan murre kuuluu kaakkoishämäläisen murteen Porvoon ryhmään. Askolan murteessa on tyypillisten hämäläispiirteiden lisäksi vaikutteita lounais- ja kaakkoismurteista. Puheen nopeassa rytmissä on vaikutteita läheisten ruotsin murteiden ja satamakaupungissa kuultujen muiden kielten rytmistä.
Nähtävyyksiä Askolan hiidenkirnutMaailman ja Suomen Suuratlas, sivu 259, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, Johannes Linnankosken nuoruudenkoti Ala-Koskipää 1750-luvulta Askolan kotiseutumuseo Askolan kirkko Prestbackan maatila- ja apteekkikokoelma, Prästbackan kartano Byändan (Kylänpään) kartano Dampbackan (Tampin) kartano Korttian hiidenkirnut Käpykylän kartano Vanhakartano Korttialla Uusikartano Korttialla Tiilään kartano
Ruokakulttuuri Askola kuuluu ruokakulttuuriltaan uusimaalaiseen alueeseen. Perunanviljelyn yleistyttyä perunaa on hyödynnetty laajasti. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluvat rosollit, piimäjuustot ja laatikot. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluu myös marjaviinituotanto, puutarhamarjat ja niistä tehdyt jalosteet. Askolan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla klimppisoppa, veskunakräämi eli luumukreemi sekä kuoritusta maidosta tehty kattilajuusto.Kolmonen, Jaakko. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 50. Helsinki: Patakolmonen 1988
Uskonto Vuoden 2018 aluejaon mukaan Askolassa toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Askolan seurakunta
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Askolan alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/helsingin-ortodoksinen-seurakunta
Liikunta ja urheilu Järjestäytynyt urheilutoiminta alkoi Askolassa 1910-luvulla. Ensimmäiset urheiluseurat olivat Askolan Yritys (1910), Askolan Kisa-Toverit (1915), Askolan Salama, Askolan Sisukas sekä Juornaan Heitto. Askola kuului vuodesta 1913 lähtien SVUL:n Porvon piirikuntaan.
Nykyisin Askolassa toimii viisi urheiluseuraa. Askolan suurin urheiluseura on vuonna 1994 perustettu Askolan Urheilijat. Muita seuroja ovat Askola Country Dogs, Askolan Ratsastajat, Lux Riders sekä Tinker Tallin Ratsastajat.
Askolan alueella sijaitsee useita retkeily- ja virkistyskohteita. Askolan alueen kohteita ovat muun muassa Askolan hiidenkirnut sekä Kylänpäänjärven lintutorni.
Tunnettuja asukkaita Kulttuuri ja viihde Johanna Rantsi (s. 1983), iskelmälaulaja Hjalmar Kahrila (ent. Karlsson) (1907–1981), kuvataiteilija Katri Helena (s. 1945), iskelmälaulaja Johannes Linnankoski (1869–1913), kirjailija Olli-Matti Oinonen (s. 1953), ohjaaja-näyttelijä Alli Saarentaus-Salo (1907–1994), opettaja ja kirjailija
Urheilu Aatu Kangasniemi (s. 2006), moukarinheittäjä ja kuulantyöntäjä Oskari Kumpu (1889–1935), painija ja puna-armeijan upseeri Christian Heljanko (s. 1997), jääkiekkomaalivahti
Yhteiskunta ja politiikka Juho Laakso (1854–1915), kansanedustaja (SDP)
Kirjallisuutta Heikki Laurinmäki: Askolan historia 1, Askolan kunta, 1957 Leevi Mäittälä: Askolan historia 2, Askolan kunta, 1986 Pekka Peltola: Tavallisia ihmisiä, Helsinki Tammi, 1970 R. Hausen, Anteckningar om Askola kapellkyrka (Finska Vetenskaps-Societetens Bidrag 44)
Katso myös Luettelo Askolan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
Lähteet
Aiheesta muualla
Askolan kunnan verkkosivut Tilastokeskus – Askolan avainluvut Suomen Sukututkimusseura: Tietoja seurakunnista
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit