Euroopan syyttäjänvirasto (, lyh. EPPO) Euroopan unionin (EU) elin, joka toimii syyttäjäviranomaisena tiettyjen unionin taloudellisia etuja vahingoittavien rikosten osalta. EPPOlla on valtuus tutkia ja nostaa rikossyytteitä petoksista, rahanpesusta, korruptiosta ja vakavista arvonlisäveropetoksista silloin, kun ne vahingoittavat EU:n taloudellisia etuja. Syytteitä ajetaan jäsenvaltioiden omissa toimivaltaisissa tuomioistuimissa.

EPPOn tavoitteena on parantaa yhteistyötä EU:n ja jäsenvaltioiden lainvalvonnan välillä. Lisäksi EPPO tekee yhteistyötä Eurojustin ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sekä muiden EU-elinten kanssa kanssa. Syyttäjäviraston johtajana eli Euroopan pääsyyttäjänä on toiminut Laura Codruța Kövesi vuodesta 2019 alkaen.

Vuoden 2025 lopulla EPPOlla oli yli 3 600 avointa rikostutkintaa, joista EU:n ja jäsenvaltioiden budjetteihin aiheutuneiden vahinkojen arviointiin olevan yhteensä yli 67 miljardia euroa. Noin kaksi kolmasosaa taloudellisista vahingoista syntyi tulli- tai arvonlisäveropetoksista.

Oikeudellinen perusta thumb|Euroopan syyttäjänviraston toimintaan osallistuvat jäsenmaat (sinisellä) ja toiminnasta poisjääneet maat (punaisella). Euroopan syyttäjänvirasto on perustettu neuvoston asetuksella (EU) 2017/1939 (”EPPO-asetus”), joka perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 86 artiklaan, jossa EU:lle annetaan toimivalta perustaa syyttäjänvirasto unionin taloudellisia etuja vahingoittavien rikosten torjumiseksi. Asetus on hyväksytty tiiviimmän yhteistyön puitteissa, eli syyttäjänviraston toimintaan osallistuu vain osa EU:n jäsenvaltioista. Kaksikymmentä EU-jäsenvaltiota pääsi sopuun EPPOn perustamisesta kesällä 2017. Asetus tuli voimaan 20. marraskuuta 2017, ja EPPO aloitti toimintansa siirtymäajan jälkeen 1. kesäkuuta 2021.

Alankomaat ja Malta liittyivät EPPOon vuonna 2018, minkä johdosta EPPOn toimintaan osallistui 22 jäsenvaltiota sen aloittaessa toimintansa kesäkuussa 2021. Vuonna 2024 osallistuvien jäsenvaltioiden määrä nousi 24:ään, kun Puola ja Ruotsi liittyivät mukaan.

Unkari jätti hakemuksen EPPOon liittymiseksi toukokuussa 2026. Euroopan komissio hyväksyi Unkarin hakemuksen heinäkuussa, ja päätös tuli voimaan elokuussa 2026. Tämän jälkeen EPPOon osallistuu 25 jäsenvaltiota.

Unkarin liittymisen myötä EPPO-asetus lakkaa olemasta tiiviimmän yhteistyön säädös, sillä kaikki EU:n jäsenvaltiot osallistuvat siihen, lukuun ottamatta Irlantia ja Tanskaa, joilla on perussopimuksiin kirjatut poikkeukset vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen toimiin osallistumisesta. Tämä merkitsee sitä, että uudet jäsenvaltiot on jatkossa velvollisia osallistumaan EPPOn toimintaan.

Irlannin hallitus on osoittanut kiinnostusta EPPOn toimintaan osallistumiseksi. Tanskan liittyminen puolestaan vaatisi kansanäänestyksen järjestämistä maassa EU-perussopimuksiin kirjatun poikkeuksen muuttamiseksi.

Toimivalta Euroopan syyttäjävirastolla on valta tutkia ja nostaa syytteitä seuraavanlaisissa rikostapauksissa:

rajat ylittävät arvonlisäveropetokset, joista aiheutunut vahinkoa vähintään 10 miljoonaa euroa muunlaiset petokset, jotka vahingoittavat unionin taloudellisia etuja korruptiorikokset, jotka vahingoittavat tai voivat todennäköisesti vahingoittaa unionin taloudellisia etuja virkamiehen tekemä EU-varojen väärinkäyttö edellä mainittuihin rikoksiin erottamattomasti liittyvät rikokset, kuten rahanpesu tai järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan osallistuminen.

Jäsenvaltioiden on tullut unionipetosdirektiivin (nk. PIF-direktiivi) nojalla kriminalisoida nämä rikokset kansallisessa lainsäädännössään. EPPO voi ajaa syytteitä ainoastaan kansallisissa toimivaltaisissa tuomioistuimissa. Kansallisilla tuomioistuimilla on mahdollisuus tehdä ennakkoratkaisupyyntöjä Euroopan unionin tuomioistuimelle EU-oikeuden, kuten unionipetosdirektiivin, oikeasta tulkinnasta.

Rakenne Euroopan syyttäjänviraston keskustoimisto sijaitsee Luxemburgissa. Syyttäjänviraston johtajaa kutsutaan Euroopan pääsyyttäjäksi. Kustakin EPPOon osallistuvasta jäsenvaltiosta valitaan yksi Euroopan syyttäjä, jotka yhdessä pääsyyttäjän kanssa muodostavat EPPOn kollegion ja joista kaksi valitaan Euroopan varapääsyyttäjiksi. EPPOn toimintaa tukevat jäsenvaltioihin sijoittuneet Euroopan valtuutetut syyttäjät, jotka työskentelevät tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioidensa viranomaisten kanssa. Euroopan valtuutettuja syyttäjiä on vähintään kaksi kussakin jäsenvaltiossa, mutta ne voivat olla osa-aikaisia.

Yksittäisiin rikostapauksiin liittyvistä tutkinta- ja syytetoimista päätetään kolmen Euroopan syyttäjän muodostamissa pysyvissä jaostoissa. Kukin Euroopan syyttäjä valvoo kotijäsenvaltionsa osalta EPPOn tekemiä tutkinta- ja syytetoimia sekä Euroopan valtuutettuja syyttäjiä.

Euroopan syyttäjänviraston ensimmäinen Euroopan pääsyyttäjä on romanialainen Laura Codruța Kövesi, jonka toimikausi kestää 31. lokakuuta 2019 – 31. lokakuuta 2026. Maaliskuussa 2026 saksalainen Andrés Ritter, joka on toiminut Euroopan varapääsyyttäjänä vuodesta 2020, valittiin Kövesin seuraajaksi 1. marraskuuta 2026 alkavalle toimikaudelle. Suomen ensimmäinen Euroopan syyttäjä on Harri Tiesmaa. +Luettelo Euroopan pääsyyttäjistäNimiKuvaKansalaisuusToimikausiLaura Codruța Kövesikehyksetön|110x110pxRomania31. lokakuuta 2019 – 31. lokakuuta 2026Andrés RitterSaksa1. marraskuuta 2026 –

Lähteet

Aiheesta muualla

Euroopan syyttäjänviraston kotisivut The European Public Prosecutor’s Office – EPPO (epthinktank.eu) Härkisaari, Kaisa: Uusi Euroopan syyttäjänvirasto aikoo estää EU-rahojen päätymisen rikollisten käsiin Akkusastoori Neuvoston asetus (EU) 2017/1939 tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa EUR-Lex Laki Suomen osallistumisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) toimintaan (66/2021) Finlex

Luokka:Euroopan unionin muut toimielimet Luokka:Luxemburg (kaupunki) Luokka:Syyttäjänvirastot