upright|pienoiskuva|Fredrik II ”Manfredin käsikirjoituksen” toisella sivulla (Biblioteca Vaticana, Pal. lat 1071). De arte venandi cum avibus (Haukkametsästyksen käsikirja, sananmukaisesti Lintujen metsästyksen taidosta) on Fredrik II:n 1240-luvulla kirjoittama,Kivimäki pojalleen Manfredille omistama latinankielinen tutkielma, jonka aiheena on ornitologia ja haukkametsästys.
Fredrik II tunsi Aristoteleen eläimiä koskevan tutkielman Liber animalum latinankielisen käännöksen, jonka on kääntänyt Mikael Skotlantilainen arabiankielisestä käännöksestä Kitāb al-Hayawān. Hän tunsi myös arabihaukanmetsästäjä Moaminin tutkielman De scientia venandi per aves, jonka mestari Teodoros Mopsuestialainen käänsi latinaksi hänen hovissaan ja jota on kopioitu paljon.
On merkittävää, että Fredrik II luottaa pääasiassa omiin havaintoihinsa ja kokeisiinsa. Hän teki kokeita munilla nähdäkseen, voisiko niitä hautoa auringon lämmöllä. Peittämällä kotkien silmät hän yritti selvittää, käyttävätkö linnut saalistaessaan hajuaistia. Kirjoittaja pitää kiinni alkusanoissa ilmaisemastaan tavoitteesta kuvata asioita sellaisina kuin ne ovat (”que sunt, sicut sunt”). Se on tieteellinen kirja, joka lähestyy Aristoteleen aiheita, jonka hän haluaa haastaa. Se on kuitenkin samalla skolastinen kirja, tarkka ja jaotukseltaan suorastaan mekaaninen.Haskins, C. H., The Latin Litarature of Sport (Speculum.) Vol. 2, No 3 (Jul.,1927), s. 235–252.
Fredrik II:n alkuperäinen käsikirjoitus katosi 1248 Parman piirityksessä. De arte venandi cum avibuksen käsikirjoituksesta on olemassa kahden kirjan versio (käsikirjoitukset Roomassa, Wienissä, Pariisissa (2x), Genevessä ja Stuttgartissa) ja kuuden kirjan versio (käsikirjoitukset Bolognassa, Pariisissa, Nantesissa, Valenciassa, Rennesissä ja Oxfordissa).Noted by Wood and Fyfe, 1943, s. lvii
Tutkielman tunnetuin kopio on kuvitettu käsikirjoitus, jonka teetti Fredrikin poika Manfred. Kaksipalstainen, 111 folion kokoinen pergamenttikoodeksi on nykyisin Vatikaanin kirjastossa Bibliotheca Palatinassa.Vatican, MS. Pal. Lat. 1071. Parchment, 111 folios, 360 × 250 mm. Käsikirjoitus on kahden kirjan versio, ja se on kuvitettu värikkäin, elävin, tarkoin, hyvin pienin kuvin linnuista, niiden hoitajista ja aiheeseen liittyvistä välineistä. Käsikirjoitus sisältää Manfredin lisäyksiä, jotka on merkitty selkeästi alkuun sellaisin merkinnöin kuin "Rex", "Rex Manfredus" ja "addidit Rex".Haskins, C. H., The "De Arte Venandi cum Avibus" of the Emperor Fredrik II. (The Englisch Historical Review.) Vol.36, No 143 (Jul.,1921), s. 337–339.
Teoksen ensimmäinen käännös tehtiin ranskaksi, ja sen teetti noin vuonna 1300 Jean II Damperrelainen.R. W. Corrie, Speculum, Vol. 74, No. 2 (apr. 1999) s. 414–417. Englanniksi se on käännetty kuusikirjaisesta versiosta, kääntäjinä Casey A. Wood ja F. Marjorie Fyfe, ja julkaistu nimellä The Art of Falconry by Fredrik II of Hohenstaufen (Stanford University Press) 1943. Latinankielisen käännöksen ensimmäisen painetun edition (kaksikirjainen versio) julkaisi Velser, Augsburg, 1596. thumb|Bibliotheca Vaticana, Pal. lat. 1071. folio 16r.
Kirjassa on kuva valkoiseta kakadusta, joka on joko kultatöyhtökakadun (Cacatua galrita) tai celebesinkakadun eli keltatöyhtökakadun (Cacatua sulphurea) alalaji. Linnun lahjoitti Fredrik II:lle Babylonian sulttaani al-Kamil. Lajin kotiseuduksi määritellään Australian pohjoiskärki, Uusi-Guinea ja Sulawesin saaret. Tutkijat ovat lahjoituksen perusteella voineet osoittaa varhaisimman kulttuuriyhteyden Euroopan ja Wallacen linjan itäpuolisten alueiden välillä.
Lähteet
Viitteet
Kirjallisuutta De Arte Venandi cum Avibus, Bibliotheca Vaticana, Pal. lat. 1071. Haskins, C. H., The "De Arte Venandi cum Avibus" of the Emperor Fredrik II. (The Englisch Historical Review.) Vol.36, No 143 (Jul.,1921), s. 334–355.
Aiheesta muualla
De arte venandi cum avibus, Scribd Esipuhe Manfredin käsikirjoitus
Luokka:Käsikirjoitukset Luokka:1200-luvun kirjat