Ruotsin Liivinmaa () oli osa Ruotsia vuosina 1629–1721. Alue koostui nykyisen Viron eteläosasta ja Saarenmaasta, jonka Tanska oli luovuttanut Ruotsille Brömsebron rauhassa, sekä nykyisen Latvian pohjoisosasta eli Vidzemen alueesta. Riika oli tuolloin Ruotsin valtakunnan toiseksi suurin kaupunki.
Venäjän keisarikunta valloitti Ruotsin Liivinmaan suuressa Pohjan sodassa ja perusti vuonna 1710 Liivinmaan kuvernementin. Alue luovutettiin Venäjälle virallisesti Uudenkaupungin rauhassa vuonna 1721 Ruotsin Inkerin ja Ruotsin Viron kanssa.
Kenraalikuvernöörit 300px|thumb|Liivinmaan ja Kuurinmaan herttuakunnat vuonna 1705 julkaistussa kartassa. Jakob De la Gardie (1622–1628) Kustaa Horn (1628–1629) Johan Skytte (1629–1633) Nils Assersson Mannersköld (1633–1634) Pentti Pentinpoika Oxenstierna (1634–1643) Herman Wrangel (1643) Erik Eriksson Ryning (1644) Gabriel Pentinpoika Oxenstierna (1645–1647) Magnus Gabriel De la Gardie (1649–1651) Gustaf Horn (1652–1653) Magnus Gabriel De la Gardie (1655–1657) Axel Lillie (1661) Pentti Gabrielinpoika Oxenstierna (1662–1665) Clas Åkesson Tott (1665–1671) Fabian von Fersen (1671–1674) Krister Klasson Horn (1674–1686) Jacob Johan Hastfer (1687–1695) Eric Dahlberg (1696–1702) Carl Gustaf Frölich (1702–1706) Adam Ludvig Lewenhaupt (1706–1709) Henrik Otto Albedyll (1709) Niels Jonsson Stromberg af Clastorp (1709–1710)
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Latvian historia Liivinmaa Luokka:Viron historia