Arto Tapio Paasilinna (20. huhtikuuta 1942 Kittilä – 15. lokakuuta 2018 Espoo) oli suomalainen kirjailija.
Paasilinna julkaisi uransa aikana kolmekymmentäviisi romaania ja lukuisia muita teoksia. Hänen tunnetuimpiin teoksiinsa lukeutuvat romaanit Jäniksen vuosi, Ulvova mylläri ja Hurmaava joukkoitsemurha. Hänen teoksiaan on käännetty yli 40 kielelle ja niitä on myyty maailmanlaajuisesti yli kahdeksan miljoonaa kappaletta. Erityisen suosittu Paasilinna on ollut Ranskassa.Dahlbom Taika & Paananen Veera: Kirjailija Arto Paasilinna on kuollut – Veli Reino Paasilinna: ”Arto oli vetävä persoona, joka löysi aina temppuilun aiheen” Helsingin Sanomat 16.10.2018
Nuoruus Arto Tapio Paasilinna syntyi 20. huhtikuuta 1942 Kittilän Alakylässä. Hänen vanhempansa olivat poliisikonstaapeli ja asioitsija Väinö Paasilinna (ent. Gullstén) ja emäntä Hilda-Maria "Maija" Paasilinna (o.s. Niva). Myös hänen veljensä Erno, Reino ja Mauri Paasilinna ovat kirjailijoita.
Paasilinnat olivat kotoisin Petsamon Salmijärveltä. Talvisodan sytyttyä vuonna 1939 perhe pakeni Norjaan. He palasivat Suomeen seuraavana keväänä ja asuivat eri puolilla Lappia.Kemppainen 2012, s. 13–14 Perheen viides lapsi Arto syntyi Mäkivaara-nimisessä autiotalossa, jonka vanhemmat olivat vuokranneet Kittilästä.Kemppainen 2012, s. 9 Arton ollessa 1,5-vuotias Paasilinnat jättivät Kittilän taakseen. He asuivat useilla paikkakunnilla, ennen kuin asettuivat Tervolaan Kuikeron asutustilalle syksyllä 1948. Sota ja pitkä evakkotaival olivat suistaneet perheen köyhyyteen. Väinö Paasilinna hoiti asioitsijan töitä, mutta asiakkailla ei aina ollut varaa maksaa palkkioita.Kemppainen 2012, s. 23 Tilannetta pahensi hänen sairastamansa tuberkuloosi. Väinö-isä kuoli maaliskuussa 1950.Kemppainen 2012, s. 24
Paasilinnan perheessä arvostettiin kirjasivistystäKemppainen 2012, s. 29, ja Arto osasi lukea ja kirjoittaa jo ennen kouluun menoa. Koulumatkoillaan hän viihdytti usein nuorempia sisaruksiaan Sirpaa ja Mauria kertomalla tarinoita.
Paasilinnan ensimmäiset kirjoitukset julkaistiin Pohjolan Sanomien nuortensivuilla.Kemppainen 2012, s. 31
Paasilinna suoritti asepalveluksen Pohjan prikaatissa OulussaKemppainen 2012, s. 34 ja pääsi siviiliin helmikuussa 1960 sotamiehenä.Kemppainen 2012, s. 35
Ura Toimittajana Paasilinna opiskeli Lapin kansankorkeakoulussa vuosina 1962–1963. Hän työskenteli 1960- ja 1970-luvulla toimittajana useissa lehdissä. Hän aloitti Lapin Kansan toimitusharjoittelijana vuonna 1963. Vuosina 1963–1964 Paasilinna oli Warkauden Lehden uutistoimittaja, 1964–1965 Koillissanomien toimitussihteeri, 1965–1966 Kainuun Sanomien erikoistoimittaja, 1966–1968 Pohjolan Työn päätoimittaja, 1968–1970 Apu-lehden toimittaja ja vuosina 1964–1968 ja 1970–1974 Suomen Kuvalehden vakituinen avustaja. Vuosina 1973–1974 hän oli Nuoren Voiman ja vuosina 1974–1975 Viikkosanomien päätoimittaja. Paasilinna toimi Avun kolumnistina vuodet 1975–1988 ja teki 1970-luvulta alkaen lehtiartikkeleiden ja pakinoiden lisäksi myös radio- ja televisiotyötä.
Kirjailijana Paasilinna julkaisi esikoisteoksensa Karhunkaataja Ikä-Alpi vuonna 1964 ja ensimmäisen romaaninsa Operaatio Finlandia vuonna 1972. Vapaaksi kirjailijaksi hän ryhtyi vuonna 1975.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Kirjallisuuden vientikeskus Filin tilastojen mukaan Arto Paasilinnan käännetyimmät teokset olivat Jäniksen vuosi (käännetty 26 kielelle) ja Ulvova mylläri (24 kielelle). Kaikkiaan Paasilinnan kirjoja oli Filin mukaan käännetty 35 kielelle. Teoksia on filmattu sekä Suomessa että Ranskassa Jäniksen vuosi ja Ulvova mylläri, Saksassa Suloinen myrkynkeittäjä. Suomessa on tehty elokuviksi myös Ere Kokkosen ohjaamina Elämä lyhyt, Rytkönen pitkä, Hurmaava joukkoitsemurha ja Kymmenen riivinrautaa sekä televisiosarjaksi Suloinen myrkynkeittäjä. Muita elokuvia ovat Hannu Kahakorven ohjaama Onnellinen mies ja Jouko Suikkarin ohjaus Hirtettyjen kettujen metsä. Paasilinnan kirjoista on myös Suomessa tehty kymmeniä näytelmiä sekä ammatti- että harrastajanäyttämöille. Painettuja romaaneja Suomessa ja ulkomailla on arviolta 4–6 miljoonaa nidettä.
Paasilinnan teoksista on elokuva- ja näytelmäsovituksien lisäksi tehty myös sarjakuvasovituksia. Hannu Lukkarinen on piirtänyt kaksi Paasilinnan romaaneihin perustuvaa sarjakuvateosta. Vuonna 2002 ilmestyi Ronkoteus-sarjakuva, joka perustuu Paasilinnan romaaniin Lentävä kirvesmies. Karvainen kamaripalvelija ilmestyi vuonna 2006, ja se perustuu Rovasti Huuskosen petomainen miespalvelija -romaaniin.
Ranskalaisen L'Express-lehden kriitikko on verrannut Arto Paasilinnaa Marcel Ayméhen.Kuningas Arto on kuuma lappilainen, Kuiskaaja, Helsingin Sanomat, 25.6.2010 s. C 3.
Viimeiset vuodet Paasilinna tuomittiin maaliskuussa 2009 liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, vammantuottamuksesta ja liikennepaosta 80 päiväsakkoon sekä maksamaan korvauksia hänen kolaroituaan toisen auton kanssa moottoritiellä. Paasilinna ajoi kiellettyyn ajosuuntaan. Vuonna 2012 tämän arveltiin johtuneen Paasilinnan aiemmin kärsimien epileptisten kohtausten aiheuttamasta näkökentän kapenemisesta.
Paasilinna sai lokakuussa 2009 aivoinfarktin ja samalla aivoverenvuodon, ja huhtikuussa 2010 hänet siirrettiin hoitokotiin. Keväällä 2011 Paasilinnan vointi koheni, mutta entiselleen hänen ei enää odotettu palaavan. Hän asui sairaalahoidon jälkeen hoivakodissa. Huhtikuussa 2012 kerrottiin Paasilinnan toipuneen niin hyvin, että hän oli pystynyt kirjoittamaan ja oli tehnyt hoitokodissa 80-sivuisen luonnoksen uudesta kirjasta.
Arto Paasilinna kuoli 15. lokakuuta 2018 espoolaisessa hoitokodissa 76-vuotiaana. Hänet on haudattu Siuntion hautausmaalle.
Teokset Romaanit
36 romaania:
Muut teokset
Kootut teokset
Elokuvat Listassa ovat elokuvat ja tv-sarjat, jotka pohjautuvat Arto Paasilinnan romaaneihin. Lisäksi itse kirjailijasta on tehty dokumentteja, jotka eivät ole tässä listassa. Jäniksen vuosi (1977, Risto Jarva) Onnellinen mies (1979, Hannu Kahakorpi, tv-elokuva) Natalia (1979, Matti Kassila) Ulvova mylläri (1982, Jaakko Pakkasvirta) Hirtettyjen kettujen metsä (1986, Jouko Suikkari, tv-elokuva) Suloinen myrkynkeittäjä (1995, tv-sarja, Ere Kokkonen) Elämä lyhyt, Rytkönen pitkä (1996, Ere Kokkonen) Hurmaava joukkoitsemurha (2000, Ere Kokkonen) Kymmenen riivinrautaa (2002, Ere Kokkonen) Le lièvre de Vatanen (2006, Marc Rivière) Neitosten karkuretki (2012, Hannu Peltomaa)
Kuunnelmat Isoisää etsimässä : 5-osainen kuunnelma, ohjaus: Arto Paasilinna ja Rauni Ranta (1978) Juttukaveri : kuunnelma, ohjaus: Tuija Rovamo (1980) Hirtettyjen kettujen metsä : 6-osainen kuunnelma, ohjaus: Rauni Ranta (1985) Radioteatteri esitti vuonna 2012 Arto Paasilinnan 70-vuotissyntymäpäivän kunniaksi kuunnelmasovitukset teoksista Onnellinen mies ja Operaatio Finlandia.
Palkinnot Jussi-palkinto 1978, käsikirjoitus A. P., Kullervo Kukkasjärvi, Risto Jarva (Jäniksen vuosi) Kirjaviisas-veistos vuonna 1988 Air Inter -kirjallisuuspalkinto vuonna 1989 (Jäniksen vuosi) Pro Finlandia -mitali vuonna 1993 kirjasta Jäniksen vuosi Giuseppe Acerbi -kirjallisuuspalkinto vuonna 1994 (Jäniksen vuosi) Koivu ja tähti -henkilö vuonna 1999 Pro Tapiola -palkinto vuonna 2002
Yksityiselämä Paasilinna oli vuodesta 1972 naimisissa Terttu Annikki Paasilinnan (o.s. Kasper) kanssa. Hänellä on kaksi poikaa aiemmasta avioliitosta (1963–1967) Hilkka Onerva Nousun kanssa.
Lähteet Jouni K. Kemppainen: Onnellinen mies – kirjailija Arto Paasilinnan elämä. Espoo: Paasilinna, 2012
Viitteet
Aiheesta muualla
Arto Paasilinna. Ylen Ammatti: Kirjailija -dokumenttisarjan henkilökuva vuodelta 2004. 53 min
Luokka:Suomalaiset kirjailijat Luokka:Pro Finlandia -palkitut Luokka:Jussi-palkinnon saajat Luokka:Suomalaiset päätoimittajat Luokka:Suomalaiset kolumnistit Luokka:Vuonna 1942 syntyneet Luokka:Vuonna 2018 kuolleet Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit