Hämeen vaalipiiri on yksi eduskuntavaalien 13:sta vaalipiiristä. Aikaisemmin eduskuntavaalipiireissä käytiin myös tasavallan presidentin valitsijamiesvaalit ennen suoraan kansanvaaliin siirtymistä vuonna 1994. Nykyään presidentinvaaleissa vaalipiirejä käytetään vain vaalien tekniseen toimittamiseen. Alueelta valitaan eduskuntaan 14 kansanedustajaa (7 % 200:sta). Nimestään huolimatta vaalipiiri ei kata koko Hämeen historiallisen maakunnan aluetta, vaan lähinnä eteläisen osan, Etelä-Hämeen eli Kanta-Hämeen maakunnan ja Päijät-Hämeen maakunnan alueet.
Hämeen vaalipiiriin kuuluvat Asikkala, Forssa, Hartola, Hattula, Hausjärvi, Heinola, Hollola, Humppila, Hämeenlinna, Iitti, Janakkala, Jokioinen, Kärkölä, Lahti, Loppi, Orimattila, Padasjoki, Riihimäki, Sysmä, Tammela ja Ypäjä.
Vaalipiirin entisiä kuntia ovat aiempi Akaa (Toijala siirtyi sittemmin Hämeen läänin pohjoiseen vaalipiiriin), Artjärvi, Hauho, Hämeenlinnan maalaiskunta, Hämeenkoski, Kalvola, Koijärvi, Lammi, Nastola, Renko, Somerniemi (liitettiin Someroon, joka kuuluu nykyisin Varsinais-Suomen vaalipiiriin), Sääksmäki (liitettiin Valkeakoskeen, joka kuuluu nykyisin Pirkanmaan vaalipiiriin), Tuulos, Tyrväntö ja Vanaja.
Historia Hämeen vaalipiiri oli aikaisemmin nimeltään Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri. Päätös eduskunnan perustamisesta ja vaalipiirijaosta tehtiin ylimääräisillä valtiopäivillä vuonna 1906. Vaalipiirin muodostivat Tammelan kihlakunnan, Hauhon kihlakunnan ja Hollolan kihlakunnan muodostamat kunnat sekä Hämeenlinnan ja Lahden kaupungit.Suomen suuriruhtinaanmaan vaalilaki (1906)
Vuoteen 1990 asti Valkeakosken seutu kuului Hämeen eteläiseen vaalipiiriin, mutta silloin se siirrettiin Hämeen läänin pohjoiseen vaalipiiriin. Samana vuonna Somero siirtyi Turun läänin eteläiseen vaalipiiriin. Tällöin Hämeen vaalipiirin kansanedustajanpaikkojen määrä väheni kahdella. Vuonna 2003 Hämeen vaalipiiriin liitettiin Heinolan seutu (Hartola, Heinola ja Sysmä), joka aikaisemmin kuului Mikkelin vaalipiiriin sekä Artjärvi ja Orimattila, jotka aikaisemmin kuuluivat Uudenmaan vaalipiiriin. Samalla Urjala siirrettiin Hämeen vaalipiiristä Pirkanmaan vaalipiiriin.
Uusin muutos tapahtui vuoden 2021 alussa, kun Iitti vaihtoi maakuntaa Kymenlaaksosta Päijät-Hämeeseen. Samassa yhteydessä vaalilakia muutettiin siten, että kunta vaihtoi myös Kaakkois-Suomen vaalipiiristä Hämeeseen.
Puolueiden kannatus Historiallisesti Hämeen vaalipiirin suurin puolue on ollut Sosialidemokraattinen puolue, mutta vuoden 2023 vaaleissa Perussuomalaiset nousi ykköseksi. Kokoomus on kolmas suuri ryhmä tässä vaalipiirissä. Keskustan kannatus on vähentynyt. Vasemmistoliitolla on joitakin vahvoja kuntia, kuten Riihimäki ja Jokioinen. Kristillisdemokraatit on 2000-luvulla menettänyt merkittävästi asemiaan, jotka olivat suhteellisen vahvat vuosisadan vaihteessa. Vihreiden kannatus ei ole erityisen laajaa. Ruotsalaisen Kansanpuolueen kannatuksesta ei voisi arvata, että se on edes eduskuntapuolue.
Kanta-Hämeessä SDP on suurin puolue kaupungeissa, mutta Perussuomalaiset on ottanut vallan muissa kunnissa. Päijät-Hämeessäkin SDP hallitsee kaupunkeja Orimattilaa lukuun ottamatta, sen sijaan maaseutukuntien tilanne vaihtelee.
Vaalikauden 2023–2027 kansanedustajat Tarja Filatov (SDP) Sanni Grahn-Laasonen (Kok.) Timo Heinonen (Kok.) Mika Kari (SDP) Hilkka Kemppi (Kesk.) Teemu Kinnari (Kok.) Johannes Koskinen (SDP) Rami Lehtinen (PS) Mira Nieminen (PS) Aino-Kaisa Pekonen (Vas.) Lulu Ranne (PS) Jari Ronkainen (PS) Päivi Räsänen (KD) Ville Skinnari (SDP)
Aikaisempia kansanedustajia
Lyyli Aalto (SDP) 1958−1979 Eero Antikainen (SDP) 1951−1958 Sirkka-Liisa Anttila (Kesk.) 1983−1996, 1999−2019 Risto Autio (Kesk.) 2007−2011 Kaino Haapanen (SKDL) 1951−1970, 1974−1975 Esko Helle (SKDL, Vas.) 1983−2003 James Hirvisaari (PS, M11) 2011–2015 Erkki Huurtamo (Kok.) 1962−1975 Leo Häppölä (ML, Kesk.) 1951−1970 Kalle Jokinen (Kok.) 2009−2023 Olavi Kajala (SDP) 1939-1942, 1948−1951, 1954−1958, 1962−1966 Matti Kauppila (Vas.) 2003−2011 Eino Kilpi (SDP, SKDL) 1930−1933, 1948−1962 Osmo Kock (SKDL) 1966-1970, 1972-1974 Jari Koskinen (Kok.) 1996–2009 Rami Lehto (PS) 2015−2023 Oskari Lehtonen (Kok.) 1927−1933, 1936−1945, 1948−1954, 1958−1962 Maija-Liisa Lindqvist (Kesk.) 1991−1995, 1999−2003 Minna Lintonen (SDP) 2003−2007 Eino Lottanen (Kesk.) 1966-1975 Anne Louhelainen (PS, Sin.) 2011−2019 Matti Luttinen (SDP) 1975−1995 Eemil Luukka (ML, Kesk.) 1936−1966 Aino Malkamäki (SDP, TPSL) 1927−1929, 1933−1958, 1960−1961 Salme Myyryläinen (SDP) 1970-1980 Tapani Mörttinen (Kok.) 1975−1983, 1987−1991 Olavi Nikkilä (Kok.) 1966-1975, 1979-1983 Tuija Nurmi (Kok.) 1995−2011 Kirsi Ojansuu (Vihr.) 1999−2011 Sirpa Pietikäinen (Kok.) 1983−2003 Ulla Puolanne (Kok.) 1975−1991 Eino Raunio (SDP) 1939−1970 Juha Rehula (Kesk.) 1996−2019 Pekka Räty (Vihr.) 1991−1995 Jouko Skinnari (SDP) 1980−2015 Mirka Soinikoski (Vihr.) 2019−2023 Ismo Soukola (PS) 2011−2015 Satu Taiveaho (SDP) 2003−2011 Martti Talja (Kesk.) 2015−2019 Kauko Tamminen (SKDL) 1958-1966, 1967-1983 Juho Tenhiälä (KP, LKP) 1951−1966 Arno Tuurna (Kok.) 1939−1962 Olli J. Uoti (TPSL) 1958−1962, 1966−1967 Mikko Vainio (SMP) 1970−1975, 1983−1987 Iiro Viinanen (Kok.) 1983−1996 Ilkka Viljanen (Kok.) 2007−2011 Lasse Äikäs (Kesk.) 1975−1983
Puolueiden paikkamäärät vaalipiirissä Autonomian aika VaalitPaikatSuom.Nuors.SDPYht.190731711190831711190931711191031711191131711191322711191621811191731711
Sotienvälinen aika VaalitPaikatKok.Ed.MLSDPSSTPMuutYht.191923–611192231151111924311511119273115111192921251111930411511193311162a11193611162a11193921161a11a Isänmaallinen kansanliike
Eduskuntavaalit 1945–2023 VaalitPaikatKok.SKL KDEd. KP LKPML Kesk.SMP PSVihr.SDPSKDL Vas.MuutYht.1945211431119483–2421119513125314195421353141958312431a141962313–43141966312–521a1419704––21521419724––215314197541–2–5315197951–2–521519835–21521519876––2––611519914––3–14113199541–2––51131999412–141132003313–151142007413–1411420113123–411420153133–3114201931131411420233114–4114a Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto
Vaalit Eduskuntavaalit 2003 Vaalipiirijaon muutoksien vuoksi Häme sai yhden lisäpaikan. Sekä SDP että Keskusta saivat yhden paikan enemmän, ja Kokoomus menetti yhden. Uusina kansanedustajina valittiin Matti Kauppila Vasemmistoliitosta sekä Satu Taiveaho ja Minna Lintonen SDP:stä. Keskustan Maija-Liisa Lindqvist nousi uudelleen eduskuntaan oltuaan pois yhden kauden. Vaalipiirin äänestysprosentti oli 67,0.
Eduskuntavaalit 2007 Hämeen vaalipiirin voimasuhteissa tapahtui yleisen poliittisen linjan mukainen siirtymä, kun yksi paikka siirtyi SDP:ltä Kokoomukselle. Uusia kansanedustajia olivat Risto Autio Keskustasta sekä Ilkka Viljanen ja Timo Heinonen Kokoomuksesta. Aiemmista kansanedustajista jäivät valitsematta SDP:n Minna Lintonen sekä Keskustan Maija-Liisa Lindqvist. Kesken vaalikauden vuonna 2009 Kokoomuksen Kalle Jokinen nousi eduskuntaan varasijalta. Vaalipiirin äänestysprosentti oli 63,9 (-3,1 prosenttiyksikköä).
Eduskuntavaalit 2011 Vaaleja leimasi suuri muutos: Perussuomalaiset nousi nollasta kolmeen kansanedustajaan, jotka olivat James Hirvisaari, Anne Louhelainen ja Ismo Soukola. Edustajapaikan menettivät Keskusta, Kokoomus ja Vihreät. Muita uusia edustajia olivat Sanni Grahn-Laasonen (Kokoomus), Mika Kari (SDP) ja Aino-Kaisa Pekonen (Vasemmistoliitto). Myös vaalipiirin äänestysprosentin muutos vaihtoi suuntaa nousten takaisin lähelle vuoden 2003 vaalien lukemia. Äänioikeutetuista äänesti 66,7 prosenttia (+2,8). Perussuomalaisista erottamisensa jälkeen edustaja Hirvisaari liittyi Muutos 2011 -puolueeseen v. 2013.
Eduskuntavaalit 2015 Puolueiden voimasuhteissa tapahtui yhden paikan muutos, kun Keskusta sai edellisvaaleissa menettämänsä paikan takaisin. Nyt menettäjänä oli SDP, joka sai historiansa heikoimman paikkamäärän, mutta säilytti vielä suurimman puolueen aseman äänimäärällä mitaten. Keskustan paikan sai uutena kansanedustajana Martti Talja. SDP:n ehdokaslistalla menestyi uusi nimi, Ville Skinnari. Hän nousi eduskuntaan isänsä, pitkäaikaisen edustajan Jouko Skinnarin luovuttua ehdokkuudesta. Perussuomalaisten uusiksi edustajiksi nousivat Rami Lehto ja Jari Ronkainen. Vaalipiirin äänestysaktiivisuus jatkoi nousuaan päätyen vuosisadan ennätykseen, 68,2 prosenttiin (+1,5), kun yli äänioikeutettua antoi äänensä.
Eduskuntavaalit 2019 Puolueiden voimasuhteet muuttuivat kahden paikan verran. SDP sai edellisvaaleissa menettämänsä paikan takaisin, ja Vihreät sai kahden edustajattoman kauden jälkeen taas kansanedustajan Hämeestä. Keskustan kaikkien edustajien kaudet loppuivat, kun puolue menetti kaksi paikkaa, ja eduskuntaan nousi uusi nimi, Hilkka Kemppi. Puolueen pitkäaikainen kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila ei enää asettunut ehdolle. SDP:n Johannes Koskinen palasi eduskuntaan, ja vihreiden paikan sai uutena kansanedustajana Mirka Soinikoski. Kilpailu vihreiden ainoasta paikasta muodostui poikkeuksellisen tasaiseksi, kun kolmen suosituimman ehdokkaan äänimäärät mahtuivat 80 äänen sisään. Sinisten jäseneksi vuonna 2017 lähtenyt edustaja Louhelainen ei asettunut ehdolle, ja perussuomalaisissa hänen paikkansa meni uudelle edustajalle, Lulu Ranteelle. Äänestysinto vaalipiirissä nousi edelleen, joten vuosisadan uudeksi ennätykseksi kirjattiin 70,0 % (+1,8).
Eduskuntavaalit 2023 Muutokset puolueiden voimasuhteissa jäivät pieniksi; vain yksi paikka muuttui, kun Vihreät menetti ainoan paikkansa ja Perussuomalaiset sai yhden lisää. Historiallisesti oli kuitenkin merkittävää, että SDP menetti suurimman puolueen aseman PS:lle. Perussuomalaisista Rami Lehtinen ja Mira Nieminen nousivat uusiksi kansanedustajiksi eduskuntaan, ja Rami Lehto putosi varaedustajaksi. Kokoomuksen Kalle Jokinen ei asettunut enää ehdolle, ja häneltä jääneen paikan sai Teemu Kinnari. Edellisten vaalien jälkeen Liike Nyt oli muuttunut puolueeksi. Muihin eduskuntapuolueihin verrattuna se oli prosentuaalisesti suurin nousija saaden lähes kaksinkertaisen äänimäärän edellisvaaleihin nähden. Vaalipiirin äänestysaktiivisuus oli 69,6 % (-0,4).
Presidentinvaali 1994 Ensimmäisessä suorassa kansanvaalissa 1. kierroksen ehdokkaat eivät Hämeen läänin eteläisessä vaalipiirissä asettuneet valtakunnallisten kannatuslukujen mukaisiksi. Ennakkoäänistä Martti Ahtisaari sai 31,9 %, Raimo Ilaskivi 22,4 %, Paavo Väyrynen 15,0 % ja Elisabeth Rehn 14,0 %. Varsinaisen vaalipäivän jälkeen Ahtisaari oli ykkönen 30,4 %:n, Rehn kakkonen 19,9 %:n, Ilaskivi kolmonen 19,4 %:n ja Väyrynen nelonen vain 14,0 %:n kannatuksella, vaikka Väyrysen koko maan kannatus oli kolmanneksi suurinta. Muut ehdokkaat jäivät alle viiden prosentin tulokseen. Äänestysprosentti oli 79,1. Toisella kierroksella Ahtisaari voitti Rehnin äänin – ja prosentein 58–42. Toiseksi äänestysprosentiksi muodostui 80,2.
Presidentinvaali 2000 Uuden vuosituhannen aloittanut presidentinvaali oli Hämeessä jo ensimmäisellä kierroksella kahden kauppa: Eniten ääniä keräsi Tarja Halonen 44,3 %:n osuudella, toiseksi tuli Esko Aho 30,5 %:lla ja kolmanneksi pääsi Riitta Uosukainen 16,3 %:lla. Muut jäivät alle viiteen prosenttiin. Hyväksyttyjä ääniä kertyi kpl, ja äänestysprosentiksi muodostui 75,9. Kakkoskierroksella Halonen voitti Ahon prosentein 56,4–43,6 ja äänin – . Äänestysprosentti oli 78,9 ja hyväksyttyjä ääniä .
Presidentinvaali 2006