pienoiskuva|upright|Demokratian henkilöitymä kruunaa Demoksen eli kansan henkilöitymän. Reliefi stelessä noin vuodelta 337/336 eaa. Antiikin Agoran museo, Ateena. Demokratia () oli antiikin Kreikassa demokratian eli kansanvallan henkilöitymä tai jumalatar, joka kuvattiin nuorena naisena. Demokratian hahmo ja kultti luotiin Ateenassa poliittisin tarkoitusperin oletettavasti 300-luvun eaa. lopulla.
Demokratia käsitteenä alkoi muotoutua 400-luvulla eaa. Kreikkalaiseen tapaan tärkeälle käsitteelle muodostettiin ajan kuluessa personifikaatio eli henkilöitymä, jota alettiin käyttää taiteessa. Demokratia esiintyi hahmona kreikkalaisessa komediassa Heniokhoksella, sekä Aristofaneella näytelmissä Akharnalaiset ja Linnut.Heniokhos fr. 556; Aristofanes: Akharnalaiset 618, Linnut 1570. Varhaisin tunnettu kuvallinen esimerkki on Kritiaan haudasta vuodelta 403 eaa. Siihen oli kuvattu sekä Demokratia että oligarkian henkilöitymä Oligarkia. Zeuksen stoassa kerrotaan olleen Eufranorin tekemä seinämaalaus, jossa esiintyivät Demokratia, Demos (”Kansa”) ja Theseus.
Peloponnesolaissodan päättymistä seuranneen lyhyen oligarkian kauden jälkeen palautettu demokratia otettiin Ateenassa ilmeisesti entistä vakavammin. Varsinainen Demokratian kultti tunnetaan kaupungista varmuudella noin 330-luvulta eaa. Agoralla oli Demokratian patsas, jonka oletettu jalusta on löytynyt. Demokratiaa palvottiin kaupungissa ilmeisesti yhdessä Tykhen (”Onni”) ja Eirenen (”Rauha”) kanssa. Näille oli omistettu yhteinen päivä Boedromion-kuussa, mahdollisesti kuun 12. päivä, jolloin juhlittiin kaupungin vapauttamista. Piirtokirjoituksissa mainitaan jumalattarelle suoritetut uhrit.
Lähteet
Luokka:Antiikin Kreikan jumalattaret Luokka:Antiikin Kreikan politiikka