thumb|Tasavallan presidentti Kyösti Kallio pitämässä viimeistä uudenvuodenpuhettaan talvisodan aikana vuonna 1940.
Tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe lähetetään Suomessa vuosittain yhteislähetyksenä Yle TV1:llä ja Yle Radio Suomessa uudenvuodenpäivänä, 1. tammikuuta kello 12 alkaen. Puhe on jälkikäteen katsottavissa Yle Areenassa.
Puheen rakenne Tasavallan presidentti pitää saman puheen suomeksi ja ruotsiksi. Useimmat presidentit ovat aloittaneet puheen suomenkielisen osuuden sanalla ”kansalaiset", ruotsiksi "medborgare”. Uudenvuoden perinteeksi ja yhteensä noin 30 minuutin mittaiseksi muodostuneessa puheessa presidentti käsittelee kuluneen vuoden tapahtumia, kertoo alkaneen vuoden näkymistä sekä lopussa toivottaa kansalaisille hyvää alkanutta vuotta.
Presidenteistä Martti Ahtisaari, Sauli Niinistö ja Alexander Stubb ovat päättäneet puheensa toivottamalla "Jumalan siunausta", kun taas Tarja Halonen, Mauno Koivisto ja Urho Kekkonen eivät käyttäneet uskonnollisia tervehdyksiä. Kekkosta edeltäneiden presidenttien linja vaihteli.
Stubb on poikennut edeltäjiensä linjauksesta myös aloittamalla puheensa tervehdyksellä "rakkaat suomalaiset".
Historia Ensimmäinen uudenvuodenpuhe oli presidentti P. E. Svinhufvudin lukema puhe, joka lähetettiin radiossa 1. tammikuuta 1935. Se on myös Ylen vanhin säilynyt ohjelmatallenne (tehty vuoden 1934 lopulla).Ensimmäinen äänityslaite Elävä arkisto, Yleisradio Ensimmäisen televisioidun uudenvuodenpuheen piti presidentti Urho Kekkonen vuonna 1958, kuten ensimmäisenä värillisenä lähetetynkin vuonna 1969.1960-luku Historia, Yle yhtiönä, Yleisradio Ensimmäistä puhetta lukuun ottamatta puheet olivat aluksi usean vuosikymmenen ajan suoria, ja ne tallennettiin esityksen aikana. Sittemmin puhe tallennettiin yleensä joulun ja uudenvuodenpäivän välisenä aikana. Presidentti Alexander Stubb on pitänyt puheensa suorina lähetyksinä.
Tasavallan presidentin uudenvuodenpuheen kirjoittaa ja pitää yleensä presidentti itse, mutta muutamia poikkeuksia on ollut: 1942 eduskunnan puhemies Väinö Hakkila, 1944 pääministeri Edwin Linkomies, 1945 kansliaministeri Mauno Pekkala ja 1993 pääministeri Esko AhoVille Grahn: Kansalaiset, medborgare. Sunnuntaisuomalainen, 31.12.2011. – lisäksi presidentti Gustaf Mannerheimin sijaan puheen piti vuonna 1946 tasavallan presidentin tehtäviä hoitanut pääministeri J. K. Paasikivi ja vastaavasti Kekkosen sijaan Mauno Koivisto 1982. K. J. Ståhlberg, Lauri Kristian Relander ja Gustaf Mannerheim eivät kertaakaan pitäneet uudenvuodenpuhetta. Aikajana
Puheen pitäjä VuodetPehr Evind Svinhufvud 1935–1937Kyösti Kallio 1938–1940 Risto Ryti 1941 Väinö Hakkila (Eduskunnan puhemies) 1942 Risto Ryti 1943 Edwin Linkomies (pääministeri) 1944 Mauno Pekkala (kansliaministeri) 1945 Juho Kusti Paasikivi 1946 (pääministerinä)1947–1956Urho Kekkonen 1957–1981 Mauno Koivisto 1982 (vt. presidentti, pääministeri)1983–1992 Esko Aho (pääministeri) 1993 Mauno Koivisto 1994 Martti Ahtisaari 1995–2000 Tarja Halonen 2001–2012 Sauli Niinistö 2013–2024 Alexander Stubb 2025–
Lähteet
Aiheesta muualla Suomen tasavallan presidentti: Puheet Puheet ja haastattelut, Suomen tasavallan presidentti Tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe Yle Areena, Yleisradio Tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe Elävä arkisto, Yleisradio Pekka Tuomikoski: Kansalaiset! − Suomen presidenttien ja valtiojohdon merkittävimmät puheet 1917−2009. Helsinki-Jyväskylä: Minerva Kustannus, 2009. .
Luokka:Puheet Luokka:Suomalaiset perinteet Luokka:Suomen presidentti-instituutio