Suomen juhlapäivät ovat suomalaisen kulttuurin perinteissä tärkeinä pidettyjä päivä, jotka jaetaan kalenterissa juhlapäiviin, merkkipäiviin ja liputuspäiviin. Juhlapäivät jakautuvat kirkollisiin juhlapäiviin sekä kansallisiin juhlapäiviin, jotka ovat yleensä myös palkallisia vapaapäiviä. Monet juhlapäivät ovat myös liputuspäiviä, mitä säädellään liputusasetuksessa. Pyhäpäiviksi luetaan kirkolliset juhlapäivät ja sunnuntait. Suomalaiseen kalenteriin on merkitty myös vakiintuneita merkkipäiviä.

Historia Juhlapäivät keskiajalla Juhlapäivien määrä on vaihdellut suuresti vuosisatojen aikana. Juhlapäivien määrä kasvoi jatkuvasti keskiajalla. 1500-luvun alussa Ruotsin valtakunnassa oli sunnuntaipäivien lisäksi 50 vapaapäivää, jotka olivat työstä vapaita. Useimmat viikot olivat siis epäsäännöllisiä, vaikka joinakin juhlapäivinä työ oli sallittua messun jälkeen.

1500-luvun puolivälistä lähtien yleisten vapaapäivien määrää vähennettiin uskonnollisista, terveydellisistä ja taloudellisista syistä. Kruunu ja kirkko halusivat eroon katolisista juhlapäivistä sekä rajoittaa juomista juhlapäivinä. Lisäksi juhlapäivät estivät ihmisiä tekemästä työtä ja ansaitsemasta, sillä ne haittasivat maataloutta kun työt jäivät tekemättä. Vuonna 1571 juhlapyhiä oli kolmisenkymmentä. Sunnuntai pysyi 1600-luvulla tiukasti vapaapäivänä.

1700-luvulla vastaava keskustelu juhlapäivien määrästä ja sisällöstä jatkui ja taloudelliset näkökulmat nousivat yhä enemmän esiin. Vuonna 1772 toteutettiin juhlapäiväuudistus, jossa kymmenkunta juhlapäivää poistettiin tai siirrettiin sunnuntaille.

Kansalliset juhlapäivät Suomen itsenäistyessä vuonna 1917 viralliseen kalenteriin kuului ainoastaan kirkollisia juhlapäiviä. Isänmaalliset juhlat ovat kehittyneet vasta itsenäisyyden aikaan. Ensimmäisenä kalenteriin lisättiin itsenäisyyspäivä vuonna 1935. Runebergin päivä, Snellmanin päivä ja Kalevalanpäivä otettiin käyttöön vuonna 1952. Näitä juhlapäiviä on vietetty kuitenkin 1800-luvulta lähtien. Muut juhlapäivät ovat tarkoitushakuisen esittelyn seurausta.

Lakisääteiset juhlapäivät

Seuraavat päivät ovat virallisia vapaapäiviäVuosilomalain 4 §Yliopiston almanakkatoimisto: Suomen kalenterin juhlapäivät:

Päivämäärä Suomalainen nimi Huomautuksia 1. tammikuuta uudenvuodenpäivä 6. tammikuuta loppiainen liikkuva, perjantai pitkäperjantai pääsiäispäivää edeltävä perjantai liikkuva, sunnuntai pääsiäispäivä liikkuva, maanantai toinen pääsiäispäivä pääsiäispäivää seuraava maanantai 1. toukokuuta vappu liikkuva, torstai helatorstai 40. päivänä pääsiäisen jälkeen liikkuva, sunnuntai helluntaipäivä 50. päivänä pääsiäisen jälkeen kesäkuun 20. ja 26. päivän välinen lauantai juhannuspäivä lokakuun 31. ja marraskuun 6. päivän välinen lauantai pyhäinpäivä 6. joulukuuta itsenäisyyspäivä 25. joulukuuta joulupäivä 26. joulukuuta toinen joulupäivä tai tapaninpäivä

Liputuspäivät

pienoiskuva|Suomen lippu (siniristilippu). Suomessa liputuspäivät Suomen lipulla jaetaan virallisiin ja vakiintuneisiin päiviin.

Viralliset liputuspäivät luetellaan Suomen lipulla liputtamisesta annetussa asetuksessaAsetus liputuksesta Suomen lipulla 26.5.1978/383 Finlex. Näinä päivinä valtion virastot ja laitokset on lailla velvoitettu liputtamaan.

Seuraavat seitsemän juhlapäivää ovat virallisia liputuspäiviä:

28. helmikuuta, Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä 1. toukokuuta, vappu, suomalaisen työn päivä toukokuun toinen sunnuntai, äitienpäivä 4. kesäkuuta, puolustusvoimain lippujuhlan päivä kesäkuun 20. ja 26. päivän välinen lauantai, juhannus, Suomen lipun päivä marraskuun toinen sunnuntai, isänpäivä 6. joulukuuta, itsenäisyyspäivä

Lisäksi on kaksitoista muuta päivää, joina liputtamista suositellaan, vaikka niistä ei säädetä laissa:

5. helmikuuta, J. L. Runebergin päivä 19. maaliskuuta, Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä 9. huhtikuuta, Mikael Agricolan päivä eli suomen kielen päivä 27. huhtikuuta, kansallinen veteraanipäivä 9. toukokuuta, Eurooppa-päivä 12. toukokuuta, J. V. Snellmanin päivä eli suomalaisuuden päivä toukokuun kolmas sunnuntai, kaatuneiden muistopäivä 6. heinäkuuta, Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä 10. lokakuuta, Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä 24. lokakuuta, Yhdistyneiden kansakuntien päivä 6. marraskuuta, ruotsalaisuuden päivä 8. joulukuuta, Jean Sibeliuksen päivä, suomalaisen musiikin päivä

Suomalaisia piirteitä

Suomessa juhlinta on perinteisesti aloitettu jo juhlapäivän aattona. Uudenvuodenaatto, vapunaatto, juhannusaatto ja jouluaatto ovat varsinaisia juhlapäiviä, joita seuraavat vapaapäivät toimivat enemmänkin lepopäivinä.

Katso myös

Juhla Pyhäpäivä

Lähteet

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla

Hamilo, Marko: Hyvää siviiliyhteiskunnan saavutusten päivää! Skeptikon päiväkirja 1.2.2010. Tunnetko juhlapäivät? Testaa tietosi Yle Oppiminen

* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit