thumb|right|Lehtimäen Keskikylää. Lehtimäki on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Etelä-Pohjanmaahan kuuluvassa Kuusiokuntien seutukunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Sen asukasluku oli 1 848 ja pinta-ala km², josta km² vesistöjä (31.12.2008). Kunta lakkasi olemasta ja yhdistyi Alajärveen vuonna 2009. Lehtimäen naapurikunnat ennen lakkauttamista olivat Alajärvi, Kuortane, Soini, Töysä ja Ähtäri. Kunta oli yksikielisesti suomenkielinen.
Suokonmäki, yksi Etelä-Pohjanmaan korkeimmista kohdista, sijaitsee Lehtimäen Peräkylässä. Se on antanut nimensä myös paikkakunnalle, sillä sana suokko on tarkoittanut lehtikasvia tai hieskoivua.
Historia Esihistoria ja pysyvän asutuksen syntyminen Lehtimäeltä on tehty kivikautisia löytöjä vain vähän. Soukanpuron varrelta on tavattu tuluskivi ja reikäkiviä on löydetty muun muassa Verijärven rannalta. Pronssi- ja rautakauden ajalta on löydetty pronssinen tikari ja rautaiset nuolenkärjet.
Lehtimäen seutu oli pitkään eräkävijöiden kohde. Alueen kautta kulki pirkkalaisten käyttämä eräreitti Näsijärven ja Ähtärinreitin kautta Ähtävänjokea pitkin aina Pohjanlahden rannalle asti. Eräkautta kesti koko keskiajan 1500-luvulle saakka. Tällöin myös pysyvä asutus sai alkunsa.
Asutus tälle seudulle on tullut Savosta, Hämeestä ja Pohjanmaalta, tästä syystä Lehtimäen on kuvailtu sijaitsevan “kolmen heimon rajamailla”. Joissakin 1500-luvun asiakirjoissa seudusta on käytetty nimeä Savo. Ensimmäisen kerran Lehtimäen kylä mainitaan vuoden 1582 kymmenysluetteloissa nimellä Lecttmekij.
Suokonmäellä on ollut asutusta ja viljelyksiä pisimpään Pohjanmaalla. Vanhimmat viitteet asutuksesta ajoittuvat esikeraamisen Suomusjärven kulttuurin aikoihin. Pysyvä asutus alkoi 1500-luvulla, jolloin perustettiin ensimmäiset tilat. Suokonmäki oli 1700-luvulla Lehtimäen keskus ja liikenteellinen risteyspaikka. Suokonmäki kohoaa 231 metriin ja on Pohjanmaan korkeimpia kohtia.https://retkipaikka.fi/etela-pohjanmaan-huipulla-suokonmaen-nakotorni/
Seurakunnan synty Ennen oman seurakunnan muodostamista Lehtimäki kuului pääasiassa Pietarsaaren seurakuntaan. Lehtimäen kylä kuului vuodesta 1637 Lappajärven kappeliin ja vuodesta 1751 lähtien Alajärven kappeliin. Livonkylän lähialue oli taas osa Ähtärin kappelia, joka kuului Ruoveden seurakuntaan.
Saarnahuonekunta perustettiin Lehtimäelle vuonna 1799 ja kappeliseurakunta Lehtimäestä tuli 1859. Vasta 1904 siitä perustettiin itsenäinen seurakunta. Vuonna 1800 valmistuneen Lehtimäen kirkon on rakentanut kirkonrakentaja Jacob Rijf. Kirkon yhteyteen rakennettiin Aabraham Hernesmaan johdolla vuonna 1833 kellotapuli, joka myöhemmin yhdistettiin solarakennuksella kirkkoon.
Lehtimäen kunta Lehtimäen kunnallishallinnon perustamisvuotta ei voi määrittää yksiselitteisesti. Ensimmäinen kuntakokous pidettiin 25. helmikuuta 1866, jolloin tehtiin kaikki tarvittavat toimet kunnan perustamiseksi. Tämän kokouksen päätös on ilmeisesti jäänyt panematta täytäntöön, sillä 16. maaliskuuta 1868 pidetyn kuntakokouksen puheenjohtaja esitteli kunnallishallinnon tarkoituksen ja hyödyt, josta voisi päätellä asian olleen uusi. Herman Arola kirjoitti kirjassaan Lehtimäen asukkaita, että kuntakokouksia pidettiin vuoden 1866 perustamiskokouksen jälkeen säännöllisesti. Tästä ei kuitenkaan ole todisteita. Pastori C.G. Grönberg oli kuvernöörille erikseen maininnut Lehtimäen kunnallishallinnon perustamisvuodeksi 1868 esimiehen vaalista ilmoittamisen yhteydessä.Nygård 1983: 411–414
Kuntakokousten esimieheksi eli puheenjohtajaksi valittiin vuoden 1866 kokouksessa Henrik Lindroos ja varapuheenjohtajaksi Juho Suokko. Vuonna 1868 tehtävään valittiin Matti Sunell, ja varapuheenjohtajaksi David Wuorela.Nygård 1983: 414
Valtuustojärjestelmään siirryttiin vuonna 1917 hyväksytyn kunnallislain myötä. Kunnallisvaaleissa 1918 Lehtimäelle valittiin 18 valtuutettua. Paikat jakaantuivat tasan vasemmiston ja oikeiston kesken.Nygård 1983: s. 483–485 Vasemmistoehdokkailla olikin Järviseudun kunnista juuri Lehtimäellä laajin kannatus tällöin ja 1920-luvulla.Nygård 1983: s. 488 Ensimmäisen kunnallislautakunnan jäsenmäärä oli kuusi.
Lehtimäen kirkonkylä on ollut paikkakunnan keskus 1800-luvulla ja 1900-luvun taitteessa. Keskikylästä alkoi muotoutua sellainen, kun kunnan ensimmäinen kansakoulu rakennettiin Autionmäelle, ja vuonna 1919 päätettiin lähistölle rakentaa sittemmin jo purettu kunnantalo. Nykyisenlaiseksi kylä laajeni 1960-luvulla liikerakennuksien rakentamisen myötä.Etelä-Pohjanmaan maakunnallinen rakennusinventointi, 2017]Uudemman rakennetun kulttuuriympäristön inventointi. Etelä-Pohjanmaan liitto. 5.3.2021
Asukkaiden toimeentulo perustui pääasiassa maatalouteen, kalastukseen ja metsästykseen. Vielä 1800-luvun loppupuolella tervanpoltto oli tärkeä elinkeino. Sahatavaran arvon noustua siitä kuitenkin luovuttiin.
Lehtimäkeen on liitetty osakuntaliitoksilla kymmenen asukkaan alue Soinista vuonna 1949 ja kuuden asukkaan alue Töysästä vuonna 1981.
Kuntaliitos Vuonna 2005 Lehtimäki oli Suomen kolmanneksi alijäämäisin kunta. Kunnassa pohdittiin tällöin liitosneuvottelujen käynnistämistä naapurikuntien Ähtärin ja Kuortaneen kanssa. Vaikka kuntalaisista enemmistö kannatti Ähtäriin liittymistä, kunnanvaltuusto aloitti neuvottelut Kuortaneen kanssa. Keväällä 2006 Lehtimäki kuitenkin torjui kuntaliitosesityksen.
Alkuvuonna 2007 Lehtimäen kunta kuului erityisen vaikeassa taloudellisessa tilanteessa oleville kunnille tarkoitetun selvitysmenettelyn piiriin, eli oli kriisikunta. Tällöin alettiin tiedustella Töysän ja Alajärven liitoshalukkuutta. Neuvottelut Alajärven kanssa etenivät nopeasti ja liitos hyväksyttiin molemmissa kunnissa joulukuussa 2007. Näin ollen Lehtimäen kunta liittyi Alajärven kaupunkiin 1. tammikuuta 2009.
Maantiede
Lehtimäki kuuluu Suomenselän maisemamaakuntaan ja -seutuun. Maastollisesti Lehtimäki jakautuu kahtia. Länsialueilla leviää Etelä-Pohjanmaalle tyypillinen lakeus kun taas itä- ja pohjoisosat ovat Suomenselän vedenjakajamaaston kumpuilevaa metsäistä ylänkömaata. Mäkiset ja harjuiset maastot sekä laajat suoalueet ovat Lehtimäelle tyypillisiä ja paikka tunnetaankin vaihtelevista retkeilymaastoista sekä pitkästä hiihtokaudesta. Tästä paikkakunta onkin saanut lempinimen lakeuden lappi.
Kallioperä, joka kuitenkin harvoin pistäytyy esiin maalajijen alta, on pääasiassa graniittia. Luoteessa on myös kiillegneissiä, amfiboliittia ja uraliittiporfyriittia. Moreeni on yleisin maalaji, joka on paikoin erittäin hedelmällistä. Kumpareiden välisiin painanteisiin on moreenin päälle kerrostunut turvetta. Lehtimäen seudun läpi kulkee pohjois–etelä-suunnassa harjujakso, joka alkaa Lappajärven kaakkoisosista ja jatkuu aina Töysään asti.
Vesistö Lehtimäki sijaitsee Suomenselän vedenjakaja-alueella. Suurin järvi on Ähtärinjärvi, jonka pohjoisosa sijaitsee Lehtimäen alueella. Muita järviä ovat muun muassa Iso-Räyrinki ja Vähä-Räyrinki sekä Kätkänjärvi.
Kokemäenjoen vesistöön kuuluva Ähtärinjärvi laskee Hankasalmen kautta Hankaveteen. Ähtärinjärveen taas virtaa useita puroja ja jokia Suomenselän vedenjakajalta. Kätkänjoki virtaa Kätkänjärven kautta Lapuanjokeen.
Aluerakenne Kylät Lehtimäen henkikirjakyliä ovat Lehtimäki ja Lipo eli Livonkylä. Lisäksi Soinin Laasalan ja Kukon kylistä sekä Töysästä on joitain alueita Lehtimäen puolella.
Kylätoiminnallisesti Lehtimäki voidaan jakaa seuraaviin kyliin:
Keskikylä Kirkonkylä Länsikylä Peräkylä Rannankylä Pohjois-Lehtimäki; eli Jaakkolankylä, Latojoki, Rantakangas ja Saarimaankylä.
Taajamat Vuoden 2019 taajamarajauksessa entisen Lehtimäen kunnan alueella oli yksi tilastollinen taajama: Lehtimäki. Tällöin siellä asui 570 asukasta.
Vuonna 1995 Lehtimäen taajamia olivat Keskikylä (981 asukasta) ja Lehtimäen kirkonkylä (211 asukasta).
Väestö Väestönkehitys Lehtimäen asukasluku kasvoi tasaisesti 1900-luvun alussa, ja sen huippukohta nähtiin 1960-luvulla jolloin luku oli jo melkein 3 000. Väkimäärä väheni tämän jälkeen mutta 1980-luvulla se vakiintui noin 2 500 asukkaaseen. 1990-luvulla asukasluku lähti taas laskuun ja 2000-luvun alussa väkiluku alitti kahdentuhannen rajapyykin. Ennen kunnan lakkautusta vuonna 2008 Lehtimäellä asui 1 849 ihmistä.
Vuonna 2021 entisen Lehtimäen kunnan alueella oli asukkaita noin 1 400.
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Lehtimäen väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1970 lähtien vuoteen 2005 saakka.
Kieli ja etnisyys
Lehtimäen väestöstä oli vuonna 2007 suomenkielisiä 99,3 prosenttia, ruotsinkielisiä 0,1 prosenttia ja vieraskielisiä 0,6 prosenttia. Lehtimäellä asui vuoden 2007 lopussa 15 ulkomaan kansalaista, mikä oli 0,8 prosenttia kunnan väestöstä.
Hallinto ja politiikka pienoiskuva|vasen|Lehtimäen vuonna 1992 valmistunut entinen kunnantalo. Kuva vuodelta 2024.
Lehtimäen viimeisessä kunnanvaltuustossa vuosina 2004–2008 oli 17 paikkaa, joista kuusitoista oli keskustan hallussa ja yksi kristillisdemokraateilla. Viiimeinen kunnanjohtaja oli Mika Itänen.Tilastokeskus: Kuntavaalit, puolueiden kannatus, 1976–2021
Politiikka
Keskusta on ollut pitkään kannatetuin puolue Lehtimäellä. Seuraavassa taulukossa on eritelty annetut äänet Lehtimäellä kunnallisvaaleissa 2000 ja 2004.Kunnallisvaalit 2000 (Oikeusministeriö 2000); Kunnallisvaalit 2004 (Oikeusministeriö 2004).
Vuosi KESK KD (SKL) KOK SDP IPU VIHR PS Johto Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % 2000 880 76,5 80 7,0 68 5,9 65 5,7 47 4,1 10 0,9 69,5 2004 856 84,3 92 9,1 39 3,8 21 2,1 8 0,8 75,2
Entinen Lehtimäen kunnan alue muodostaa Alajärven eteläisen äänestysalueen. Seuraavassa taulukossa on annetut äänet Lehtimäen äänestysalueella vuoden 2008 ja 2012 kunnallisvaaleissa, ja eteläisellä äänestysalueella kuntavaaleista 2017 lähtien.Vaalien tieto- ja tulospalvelu: Kunnallisvaalit 2008 (Oikeusministeriö 30.10.2008); Kunnallisvaalit 2012 (Oikeusministeriö 28.10.2012). Viitattu 11.7.2025.Ylen vaalitulospalvelu: Kuntavaalit 2017 (Yleisradio 11.10.2017); Kuntavaalit 2012 (Yleisradio 16.06.2021); Kuntavaalit 2025 (Yleisradio). Viitattu 11.7.2025.
Vuosi KESK PS VIHR KOK KD SDP VAS muut Johto Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % 2008 787 73,3 56 5,2 70 6,5 57 5,3 35 3,3 65 6,1 4 0,4 66,8 2012 691 72,4 88 9,2 30 3,1 68 7,1 31 3,2 10 1,0 36 3,8 0 0,0 63,2 2017 518 63,1 57 6,9 48 5,8 151 18,4 33 4,0 6 0,7 7 0,9 1 0,1 44,7 2021 429 60,1 88 12,3 74 10,4 72 10,1 35 4,9 4 0,6 11 1,5 1 0,1 47,8 2025 403 60,3 122 18,3 59 8,8 48 7,2 25 3,7 10 1,5 1 0,1 42,0
Talous ja elinkeinot Maatalous on aina ollut tärkeä elinkeino Lehtimäellä, vuonna 1980 noin 42 prosenttia kunnan asukkaista sai toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Lehtimäki alkoi teollistua 1970-luvun lopulla nopeasti, teollisia työpaikkoja oli lähinnä puunjalostuksessa ja tekstiiliteollisuudessa.
Vuonna 2000 palvelujen osuus työpaikoista oli 54,4 prosenttia, jalostuksen 23,1 prosenttia ja alkutuotannon 22,4 prosenttia.Tilasto 3.1. Elinkeinorakenne 2000 ‘’epliitto.fi’’. (Arkistoitu 3.7.2004) Samana vuonna työvoimaan kuuluvia oli 897, joista työllisiä 784. Työttömien osuus työvoimasta oli 12,6 prosenttia. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä oli 77,7 prosenttia.
Lehtimäen suurin yksittäinen työnantaja on Lehtimäen opisto. Lisäksi paikkakuntalaisia työllistää kaupunki ja pienteollisuusyritykset.
Liikenne ja infrastruktuuri Kantatie 68 Virroilta Pietarsaareen kulkee Lehtimäen lävitse. Kirkonkylän risteyksestä lähtee seututie 697 Seinäjoelle ja Soiniin sekä yhdystie 7060 Töysään. Maakuntakeskukseen Seinäjoelle on matkaa noin 60 kilometriä.
Lähimmät rautatieasemat ovat Ähtärin rautatieasema ja Tuurin seisake, jotka molemmat sijaitsevat Haapamäki–Seinäjoki-radalla. Lähimmät lentokentät ovat Vaasan lentoasema ja Tikkakosken lentoasema.
Palvelut ja koulutus Koulutus