Abila (, myös , ”Dekapoliin Abila”), myös Seleukeia (, ), oli antiikin aikainen kaupunki Palestiinassa nykyisen Jordanian alueella. Se oli yksi Dekapoliin kaupungeista. Nykyisin kaupungin paikka tunnetaan nimellä Quwaylibah/Q(u)weilbeh (‎), ja siellä on kaksi telliä eli rauniokumpua, Tell al-Abila ja Khirbet Umm el 'Amad. Kaupunki sijaitsi noin 14 kilometriä pohjoiseen nykyisestä Irbidistä.

Maantiede

Abila sijaitsi noin 25 kilometriä itään Gennesaretinjärvestä ja noin neljä kilometriä etelään Jarmukjoen uomasta, noin 440 metrin korkeudella merenpinnasta laskettuna. Eusebios kuvaa kaupungin sijainneen 12 roomalaista mailia Gadarasta. Kaupunki oli tärkeällä tiellä, joka johti Damaskoksesta nabatealaisten alueelle.

Kaupungin koko oli noin 1,5 kilometriä pohjois-eteläsuunnassa ja noin 600 metriä itä-länsisuunnassa. Noin kilometri Abilan eteläpuolella sijaitsee Ain Quweilbeh -joenuoma. Sen vedet virtaavat Jarmukjokeen ja edelleen Jordanjokeen. Abilan eteläpuolella sijaitsi myös Dekapoliihin luettu Kapitolias (Beit Ras).

Historia

Abilan paikalla on ollut asutusta jo neoliittisella kaudella ja edelleen varhaisella pronssikaudella (n. 3200 eaa.), rautakaudella ja antiikin aikana. Abilan kaupungin nimi on peräisin seemiläisten kielten sanasta Abel, joka tarkoittaa vuodenaikaisjokea ja viittaa Ain Quweilbehiin. Kaupungin mainitsevat muun muassa Josephus ja Plinius vanhempi.Josephus: Juutalaisten muinaisajat (A. J.) 12.3.136; Plinius vanhempi: Naturalis historia 5.74. Kaupunki tunnettiin ”Dekapoliin Abilana” erotukseksi seudun muista Abila-nimisistä kaupungeista.

Abila ei esiinny Pliniuksen esittämässä yleisimmässä Dekapoliin kaupunkien luettelossa, mutta se luetaan kuitenkin usein yhdeksi Dekapoliin kaupungeista; ainakin se sijaitsi samalla alueella. Lisäksi eräs piirtokirjoitus vuodelta 133/134 jaa. käyttää siitä nimitystä ”Dekapoliin Abila”. Bysanttilaisella kaudella 500-luvulla Abila oli piispanistuin. Kaupunki säilyi asuttuna ainakin arabikauden alun eli Umaijadien kauden, ja pienempänä vielä tämän jälkeen aina noin vuoteen 1100 saakka.

Abila on aiemmin tulkittu usein samaksi kaupungiksi kuin Dekapoliin kaupunkeihin myös luettu Rafana. Toisaalta Rafana on yhdistetty myös Kapitoliakseen ja nykyään kokonaan muihin paikkoihin. Abilan arkeologinen alue on vuodesta 2001 ehdolla Unescon maailmanperintöluetteloon.

Rakennukset ja löydökset

Abilan rakennuslöydöksiin lukeutuu muun muassa kaupunginmuuria portteineen, roomalainen teatteri, roomalaisia kylpylöitä, kivettyä katua sekä wadin ylittävä silta. Kaupunkiin johti useita akvedukteja tai vesitunneleita, jotka olivat oletettavasti osa yli 100 kilometriä pitkää niin kutsuttua Gadaran akveduktia (Qanat Fir'aun). Rakennusten lattioista on löydetty useita lattiamosaiikkeja. Kaupungissa on ollut pyhäköt ainakin Athenelle, Dionysokselle, Herakleelle ja Tykhelle. Bysanttilaiselta kaudelta Abilasta on löydetty viisi kirkkoa, joista ainakin osa on basilikakirkkoja, sekä luostarikokonaisuus.

Kaupunkia ympäröivillä kukkuloilla on sadoittain kallioon kaiverrettuja hautoja roomalaiselta islamilaiselle kaudelle saakka.

Lähteet

Aiheesta muualla

Luokka:Arkeologiset kohteet Jordaniassa Luokka:Dekapolis Luokka:Judaean provinssin kaupungit