Merijärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa Oulun Eteläisessä. Kunnassa asuu ihmistä, ja sen pinta-ala on  km², josta  km² on vesistöjä. Väestötiheys on asukasta/km². Merijärven kunta on perustettu vuonna 1866, ja sen naapurikunnat ovat Alavieska, Kalajoki, Oulainen ja Pyhäjoki. Merijärven kunnanjohtaja on 2. maaliskuuta 2012 alkaen Kari JokelaHallinto ja päätöksenteko. Merijärvi. . Hänen edeltäjänsä oli Kaija Eskola.

Kunta sijaitsee Kalajoelta Kärsämäelle vievän seututien 786 ja Alavieskasta Pyhäjoelle vievän seututien 787 risteyksessä.

Kunnan ainoa koulu on Koivupuhdon koulu, jossa on esikoulu ja vuosiluokat 1–9. Lähimmät toisen asteen oppilaitokset ovat Oulaisissa, Kalajoella ja Ylivieskassa mutta Merijärvi on osakkaana myös Raahen koulutuskuntayhtymässä. Koulukeskuksen yhteydessä on myös kirjasto ja liikuntahalli. Merijärven kunnan alueella sijaitsee myös Risti­vuoren laskettelurinne.http://www.merijarvi.fi/fi/liikunta_ja_ulkoilu/ristivuori/

Merijärvellä ei ilmesty varsinaista sanomalehteä, mutta kunta julkaisee Merijärven kuntatiedotetta.

Historia Merijärven seudulta on tehty joitakin kivikautisia löytöjä. Löydöistä merkittävin on Tanskan maalta tavattu Suomen pohjoisin vasarakirveskulttuurin hauta. Lisäksi Pyhäjoen pohjoispuolella on lapinraunioita.

Seudun pysyvä ja ympärivuotinen maanviljelyasutus sai alkunsa 1500-luvulla. Vuonna 1548 oli silloisen Suur-Pyhäjoen pitäjän Merijärven kylässä kolme taloa, mutta seuraavan vuosisadan puoliväliin mennessä taloluku oli lisääntynyt jo 24:ään. Seuraavina vuosisatoina asukasluku kasvoi tasaisesti – vain katovuodet, isoviha ja Suomen sota katkaisivat väliaikaisesti suotuisan kehityksen. Vuonna 1805 asukkaita oli 839, 1850 yli 1 000 ja 1900 jo 1 835. Merijärven asukasluku kasvoi 1900-luvulla toiseen maailmansotaan asti. Vuonna 1945 kunnan asukasluku oli jo 2 666. Tämän jälkeen väestö väheni tasaisesti 1980-luvun alkuun asti. Vuonna 1985 asukkaita oli vain 1 409.

Merijärveläiset saivat elantonsa kalastuksesta, maanviljelystä, karjanhoidosta ja 1800-luvulta alkaen myös tervanpoltosta. Jo varhain ryhdyttiin laskemaan järviä lisämaan saamiseksi. Meri- ja Tähkijärven kuivatus alkoi toden teolla 1800-luvulla, mutta työ saatiin viedyksi loppuun vasta 1950-luvulla alkaneiden laajojen jokipengerrysten ja perkaustöiden jälkeen.

30,1 prosenttia Merijärven työvoimasta sai vielä vuonna 2015 elantonsa maa-, metsä- ja kalataloudesta, mikä teki kunnasta manner-Suomen neljänneksi alkutuotantovaltaisimman Lestijärven, Savukosken ja Halsuan jälkeen.

Maantiede Luonto Merijärvi eroaa useista muista Pohjanmaan kunnista kumpuilevan maastonsa ansiosta. Maaston vaihtelevaisuus johtuu kallioperästä, joka ei ole aivan niin tasainen kuin lähialueilla. Kallioperä on pääasiassa graniitteja, dioriitteja ja liuskeita. Kallioperä on lähes kauttaaltaan irtaimen maalajien peitossa. Yleisin maalaji on moreeni. Savi- ja hiesukerrostumia on sen sijaan vähän. Kivennäismaalajit ovat laajoilla alueilla turpeen peitossa. Pinnanmuotojen pienpiirteisestä vaihtelevuudesta huolimatta korkeuserot ovat varsin vähäiset. Maaston korkeuserot meren pinnasta ovat suurimmassa osassa kuntaa alle 50 metriä. Vain etelä- ja luoteisosassa maanpinta kohoaa paikoin yli 60 metrin tason.

Vesistöistä on huomattavin kunnan halki kaakosta luoteeseen virtaava Pyhäjoki. Joen useita koskista ovat suurimmat Tynkilänkoski ja Pyhänkoski, jonka partaalla kohoavat jylhät kalliotörmät. Pyhäjoki jakautuu Tyyskän alapuolella kahtia, vasemmanpuoleinen, vähävetisempi haara, Tähjänjoki, yhtyy päähaaraan Pyhäjoen puolella. Merijärven alueella Pyhäjokeen laskevat muun muassa Talusoja ja Savaloja. Kunnan alueella on useita pieniä järviä ja lampia.

Aluerakenne Kylät ja kulmakunnat Merijärvellä on 4 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1973):

Merijärvi Petäjäskoski Pirttimäki (Pyhänkoski) Ylipää

Kulmakuntia Merijärvellä ovat Kalapudas, Männistönpuhto ja Saukonperä.

Taajamat Vuoden 2017 lopussa Merijärvellä oli 1 119 asukasta, joista 423 asui taajamassa, 693 haja-asutusalueilla ja 3:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Merijärven taajama-aste on 37,9 %. Kunnassa on vain yksi taajama, Merijärven kirkonkylä.

Väestö Väestönkehitys Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Talous ja elinkeinot

Talousalueena Merijärvi kuuluu Ylivieskan seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 38 106 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa pienempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa 38. suurin.

Merijärvellä oli vuonna 2022 yhteensä 269 työpaikkaa ja kunnassa asui 387 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 45,5 prosenttia. Merijärven työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 60,2 prosenttia, jalostuksen 14,1 prosenttia ja alkutuotannon 24,5 prosenttia.

Merijärven työpaikkaomavaraisuus on 69,5 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 79,1 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 7,2 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Merijärvellä on 175,5 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.

Liikenne ja infrastruktuuri Välimatkoja Ylivieska 34 km Helsinki 548 km Oulu 120 km Kokkola 95 km Kalajoki 27 km

Palvelut ja koulutus Merijärvellä opetusta antaa Koivupuhdon koulu, ja kunnassa sijaitsee kunnankirjasto. Merijärvellä sijaitsee myös terveysasema.

Kulttuuri Ruokakulttuuri Merijärven pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla perunatuuvinki, mullinlihapaisti eli lihapöysti ja hera.

Merijärvi on kesällä 2025 julkaistun selvityksen mukaan yksi Suomen neljästä kunnasta, joissa ei ole anniskeluravintolaa.

Uskonto pienoiskuva|275px|Simo Jylkkä-Silvénin luonnos Merijärven kirkosta vuodelta 1781 Kirkollisesti Merijärven seutu kuului pitkään Pyhäjoen seurakuntaan. Vuonna 1779 Merijärvestä tuli Pyhäjoen saarnahuonekunta, ja kappelin oikeudet se sai 1825. Seurakunta itsenäistyi vasta 1895, vaikka Merijärven kunta oli perustettu jo 1866. Merijärven kirkon suunnitteli ja rakensi Simon Silvén. Kirkko valmistui vuonna 1781.

Seurakunnat Vuoden 2018 aluejaon mukaan Merijärvellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat: Ylivieskan seurakunta Merijärven kappeliseurakunta Seurakunta toimii myös Ylivieskan kaupungin alueella.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Merijärven alueella toimii Pohjois-Suomen ortodoksinen seurakunta.

Entiset seurakunnat Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Kalajoen kaupungin nykyisellä alueella. Merijärven seurakunta (liitetty Ylivieskan seurakuntaan 2006)

Herätysliikkeet Lestadiolainen herätysliike saavutti Merijärven vuonna 1867 ja vuosisadan vaihteeseen (1899) mennessä lestadiolaisiin arvioitiin kuuluvan noin 800 jäsentä, mikä oli noin 44 prosenttia kunnan väestöstä. Nykyisin Merijärvi kuuluu vanhoillislestadiolaisen haaran yhtenäiseen kannatusalueeseen, jonka piirissä toimii Merijärven rauhanyhdistys. Alueella on voimakasta kannatusta myös uudenheräyksen parissa ja kuuluu suunnan yhtenäiseen kannatusalueeseen. Uusheräyksen Pyhänkosken yhdistykseen kuuluu noin 110 jäsentä ja sillä Pyhänkoskella rukoushuone.

Lisäksi paikkakunnalla on Suomen evankelisluterilaiseen lähetyshiippakuntaan kuuluva Simeonin seurakunta, jonka jumalanpalveluksia pidetään edellä mainitulla Pyhänkosken rukoushuoneella.

Liikunta ja urheilu Merijärven ainoa urheiluseura on vuonna 1946 perustettu Merijärven Kestävä. Seura keskittyy harrastustoimintaan ja tukee monipuolisesti lasten liikuntamahdollisuuksia. Aikuisten harrastustoimintaan kuuluu päääasiassa lentopallo ja kuntosali. Seura järjestää myös lasten liikuntakerhoja ja hiihtokisoja.

Tunnettuja merijärvisiä Juhani Alaranta (s. 1948), entinen kansanedustaja Erkki Haukipuro (1921–2001), kansanedustaja, ministeri ja maaherra Tuomas Myllylä (s. 1986), sarjakuvantekijä Sauli Pahkasalo, suomalainen lehtitoimittaja (syntynyt Merijärvellä) Reijo Perälä (s. 1955), filosofian tohtori, historiantutkija, Ylen ohjelmapäällikkö Alvar Saukko (1929–2007), kansanedustaja Markku Saukko, maanrakennusyrittäjä, tosi-tv-esiintyjä Herman Wiirretjärvi (1934–1986), kuvataiteilija

Katso myös Luettelo Merijärven julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Lähteet

Aiheesta muualla

Merijärven kunnan kotisivut Tilastokeskus – Merijärven avainluvut

*