Pyhän Yrjön ritarikunta () on Venäjän keisarinna Katariina II vuonna 1769 perustama slaavien soturipyhimykselle, Pyhälle Yrjölle omistettu sotaritarikunta. Ritarikunta on perustettu sotilashenkilöiden tunnustamista varten, ja sillä palkittiin henkilöitä, jotka olivat palvelleet ansioituneesti sotilasurallaan tai osoittaneet urheutta taistelukentällä.

Historia Tunnus on kultainen, merkkiä on myönnetty I ja II luokan risteillä siihen kuului myös nelikulmainen rintatähti, jossa lukee teksti "palveluksesta ja urhoollisuudesta ()". Nauha on musta-oranssi-raidallinen yrjönnauha. Pyhän Yrjön ristit ovat olleet erittäin arvostettuja. I luokan tunnusta on jaettu vain 25 kpl. Mukana on joitakin Venäjän keisareita, kaikkein suurimpia sotapäälliköitä ja joitakin ulkomaisia merkkihenkilöitä.

II luokan ristiä on jaettu hieman reilut 120 ja III luokan tunnustakin vain noin 650 kpl. IV luokankin jakomäärä on jäänyt noin 3 500 kappaleeseen. Vaikka neljännen luokan ristin saaminen oli riippumatonta upseerin arvoista, edellytti kolmannen luokan tunnus "käytännössä" jo kenraalin arvoa. Kolmannen luokan saamiseksi upseerin tuli yksikkönsä johtajana osoittaa erityistä henkilökohtaista urheutta. Toinen luokka vaati jo komentavalta upseerilta strategisia kunniakkaita saavutuksia.

Ritarikunnan myöntämistä jatkettiin nyky-Venäjällä vuonna 1992 tehdyn päätöksen nojalla.

Ritarikunnan luokat ja ansiomerkin kanto-ohje pienoiskuva|410px|Havainnekuva ritarikunnan tunnuksien kantamisesta. Ritarikunnassa on neljä luokkaa: 80x80px I. luokka: hopeinen rintatähti rinnan vasemmalla puolella sekä iso risti nauhassa oikean olkapään päällä 80x80px II luokka: hopeinen rintatähti rinnan vasemmalla puolella ja iso risti kaulanauhassa 80x80px III luokka: pieni risti kaulanauhassa 80x80px IV luokka: pieni risti rinnan vasemmalla puolella napinlävessä

Suomalaisia tai suomenmaalaisia Pyhän Yrjön ritarikunnan ritareita Adolf Aminoff, jalkaväenkenraali Gustaf Fredrik Jakob Aminoff, eversti Johan Fredrik Gustav Aminoff kenraaliluutnantti Oskar Gripenberg, jalkaväenkenraali Fabian Steinheil, kreivi, kenraaliluutnantti Fredrik Vilhelm Berg, kenraalimajuri Paul van Suchtelen, kenraaliluutnantti Johan Jakob von Daehn, kenraalimajuri Aleksandr Sergejevitš Menšikov, Suomen kenraalikuvernööri Carl Alfthan, kenraaliluutnantti Carl Johan Adlercreutz, ainoa Suomessa syntynyt 2. luokan ritari Georg von Moller, kenraalimajuri Fredrik Alopaeus, kreivi, kenraalimajuri

Venäläisten ritarikuntien arvojärjestys

Korkein on Pyhän Andreaksen, sitten 2. Pyhän Aleksanteri Nevskin, 3. Valkoisen Kotkan, 4. Pyhän Vladimirin, 5. Pyhän Annan ja 6. Pyhän Stanislauksen ritarikunnat. Hierarkian ulkopuolella olivat vain korkea-arvoisille naisille tarkoitettu Pyhän Katariinan ritarikunta sekä Pyhän Yrjön ritarikunta, jonka kunniamerkeillä palkittiin upseerien pääasiassa sodanaikaisia sotilasansioita.

Hierarkian ulkopuolella olivat vain korkea-arvoisille naisille tarkoitettu Pyhän Katariinan ritarikunta sekä Pyhän Yrjön ritarikunta, jonka kunniamerkeillä palkittiin upseerien pääasiassa sodanaikaisia sotilasansioita.

Katso myös Venäjän keisarilliset ritarikunnat Pyhän Yrjön risti (Venäjä) Pyhän Yrjön miekka

Lähteet

Yrjön