Historikerstreit () oli Länsi-Saksassa vuosina 1986–1989 käyty natsi-Saksan ja holokaustin historian tulkintoja koskenut kiista, johon osallistui historioitsijoita, filosofeja sekä toimittajia. Kiistan osapuolia olivat muiden muassa Ernst Nolte, Andreas Hillgruber ja Jürgen Habermas, joista kaksi ensin mainittua esittivät oikeistolaisen tulkinnan kiistan aiheena olleista tapahtumista ja viimeksi mainittu kritisoi heidän argumenttejaan vasemmistolaisesta näkökulmasta.
Ronald Reaganin vierailu Bitburgissa Historikerstreitia edeltäneenä vuonna 1985 Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan vieraili Länsi-Saksassa Bitburgin sotilashautausmaalla ja laski seppeleen toisessa maailmansodassa kaatuneiden saksalaisten sotilaiden muistoksi. Bitburgin haudoista osa on SS-miesten hautoja. Länsi-Saksan liittokansleri Helmut Kohl laski seppeleen samassa tilaisuudessa. Ennen kyseistä vierailua Reagan sanoi, että saksalaiset sotilaat olivat yhtä paljon natsismin uhreja kuin juutalaisetkin. Seppeltenlaskua kritisoi vasemmiston lisäksi osa konservatiiveista, kuten liittopresidentti Richard von Weizsäcker, joka oli toisen maailmansodan veteraani. Kirjailija Elie Wiesel piti Reaganin mainintaa SS-miehistä historian häpäisynä. Reagan oli kuitenkin omassa kommentissaan tehnyt eron SS-miesten ja tavallisten sotapalvelukseen pakotettujen saksalaisten välillä.
Ernst Nolten teesit Seuraavana vuonna Frankfurter Allgemeine Zeitung julkaisi Ernst Nolten kirjoituksen, jossa hän käsitteli Bitburgin seppeltenlaskua ja saksalaisten suhdetta historiaansa. Nolte väitti muun muassa, että holokausti oli puolustusreaktio kommunismin uhkaa vastaan holokausti ei ollut ainutkertainen tapahtuma juutalaiset olivat julistaneet sodan Saksalle, koska Maailman Sionistijärjestön presidentti Chaim Weizmann oli kirjoittanut Britannian pääministeri Neville Chamberlainille kirjeen, jossa hän oli sanonut juutalaisten taistelevan sodassa Englannin puolella.
Historioitsija Eberhard Jäckel kirjoitti Noltelle vastineen, jossa hän sanoi holokaustin olleen ainutkertainen tapahtuma eli singulariteetti, koska missään muualla ei valtiovalta ole päättänyt surmata kokonaista ihmisryhmää niin täysin kuin mahdollista ja ryhtynyt toteuttamaan päätöstään kaikin käytettävissä olevin keinoin.
Muita mielipiteitä Nolte aiheutti lisää hämmennystä kesäkuussa 1987 sanomalla, että Adolf Hitler loi Israelin valtion ja että juutalaiset alkavat tulevaisuudessa arvostaa Hitleriä tämän takia. Hän esitti epäilyn, että Wannseen konferenssi ei olisi todellinen historiallinen tapahtuma ja väitti että Auschwitzissa tapettiin enemmän ”arjalaisia” kuin juutalaisia. Hänen mielestään holokaustin kiistäjillä oli usein kunniallisia tavoitteita. Hän piti ongelmana sitä, että monet holokaustin tutkijat olivat juutalaisia, jotka eivät hänen mukaansa olleet puolueettomia Saksaa kohtaan.
Länsi-Saksan tiedotusvälineet seurasivat Historikerstreitia tiiviisti. Keskustelun sävy oli usein kiivas. Noltesta tuli persona non grata Saksan akateemisissa piireissä, ja hänen autonsa poltettiin.
Lähteet
Aiheesta muualla Ernst Nolten kirjoitus Frankfurter Allgemeine Zeitungissa 6. kesäkuuta 1986 1000dokumente.de Hentilä, Seppo: Jaettu Saksa, jaettu historia. Kylmä historiasota 1945–1990 doria.fi
Luokka:Saksan poliittinen historia Luokka:Kiistat Luokka:Saksankieliset sanat ja sanonnat