Keltarihmakääpä (Anomoloma albolutescens) on Suomessa erittäin harvinainen, lähinnä Etelä- ja Keski-Suomessa tavattava kääpälaji. Se viihtyy lehtomaisissa vanhoissa metsissä ja tarvitsee elääkseen katkeamattoman lahopuujatkumon, joten siksi keltarihmakääpä sietää huonosti ihmistoimintaa metsissä. Isäntäpuuna on jo pehmeäksi lahonnut ja maassa makaava kuusi, harvoin myös haapa. Punaisen kirjan verkkopalvelu
Yksivuotinen itiöemä on resupinaattinen, pinta-alaltaan pieni ja kokonaispaksuudeltaan 1–2 mm. Tuoreena se on pehmeä ja muuttuu kuivaessaan huopamaiseksi ja jäykäksi. Reuna on valkoinen tai keltainen ja paikoin reunasta kasvaa lankamaisia rihmastojänteitä, joita löytyy myös lahopuusta itiöemän alta. Pillipinta on nuorena valkoinen ja se kellastuu ikääntyessään, kuivana väri on kellanharmaa. Pillejä mahtuu 2–4 millimetrille ja vanhat pillit voivat sulautua yhteen suuremmiksi (1–2 millimetrillä). Pohjamalto on keltainen, väri näkyy varsinkin irronneen itiöemän puupuolella.
Vertaa samannäköisiin lajeihin ja sukuihin: valkorihmakääpä, karikekääpä, lavakääpä, kolokääpä, rosokka ja harsukat.
Lähteet
Aiheesta muualla Laji.fi: Keltarihmakääpä (Anomoloma albolutescens) Keltarihmakääpä. SYKEn lajiesittelyt. www.ymparisto.fi/Lajit. Päivitetty 29.12.2011.
Luokka:Fomitopsidaceae Luokka:Valkolahosienet