Marinin hallitus oli Suomen tasavallan 76. hallitus, joka toimi 10. joulukuuta 2019 – 20. kesäkuuta 2023. Sen muodostivat sosiaalidemokraatit, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja ruotsalainen kansanpuolue.
Hallituksen pääministeri oli sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Sanna Marin, joka oli edeltävän Rinteen hallituksen liikenne- ja viestintäministeri. Hän oli 34-vuotiaana virkaan astuessaan paitsi Suomen kaikkien aikojen nuorin, myös koko maailman nuorin istuva pääministeri sekä kolmas nainen Suomen pääministerin asemassa. Marinin valinta pääministeriksi herätti laajalti huomiota sekä Suomessa että myös ulkomaisissa viestimissä.
Marinin hallituksen toimikaudelle osui koronaviruspandemia. Vuonna 2021 Marinin hallitus teki päätöksen hankkia Suomelle ilmavoimien esityksestä uusia F-35-hävittäjiä. Eduskunta hyväksyi vuonna 2021 Marinin hallituksen suunnitelman sosiaali- ja terveydenhuollon siirtämisestä 22 hyvinvointialueen järjestettäväksi. Alkuvuonna 2022 järjestettiin ensimmäiset aluevaalit Marinin hallituksen soteuudistuslainsäädännön pohjalta. Vuonna 2022 työllisyysaste oli noussut 74 prosenttiin, kun hallitusohjelman tavoite oli 75 prosenttia. Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022 johti Suomen turvallisuusympäristön muutokseen. Pääministeri Sanna Marin ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö ilmoittivat toukokuussa 2022 Suomen hakevan Naton jäsenyyttä. 4. huhtikuuta 2023 Suomesta tuli Naton täysjäsen.
Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan hallitus lisäsi menoja 41 miljardilla eurolla neljässä vuodessa, vuositasolla kymmenen miljardin euron ylimääräinen alijäämä, ja suurin osa tästä ei liittynyt koronaan.
Pääministeri Marin pyysi hallituksen eroa tasavallan presidentiltä torstaina 6. huhtikuuta 2023. Presidentti Sauli Niinistö myönsi eron, mutta pyysi hallitusta jatkamaan uuden hallituksen muodostamiseen asti toimitusministeristönä.
Ministerit
Ministeriönsä päällikkönä toimineiden ministerien nimet on lihavoitu.
Huomioita
Pääministerin valinta
pienoiskuva|Marinin hallitus nimitettiin 10. joulukuuta 2019. Marinin hallitus muodostettiin edeltävän pääministeri Antti Rinteen erottua tehtävästään 3. joulukuuta 2019. Rinteen jätettyä hallituksensa eronpyynnön pääministerin valitsi 9. joulukuuta 2019 sosiaalidemokraattinen puoluevaltuusto, jonka kokouksessa Sanna Marin voitti vastaehdokkaansa, sosiaalidemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtmanin, äänin 32–29. Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Juha Akkasen mukaan Marin oli vuodesta 2014 puoluetta johtaneen Antti Rinteen ja Lindtman vuosina 2005–2008 puolueen puheenjohtajana toimineen Eero Heinäluoman ehdokas. Tästä jakolinjasta johtuen SDP:n puheenjohtajana vuosina 2008–2014 toimineen Jutta Urpilaisen oikeistolainen valtuustojoukko liittoutui Rinteen tukijoiden kanssa äänestäen Sanna Marinin pääministeriksi. Helsingin Sanomien politiikan analyytikko Marko Junkkarin mukaan tämän valinnan ratkaisi vanha jakolinja Heinäluoman ja Urpilaisen kannattajien välillä. Pääministerin toimesta luopunut Antti Rinne jatkoi puolueen puheenjohtajana kesällä 2020 järjestettyyn sosiaalidemokraattien puoluekokoukseen asti.
Eduskunta äänesti uudesta pääministeristä 10. joulukuuta 2019 täysistunnossa, jossa Marin valittiin äänin 99–70.
Valtiovarainministerin vaihtuminen
Kesäkuussa 2020 Suomen Kuvalehti raportoi, että valtiovarainministeri Katri Kulmuni oli maksattanut viestintäkoulutuspalveluita valtion rahalla. Keskustan puheenjohtajana Kulmuni oli hankkinut viestintäkoulutusta paitsi elinkeino- ja valtiovarainministerin toimiin, myös puoluejohtajan rooliin.
Kulmuni ilmoitti 5. kesäkuuta eroavansa valtiovarainministerin tehtävästä. Hän ilmoitti maksavansa valtiolle takaisin lähes 50 000 euron viestintäkoulutuslaskut. Kolme keskustan toimielintä – puoluehallitus, eduskuntaryhmä ja europarlamentaarikkoryhmä – kokoontui yhteen maanantaina 8. kesäkuuta ja valitsi Matti Vanhasen yksimielisesti virkaan. Vanhanen nimitettiin valtiovarainministeriksi, ja hänen toimikautensa alkoi 9. kesäkuuta 2020.
Vanhanen ilmoitti 22. toukokuuta 2021 luovuttavansa valtiovarainministerin salkun Kulmunia puolueen puheenjohtajana seuranneelle Annika Saarikolle. Saarikon nimitys vahvistettiin 27. toukokuuta. Saarikon tilalle tiede- ja kulttuuriministeriksi nousi samalla Antti Kurvinen.
Hallitusohjelma
pienoiskuva|pysty=1.3|Marinin hallituksen johtoviisikko joulukuussa 2019. Ministereistä opetusministeri Li Andersson (vasemmalla), silloinen valtiovarainministeri Katri Kulmuni, pääministeri Sanna Marin, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson ja sisäministeri Maria Ohisalo. Marinin hallitus otti ohjelmakseen edeltävän hallituksen ohjelman, jonka nimi on ”Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta”.
Työllisyysasteen korotus 75 prosenttiin
Hallitus sitoutui kasvattamaan työllisyysasteen eli työllisten osuuden 15–64-vuotiaasta väestöstä vuoden 2023 loppuun mennessä 75 prosenttiin, mikä tarkoittaisi 60 000 uutta työpaikkaa. Tämän työllisyyden nousun varaan rakentui neljännes hallituksen pysyvistä 1,2 miljardin euron lisämenoista. Helsingin Sanomien mukaan hallitusohjelmassa kuvaillut keinot jäivät ”ylimalkaisiksi”, vaikka lehden mukaan jo aiemmin lukuisat työryhmät olivat selvittäneet ministeriöillekin monia sopivia keinoja valmiiksi. Hallitus halusi lisää töitä vaikeasti työllistyville, ikääntyneille ja maahanmuuttajille, paikallisen sopimisen edistämistä ja korkeakoulutettujen varhaisempaa tuloa työelämään. Keinoista mainittiin palkkatuki ja työvoimapolitiikan aktiivisuus, mutta ne maksavat paljon, mikä on ongelmallista, kun tarkoitus olisi vahvistaa julkista taloutta. Suomen Pankin tutkijoiden mukaan paikallinen sopiminen ei juurikaan työllistä, ellei työmarkkinajärjestelmää muuteta paljon. Kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.) kritisoi, että työllisyyskasvun toteutumiseksi ei löydy hallitusohjelmasta minkäänlaisia keinoja. SAK:n ekonomisti Patrizio Lainàn mukaan lisämenoista vain 300 miljoonaa euroa oli tarkoitus rahoittaa työllisyysasteen nousulla, ja hän totesi, että lisäveroja on mahdollista kerätä. Työllisyyskeinoja valmisteltaisiin kolmikantaisesti.
Aiemman pääministerin Antti Rinteen mukaan työttömyysaste pudotettaisiin yli 6 prosentista 4,8 prosenttiin, ja jo vuonna 2020 pitäisi olla 30 000 uutta työllistä näköpiirissä, jotta luvatut menonlisäykset voitaisiin toteuttaa. Helsingin Sanomien mukaan ”työllisyys on Rinteen hallituksen tärkein mittari”.
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan laajentaminen kaikille työssäoloehdon täyttäville selvitettäisiin. Rinteen ja myös Marinin hallituksen aloittaessa vain kassojen jäsenet saivat turvan.
Julkinen talous tasapainoon
pienoiskuva|pysty|Valtiovarainministeri Annika Saarikko. Hallitus sitoutui tasapainottamaan julkisen talouden vuoteen 2023 mennessä; toisaalta tavoitteesta voitaisiin tinkiä, jos Euroopassa tulisi riittävä talousromahdus. Tulevaan väestön ikääntymiseen varautumista hallitusohjelmassa ei juuri ollut.
Eduskunnan tietopalvelun vuonna 2020 tekemän laskelman mukaan tarvittaisiin 120 000 uutta työllistä ja 77 prosentin työllisyysaste, jotta hallitus toteuttaisi keskeisen tavoitteensa tulojen ja menojen tasapainosta vuonna 2023. Jos työllisyys ei paranisi, hallitus joutuisi leikkaamaan menoja 3,6 miljardilla eurolla.
Tulevaisuusinvestoinnit
Tulevaisuusinvestoinneilla tarkoitetaan tilapäisiä lisäpanostuksia tiettyihin valtion menoihin, kuten ammattikoulujen opettajien palkkaamiseen ja kehitysyhteistyöhön. Marinin hallitus kaavaili rahoittavansa tulevaisuusinvestointeja kolmella miljardilla eurolla. Nämä lisämenot rahoitettaisiin myymällä valtionyhtiöitä ja muuta valtion omaisuutta.
Verotus
Veroja kiristettäisiin 730 miljoonalla eurolla. Pieni- ja keskituloisten tuloveroja kevennettäisiin 200 miljoonalla kompensoimaan välillisten verojen korotuksia. Fossiilisten polttoaineiden, tupakan, alkoholin ja virvoitusjuomien veroja korotettaisiin. Ruuhkamaksuista säädettäisiin laki, Airbnb, Uber ja muut alustatalousyhtiöt saatettaisiin verotuksen piiriin. Sokeri- ja lähdeveroja selvitettäisiin. Kotitalousvähennystä suunniteltiin laskettavaksi. Moni indeksikorotus palautettaisiin ja negatiivista tuloveroa kokeiltaisiin. Asuntolainojen korkovähennys poistettaisiin. Arvonlisäveron verovapaus alle 22 euron arvoisilta EU:n ulkopuolelta tuoduilta tuotteilta poistettaisiin viimeistään vuoden 2021 alusta, mikä lisäisi arvonlisäveron verotuottoa arviolta noin 40 miljoonaa euroa.
Kaivokset siirrettäisiin sähköveroluokkaan I, ja poistetaan energiaveroleikkurin piiristä. Selvitetään mahdollisuutta ottaa käyttöön erillinen kaivosvero ja mahdollisuuksia verottaa kaivosoikeuksien myyntivoittoja Suomessa silloinkin, kun ne ovat ulkomaisten yhteisöjen omistuksessa.
Ulkopolitiikka
pienoiskuva|Ulkoministeri Haavisto. Hallitus kaavaili laativansa kokonaisvaltaisen Afrikka-strategian. Hallitusohjelman mukaan Suomi laajentaa poliittista ja taloudellista kanssakäymistään Afrikan maiden kanssa. Kehitysyhteistyön maantieteellinen painopiste oli Afrikka, ja hallitus ohjaisi kehitysyhteistyörahoitusta muuttoliikkeen juurisyihin.
Kehitysyhteistyörahoituksen taso suunniteltiin nostettavaksi ennen pitkää 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Pakolaiset ja maahanmuutto
Pakolaiskiintiö kaavailtiin nostettavaksi vuosittain tarkennettavaan 850–1 050 henkilöön aiemmasta 750:stä. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneelle voitaisiin asentaa jalkapanta. Työperäistä maahanmuuttoa lisättäisiin.
Ilmastopolitiikka
pienoiskuva|pysty|Sisäministeri Ohisalo. Hallitus tavoitteli Suomesta hiilineutraalia vuoteen 2035 mennessä.
Teollisuuden sähkövero laskettaisiin EU:n sallimaan minimiin, mutta energiaveroa ei enää palautettaisi teollisuudelle, ja energiaverotusta uudistettaisiin muutenkin. Öljylämmitys kaavailtiin lopetettavaksi 2030-luvun alkuun mennessä ja tuulivoiman osuutta kasvatettaisiin. Metsien, soiden ja maatalousmaan hiilinieluja kasvatettaisiin, ja luonnonsuojelun rahoitusta lisättäisiin 100 miljoonalla eurolla vuodessa. Kaivosrojaltiveron säätämistä kaavailtiin. Eläinten hyvinvointia parannettaisiin. Kävely- ja pyöräväyliä luvattiin lisätä.
Ilmasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkosen mukaan luonnonsuojelun lisäksi tarvitaan myös ennallistamista, kunnostusta ja hoitoa. Hallituksen tavoitteena oli myös uusien suojelualueiden perustaminen ja vanhojen laajentaminen. Vuoden 2020 talousarvioesityksessä hallitus esitti Helmi-hankkeeseen 42 miljoonaa euroa. Hankkeen pohjana ovat muun muassa lajien ja luontotyyppien uhanalaisuusselvitykset ja suunnittelu. Vuonna 2020 keskeisiä olivat suot, lintuvedet ja perinnemaisemat. Tavoitteena oli saada hallituskauden aikana 20 000 uutta soidensuojeluhehtaaria. Mikkosen mukaan Helmi tuo esimerkiksi turvealalta väheneviä työpaikkoja korvaavaa työtä. Lintukosteikoista oli tarkoitus kunnostaa 80 kiireellisintä kohdetta. Perinteisen maatalouden muovaamia niittyjä, metsälaitumia ja muita perinneympäristöjä pyrittiin saamaan hoidon piiriin 15 000 uutta hehtaaria aiempien 30 000 hehtaarin lisäksi. Yksityisten maiden ennallistamisessa, hoidossa ja suojelupäätöksissä nojattaisiin maanomistajien vapaaehtoisuuteen, suojeltavista alueista saisi korvauksen ja kunnostukset kustantaisi valtio. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metsolle oli tulossa lisärahoitus, jolla ohjelma oli tarkoitus saada valmiiksi vuoteen 2025 mennessä.
Tasa-arvo
Väkivalta- ja seksuaalirikoksista rangaistaisiin ankarammin. Raiskaus määriteltäisiin suostumuksen puutteen perusteella. Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan puututtaisiin, samoin sukuelinten silpomiseen ja pakkoavioliittoihin. Syrjintään puututttaisiin tiukemmin. Juridisen sukupuolensa voisi korjata ilman lääketieteellisiä hoitoja tai lisääntymiskyvyttömyyttä.
Äidit ja isät saisivat yhtä pitkät perhevapaat, minkä lisäksi olisi kiintiöimätön vanhempainvapaajakso. Kotihoidon tukea ei lyhennettäisi.
Sosiaali- ja terveydenhoito