Otto Wilhelm De Geer, vuodesta 1766 De Geer af Tervik; (23. joulukuuta 1710 Godegård, Ruotsi – 28. maaliskuuta 1769 Tukholma, Ruotsi)Nordisk familjebok (1907), s. 4–5 Runeberg.org. Viitattu 22.1.2020.G. Carlquist: Otto Wilhelm de Geer Svenskt Biografiskt Lexikon (1931). Ruotsin valtionarkisto. oli ruotsalainen vapaaherra ja valtaneuvos, joka toimi Suomessa Kymenkartanon ja Savon läänin maaherrana vuosina 1757–1765.

De Geer kuului hollantilaista alkuperää olleeseen De Geer -aatelissukuun ja oli Louis De Geerin pojanpojanpoika. Hänen vanhempansa olivat ruukinpatruuna Jean de Geer ja Maria Kristina von Bulow.

De Geer opiskeli Uppsalan yliopistossa ja palveli vuodesta 1729 sotilaana Henkikaartissa sekä joitain vuosia ulkomaisissa armeijoissa Puolan perimyssodan aikana. De Geer osallistui säännöllisesti säätyvaltiopäiville vuosina 1731–1766. Ollessaan vuosien 1738–1739 valtiopäivillä aatelissäädyssä Svinhufvud-suvun edustajana hän oli yksi sotaa vaatineen hattupuolueen kiihkeimmistä kannattajista. Hän osallistui hattujen sotaan ja sai vuonna 1743 kapteenin arvon. Vuodesta 1749 hän oli Taalainmaan rykmentissä everstiluutnanttina.

De Geeri avioitui vuonna 1745 Alma Dorotea Muhlin (1728–1769) kanssa. Kenraaliluutnantti Robert Muhlin ja kreivitär Anna Charlotta Tauben ainoana lapsena Alma Dorotea peri useita Kaakkois-Suomessa sijainneita suurtiloja, kuten Tervikin ja Tjusterbyn kartanot sekä Villmansgårdin rälssitilan Pernajassa, Ratulan kartanon Artjärvellä, Perheniemen kartanon Iitissä ja Myllykylän (Molnby) tilan Porvoon pitäjässä.Tor Carpelan: Ättartavlor för de på Finlands riddarhus inskrivna ätterna, A–G, s. 253. Helsinki 1954.

Heille syntyivät lapset:

Anna Charlotta de Geer (1747–1796), avioitui 1766 pikkuserkkunsa, everstiluutnantti Georg Brunowin kanssa; Christina Vilhelmina de Geer (1749), kuoli alle kuukauden ikäisenä; Robert Wilhelm De Geer (1750–1820), avioitui 1785 vapaaherratar Vivika Eleonora Hastferin kanssa; Dorotea Christina de Geer (1752–1784), avioitui 1776 hovioikeudenneuvos Johan Gabriel Anrepin kanssa; Fredrika Vilhelmina de Geer (1753–1776), avioitui 1778 everstiluutnantti Otto Christer Boije af Gennäsin kanssa; Ottiliana Ulrika de Geer (1760–1798), avioitui 1780 majuri ja käskynhaltija Berndt Magnus Stackelbergin kanssa.

De Geer oli vuosina 1757–1765 Kymenkartanon ja Savon läänin maaherrana ja hoiti Suomeen vuonna 1753 tultuaan vaimonsa perintömaita. Hän perusti Tervikiin koulun vuonna 1763 ja toimeenpani siellä isojaon vuonna 1768.

Vuoden 1758 valtiopäivillä De Geer siirtyi myssypuolueen riveihin. Myssyjen noustua hallitsevaan asemaan Ruotsin politiikassa hänet nimitettiin vuonna 1765 valtaneuvokseksi ja korotettiin vuonna 1766 vapaaherraksi nimellä De Geer af Tervik. Hän esiintyi uhmakkaasti kuningas Aadolf Fredrikiä vastaan vuoden 1768 niin sanotun joulukuun kriisin aikana.

De Geerin ainoa poika oli Robert Wilhelm De Geer, josta tuli myöhemmin suomalainen senaattori ja kreivi.

Lähteet

Luokka:Valtaneuvokset Luokka:Suomen maaherrat Luokka:Ruotsin säätyvaltiopäivien valtiopäivämiehet Luokka:Ruotsalaiset upseerit Luokka:Vuonna 1710 syntyneet Luokka:Vuonna 1769 kuolleet