pienoiskuva|Mustaihoisena kuvattu Iblis kieltäytyy kumartamasta Aatamia enkelien mukana. Persialainen miniatyyri 1400-luvulta. Iblis (; myös Eblis tai Ibris) on islamissa kristinuskon Saatanaa vastaava paholaisen erisnimi. Islamilaisen perinteen mukaan Iblis oli henkiolento, josta tuli ihmisiä pahaan viettelevä kiusaaja sen jälkeen, kun hän vastusti Jumalaa ja menetti asemansa taivaassa. Iblisistä sekä muista paholaisista käytetään islamissa yleisnimitystä Šayṭān (شيطان).Hämeen-Anttila (2004): s. 155–157Sookhdeo (2013): s. 126–142
Etymologia Nimen Iblis etymologia on epäselvä; sitä ei tavata kirjallisista lähteistä ennen Koraania. Nimen alkuperäksi on ehdotettu arabiankielistä ilmausta (), ”hän vaipui epätoivoon” tai johdannaista muinaiskreikan sanasta (), joka tarkoittaa paholaista.
Alkuperä ja ominaisuuksia Koraanissa on kaksi erilaista selitystä Saatanan () alkuperästä. Lehmän suuran (2:34) mukaan Saatana on enkeli, joka kieltäytyi kumartamasta Adamia (myös 38:71–88). Tämän tottelemattomuuden takia Iblis karkotettiin paratiisista. Ibliksen lopullinen tuomio lykättiin maailman loppuun, jolloin hänet seuraajineen syöstään helvettiin. Eräiden muiden Koraanin kohtien mukaan Saatana on tulesta tehty džinni (7:12 ja 18:50), ja tästä onkin tullut vallitseva käsitys.Hämeen-Anttila (2004): s. 155–157 Džinnit eivät sinänsä ole pahoja tai hyviä, ja osa heistä on jopa kääntynyt islamiin. Monet džinnit ovat kuitenkin pahan puolella.
Paholainen syö ja juo käyttäen vasenta kättään ja voi ottaa ihmisen tai eläimen, varsinkin mustan koiran muodon.
Iblis ei ole vastuussa maailman pahuudesta tai kärsimyksestä, vaan siitä, kuten kaikesta muustakin on vastuussa Jumala. Kärsimyksellä ja pahuudella uskotaan kuitenkin olevan jokin syy kuten Jumalan tapa opettaa tai rangaista.
Houkuttelu syntiin pienoiskuva|Enkelit kumartavat Jumalan käskystä Aadamia, mutta Iblis (vasemmalla) kieltäytyy. Persialainen miniatyyri 1300-luvulta. Kuten kristinuskossa, Saatana on myös islamissa syyllinen ihmisten houkutteluun tekemään syntiä (17:61–63). Islamilaisessa teologiassa ei kuitenkaan tunneta perisyntiä eikä siihen liittyvää ensimmäistä syntiinlankeemusta, vaikka itse tarina löytyy Koraanista. Sen sijaan Jumala on antanut Saatanalle luvan viekoitella ihmisiä pahaan. Saatana yrittää etenkin saada ihmiset luopumaan uskostaan Jumalaan ja hylkäämään islamin. Tuomiopäivänä Saatana kuitenkin karkotetaan lopullisesti Helvettiin (). Koska islamissa ei ole ajatusta perisynnistä kuten kristinuskossa, pahan olemassaolo, kristinuskon "vanha Aatami", korvataan islamissa sillä, että Saatana on koko ajan liikkeellä ahdistelemassa ihmisiä. Sahih al-Bukharin hadithin mukaan Saatana kiertää ihmisolennossa kuin veri hänen kehossaan. Näin on kaikkien ihmisten, myös Muhammedin, kohdalla. Poikkeuksena on vain Jeesus.Sookhdeo (2013): s. 128
Saatana on syyllinen moniin niihin asioihin, joita kristinuskossa on ainakin menneisyydessä luettu perisynnin aiheuttamaksi. Islamissa Saatanan tekoja ovat muun muassa fyysiset vammat sekä naisten menstruaatio. Jos naisella on kuukautiset, hän ei epäpyhän tilansa takia voi mennä moskeijaan tai rukoilla. Saatana houkuttelee myös siveettömyyteen. Al-Tirmidhin hadithin mukaan "Nainen on piilotettava, sillä jos hän menee ulos, paholainen katsoo häneen."Sookhdeo (2013): s. 130 Tämän takia naista peittävä hijab on "kirous Saatanalle".Sookhdeo (2013): s. 131 Kun Saatana kristinuskossa toisinaan kuvataan käärmeenä, islamissa Saatana esiintyy usein koiran muodossa, koska koiraa pidetään likaisena eläimenä.Sookhdeo (2013): s. 132
Saatanalta suojautuminen pienoiskuva|Rivien sulkeminen islamilaisessa rukouksessa on keino suojautua Saatanalta Saatanan karkottamiseen auttaa rituaalinen rukous. Alkurukouksen ja Koraanin lukemisen välissä suositellaan siksi rukoilemaan turvaa Saatanalta.Sookhdeo (2013): s. 134 Islamilaisessa rukouksessa rivit suljetaan, ettei Saatana pääse väliin. Muslimien on pidettävä yhtä voidakseen taistella Saatanaa vastaan. Saatana hallitsee mereltä käsin ja lähettää sieltä joukkojaan jakamaan ja heikentämään muslimeja. Islamistit pitävät islamilaisten valtioiden keinotekoisia rajoja Saatanan tekoina; läntiset imperialistiset valtiot ovat siten olleet Saatanan asialla.Sookhdeo (2013): s. 135 Yhdysvaltoja kutsutaan siksi Suureksi Saatanaksi ja Israelia Pieneksi Saatanaksi. Islamissa erityisesti itäinen Arabia katsotaan Saatanan voimien tyyssijaksi.
Saatana on islamissa yön ruhtinas, minkä takia islam ei tunne kristillistä yöjumalanpalvelusta, vaikka maininta vanhasta käytännöstä on päässyt vielä Koraaniin (17:78–79). Yöllä Saatana majoittuu nukkujan nenään, minkä takia nenä täytyy herätessä huuhdella.Sookhdeo (2013): s. 140
Katso myös
Saatana islamissa
Lähteet
Viitteet
Luokka:Islamilainen mytologia Luokka:Jumalat, henget ja taruolennot Luokka:Islamilaiset demonit Luokka:Saatanan nimet