František Ladislav Čelakovský (1799−1852) oli tšekkiläinen runoilija, kääntäjä ja toimittaja.
Čelakovský pyrki J. W. von Goethen ja Herderin vaikutuksen alaisena uudistamaan taiderunoutta kansanrunouden kautta, koska hänen mielestään vain siinä esiintyy elävässä runollisessa muodossa kansanhenki. Kokoelmassa 'Slaavilaisia kansanlauluja' (1822−1827) hän julkaisi tšekkiläisessä käännöksessä valikoiman kauneimpia slaavilaisia kansanlauluja. Vuonna 1852 hän julkaisi laajan kokoelman slaavilaisia sananlaskuja: 'Slaavilaisten viisaus sananlaskuissa'. Kokoelmat 'Venäläisten laulujen kaikuja' (1829) ja 'Tšekkiläisten laulujen kaikuja' (1839) ovat sekä muodollisessa että runollisessa suhteessa erinomaisia taiderunouteen siirrettyjä mukailuja kansanrunoudesta, ja niiden vaikutus seuraaviin runoilijoihin on ollut huomattava. Čelakovskýn epigrammit, jotka hän on julkaissut nimellä Kvítí ('Kukkia') kuuluvat tšekkiläisen runouden kauneimpiin. Paljon lyyristä kauneutta on myös hänen runokokoelmassaan Satalehtinen ruusu (1840), jossa lemmen, isänmaan ja luonnon runous ovat sulaneet yhteen.Čelakovský, František Ladislav, Tietosanakirja osa 1, palsta 1547−1548, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1909
Čelakovskýn panslavistiset harrastukset joutuivat koetteelle, kun hän virallisessa lehdessä Pražské poštovské noviny, ainoassa senaikaisessa tšekkiläisessä sanomalehdessä, jonka toimituksen Itävallan hallitus oli hänelle uskonut, 1835 oli antanut ilmestyä kirjoituksen, jossa arvosteltiin Venäjän politiikkaa puolalaisiin nähden, ja sen takia hän Venäjän hallituksen painostuksesta menetti toimeentulonsa. Hän toimi myös slaavilaisen filologian opettajana Breslaun yliopistossa 1841−1849 sekä sen jälkeen vähän aikaa Prahassa ja julkaisi tällä alalla teoksia, joilla ei enää ole tieteellistä arvoa.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Tšekkiläiset runoilijat Luokka:Toimittajat Luokka:Tšekkiläiset kielenkääntäjät Luokka:Vuonna 1799 syntyneet Luokka:Vuonna 1852 kuolleet