Natsi-Saksan Ilmailuministeriöllä (Reichsluftfahrtministerium eli RLM) oli vuosina 1933–1945 oma saksalaisten lentokoneiden luokitusjärjestelmä.
Se oli versio vuosina 1929–1930 armeijan Heereswaffenamtin kehittämästä aseluokituksesta. 1920-luvun lopussa sen kyky luokitella lentokoneet oli puutteellinen: esimerkiksi numerolla 33 oli koodattu kuusi eri lentokonetta (Caspar C 33, Focke-Wulf A 33, Heinkel HD 33, Junkers W 33, Klemm L 33 ja BFW M 33.)
RLM:n määrittelemä lentokoneen tunnus oli 8-alkuinen koodisarja. Purjelentokoneen tunnus oli 108-alkuinen. Moottorin tunnus oli 9-alkuinen numerosarja.
Valmistaja koodattiin kahdella kirjaimella: esimerkiksi Dornier (Do), Rohrbach (Ro). Tämä seurasi tehtaiden omaa käytäntöä. Ensimmäinen merkki kirjoitettiin aina isolla ja toinen pienellä: esimerkiksi Fw merkitsi Focke-Wulfia ja Bf Bayerische Flugzeugwerkeä. Poikkeukseksi tuli Blohm & Voss, jonka tunnus oli BV.
RLM:n sisäisessä dokumentaatiossa esimerkiksi Me 262 kulki tunnuksella 8-262.
Valmistajatunnukset Suurimpien valmistajien tunnukset olivat Al AlbatrosFg Flugtechnische Fertigungsgemeinschaft PragHo Reimar ja Walter HortenAr AradoFh Flugzeugwerk HalleHs HenschelAs Argus MotorenFi FieselerJu JunkersBa BachemFK Flugzeugbau KielKl Klemm FlugzeugbauBf Bayerische Flugzeugwerke, josta tuli 11.7 1938 Messerschmitt AGFl FlettnerNR Nagler-RolzBü Bücker FlugzeugbauFw Focke-WulfSo Heinz SomboldBV Blohm & VossGo Gothaer WaggonfabrikSk Skoda-KaubaDFS Deutsche Forschungsanstalt für SegelflugHa Hamburger FlugzeugbauWe Weser FlugzeugbauDo DornierHe HeinkelZMe Luftschiffbau Zeppelin/MesserschmittFa Focke-AchgelisHM Hirth FlugmotorenZSo Luftschiffbau Zeppelin/SNCASO
Lisämerkintöjä Prototyypeille annettiin V-tunnus (Versuch), esimerkiksi Me 262-koneen järjestyksessä kolmas prototyyppi oli tunnukseltaan Me 262 V3. V-koodi tuli käyttöön helmikuussa 1935.
Kun Lufthansa tai Luftwaffe oli vahvistanut tilauksen, koneen eri versiot koodattiin versiokirjaimilla A, B, C jne., esimerkiksi Me 262 A. Ennen varsinaisen sarjavalmistuksen aloittamista valmistettiin niin sanottu esisarja, jonka aikana koneeseen tehtiin vähäisempiä muutoksia. Esisarjaversio koodattiin 0-liitteellä, Me 262:n sarjatuotantoon valmistava esisarja oli siis Me 262 A-0. Varsinaisen tuotantoversion eri alatyypit nimettiin juoksevalla numeroinnilla, esimerkiksi Me 262 A-1, Me 262 A-2 ja niin edelleen. Näiden alatyyppien joukossa oli usein prototyyppiasteelle jääneitä koneita, joille oli kuitenkin varattu oma alatyyppinumeronsa.
Alatyyppien eri versiot koodattiin pienillä kirjaimilla, esimerkiksi Me 262 A-1a oli moottorityypin vaihdon jälkeen Me 262 A-1b.
Koneisiin asennettavat muunnossarjat koodattiin merkinnällä /U (Umbausatz, tehdasmuunnos) tai merkinnällä /R (Rüstsatz, kenttämuunnos). Esim. Me 262 A-1a/U3. Merkintä Trop (trooppinen) koski Pohjois-Afrikassa ja Välimerellä toimivia koneita, esimerkiksi Messerschmitt Bf 109 F-4/Trop.
Konetyypin kehittyessä merkittävästi sen uusi koodi sisälsi tiedon perustyypistä, esimerkiksi Junkers Ju 88:sta kehitetty koneet olivat Junkers Ju 188, Junkers Ju 288, Junkers Ju 388 ja Junkers Ju 488.
Sodan puolivälissä koodiin tehtiin muutoksia. Tällöin Messerschmittin koneet saivat tunnuksen Me eikä enää Bf. Ensimmäinen näin koodattu kone oli Me 210. Bf 108, 109 ja 110 -koodit säilyivät loppuun asti. Luftwaffe ja RLM käyttivät kuitenkin uusia ja vanhoja koodeja osittain rinnakkain. Focke-Wulfin Fw 190:n viimeinen versio sai koodin Ta 152 sen suunnittelijan Kurt Tankin mukaan.
Muutoksia Uusi koodi Suunnittelija(suunnittelutiimi) entinen valmistaja uusi koodi Ka Albert Kalkert Gothaer Waggonfabrik Go Hü Dr. Ing. Ulrich Hütter Ei (yliopiston professori) He(*) Li Alexander Lippisch DFS, Messerschmitt (**) Me Messerschmitt Bayerische Flugzeugwerke Bf Si Siebel Flugzeugwerk Halle Fh Ta Kurt Tank Focke-Wulf Fw Wn Wiener Neustädter Flugzeugwerke Messerschmittin tehdas Wienissä (***) BV Blohm & Voss Hamburger Flugzeugbau Ha(*) Hütter ei koskaan työskennellyt Heinkelille, silti hänen ainoa koneensa Hütter Hü 211 oli Heinkel 219:n jatkokehitelmä. (**) Ei suoraa jatkoa (***) Wn:ää käytettiin WNF:ssä vain muutamiin omiin koneisiin: Wn 11, Wn 15 ja Wn 16, joista mikään ei päässyt sarjatuotantoon.
Lista lentokoneista