Karjukala (Capros aper) on karjukalojen (Caproidae) heimoon kuuluva kalalaji. Se on sukunsa Capros ainoa laji.
Koko ja ulkonäkö 250px|vasen|thumb|Kelttimerestä pyydetty karjukala. 250px|vasen|thumb|Vuoden 1877 piirros karjukalasta. Karjukalan tavanomainen pituus on 13 senttimetrin luokkaa. Maksimissaan se voi kasvaa 30 senttimetrin mittaiseksi. Sen ruumis on korkea ja sivusuunnassa hyvin litteä. Sen pohjaväri vaihtelee oranssista tummanpunaiseen ja siinä on tummia punaisia pystyjuovia. Silmät ovat hyvin suuret ja halkaisijaltaan saman kokoiset kuin niiden etäisyys kuonon kärkeen. Sen selkä- ja peräevät ovat yhteenkasvaneet. Pyrstöevä on takaosastaan kupera. Lajin suomut ovat pieniä kampasuomuja.
Levinneisyys ja elinympäristö Karjukalaa tavataan alueella Norjasta aina Senegaliin asti mukaan luettuna Välimeri ja Atlantin valtameren itäosan saaret. Historiallisesti karjukala on ollut harvinainen Atlantin valtameren koillisosassa, mutta 1970-luvulta alkaen sen runsaus on lisääntynyt siellä räjähdysmäisesti ja sen levinneisyys laajentui pohjoiseen Irlannin länsirannikon ja Biskajanlahden kautta. Se runsastui 1980- ja 2000-luvun välillä etenkin Biskajanlahdella, Galician mannerjalustalla ja Kelttimerellä ollen nykyisin valtalaji Biskajanlahdessa. Karjukala elää veden mesopelagisessa kerroksessa 25–600 metrin syvyydessä. Sitä esiintyy kallio-, koralli- ja hiekkapohjilla.
Ravinto ja elintavat Karjukalan ravintoa ovat äyriäiset, madot ja nilviäiset. Se saavuttaa sukukypsyyden noin 5,25 vuoden iässä, milloin se on keskimäärin 8,2 senttimetrin mittainen. Karjukala voi elää 25–26 vuoden ikäiseksi.
Käyttö ja kalastus Karjukalan liha on maukasta. Lajia kalastetaan voimakkaasti, mutta satunnaisesti. Sitä käytetään pääasiassa kalajauhoissa.
Lähteet
Luokka:Välskärikalat