Toimeentulotuki on tarveharkintainen taloudellinen tuki, jolla on tarkoitus turvata ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätön toimeentulo tilanteessa, jossa hakijan tai hänen perheensä tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto, joka tarkoittaa, että sen määrään vaikuttavat kaikki käytettävissä olevat tulot ja varat alaikäisten lasten mahdollisia varoja lukuun ottamatta. Henkilön on haettava ennen toimeentulotukea kaikkia niitä etuuksia, joihin hänellä on oikeus (esimerkiksi työttömyysturva ja asumistuki).
Perustoimeentulotuki muodostuu perusosasta ja muista perusmenoista, ja siihen kuuluu muun muassa välttämättömän ravinnon ja asumisen järjestäminen. Hyvinvointialueen sosiaalitoimisto voi harkintansa mukaan myöntää lisäksi täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea sellaisiin erityisiin menoihin, joita perustoimeentulotuki ei kata.
Kela on vastannut vuoden 2017 alusta perustoimeentulotukihakemusten käsittelystä ja maksuunpanosta. Kela maksaa perustoimeentulotuen, mutta sen kustannukset jaetaan valtion ja kuntien kesken kummankin 50 prosentin osuudella. Kunnan rahoitusosuus toteutetaan vähentämällä sitä vastaava summa kunnalle maksettavasta peruspalvelujen valtionosuudesta.
Alun perin tilapäiseksi tueksi tarkoitettu toimeentulotuki on muuttunut osalle sen saajista pysyväksi osaksi toimeentuloa, koska työmarkkinatuen taikka sairaus- ja vanhempainpäivärahan taikka kotihoidon tuen sekä asumistuen yhdistelmä eivät riitä kattamaan likimainkaan kohtuullista minimikulutusta. Lisäksi yhä useampi työkyvytön jää ilman työkyvyttömyyseläkettäFindikaattori: työkyvyttömyyseläkettä saaneet 30.3.2017. Eläketurvakeskus. http://findikaattori.fi/fi/76 .
Toimeentulotuen käsittely kärsii jatkuvista kiireen aiheuttamista virheistä. Tästä johtuen noin 20 prosenttia Kelan toimeentulopäätöksistä on osoittautunut virheellisiksi. Asiakkaalta saattaa jäädä saamatta jopa satoja euroja kuukaudessa.
Yleisyys ja kohdentuminen Vuonna 2024 toimeentulotukea myönnettiin 256 000 kotitaloudelle ja 377 000 henkilölle, mikä oli seitsemän prosenttia koko väestöstä. Saaneiden kotitalouksien ja henkilöiden määrä väheni kolme prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kaikista tukea saaneista kotitalouksista 40 prosenttia sai tukea 1–3 kuukautta, 31 prosenttia 4–9 kuukautta ja 29 prosenttia 10–12 kuukautta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimeentulotukirekisteri ei sisällä valtion kokonaan korvaamaa toimeentulotukea, kuten tilapäistä suojelua saaneille ukrainalaisille maksettua tukea. Tämä on keskeisin syy THL:n ja Kelan toimeentulotukitilastojen eroihin.
Kolmannes heinäkuussa 2020 perustoimeentulotukea saaneesta 224 000 henkilöstä oli yksin asuvia miehiä. Etenkin nuoret miehet olivat yliedustettuja. Nuorten naisten osuus toimeentulotuen saajista kuitenkin kasvoi koronavuonna 2020.
Toimeentulotukea maksetaan useimmiten yksin asuville. Vuonna 2012 yksin asuvien määrä toimeentulotuen saajista oli 74,3 prosenttia Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Turussa, Tampereella ja Oulussa. Lapsiperheitä toimeentulotukea saaneista kotitalouksista oli vain 12 prosenttia. Yli kaksi kolmasosaa tuensaajista oli saanut tukea ennenkin. Lähes 60 prosenttia toimeentulotuen saajista oli työttömiä tai lomautettuja. Toimeentulotukea ei myönnetä kuitenkaan kaikille sen tarpeessa olevilleIrene Roivainen, Jari Heinonen, Satu Ylinen: Köyhä byrokratian rattaissa. Kunnallisalan kehittämissäätiö 2011. https://kaks.fi/wp-content/uploads/2011/08/Roivainen_Heinonen_Ylinen.pdf. Lähes kolme neljäsosaa köyhistä kotitalouksista ei saanut kertaakaan toimeentulotukea vuonna 2000. Lisäksi vain joka kolmannelle työmarkkinatuella elävälle maksettiin toimeentulotukea vuonna 2020, vaikkei kyseinen tuki riitä kattamaan kohtuulliseksi katsottavaa minimikulutustaTerveyden ja hyvinvoinnin laitos. Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011–2015 http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/125703/TY%C3%96_2015_001_web_06032015.pdf?sequence=3. Kaikki eivät myöskään selviä tuen saamisen edellyttämästä mittavasta paperisodasta.
Historiaa Toimeentulotuen saajien määrä moninkertaistui 1990-luvun laman aikana, ja pitkään toimeentulotuen varassa elävien määrä oli vuodesta 1994 lähtien yli kolminkertainen 1980-lukuun verrattuna.Juhani Saarinen ja Jaana Savolainen: Toimeentulotuella elävien joukko kasvaa. Helsingin Sanomat 18.1.2012. A6. Tuen saajien määrää vuoden 1994 jälkeen lisäsi niin sanotun suppean perusosan poistuminen käytöstä.
Toimeentulotuen perusosan hakeminen ja maksaminen siirtyivät kunnilta Kelalle vuoden 2017 alussa, ja täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa.
Petteri Orpon hallituksen valmistelema toimeentulotuen kokonaisuudistus tuli pääosin voimaan 1. helmikuuta 2026. Uudistuksen tavoitteena oli vahvistaa toimeentulotuen luonnetta viimesijaisena ja väliaikaisena tukena sekä vähentää pitkäaikaista tukiriippuvuutta. Uudistuksessa toimeentulotuen perusosaa leikattiin kaikilta 18 vuotta täyttäneiltä: yksin asuvilla ja vanhempansa luona asuvilla leikkaus oli kolme prosenttia ja muilla aikuisilla noin kaksi prosenttia, kun taas alle 18-vuotiaiden perusosa nousi hieman. Samalla toimeentulotuesta poistettiin 18 vuotta täyttäneiltä 150 euron ansiotulovähennys ja tiukennettiin velvollisuutta hakea ensisijaisia etuuksia ja ilmoittautua kokoaikatyön hakijaksi perusosan alentamisen uhalla.
Toimeentulotuki Suomessa Noin kymmenelle prosentille suomalaisista kotitalouksista myönnettiin toimeentulotukea ainakin yhden kerran vuosien 2016–2017 aikana. Yhtä kotitaloutta tuettiin keskimäärin 2 593 eurolla vuodessa.
Toimeentulotuki koostuu Suomessa perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta ja ehkäisevästä toimeentulotuesta.
Perustoimeentulotuki Perustoimeentulotukeen kuuluvat perusosalla katettavat menot sekä muut perusmenot. Perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyivät kunnilta Kelan hoidettavaksi vuoden 2017 alussa.
Perusosa +Perusosan suuruus 2026Henkilön tilannePerusosa kuukaudessaYksin asuva, lapseton578,43 €Yhteistaloudessa asuva yli 18-vuotias497,45 €Yksinhuoltaja665,19 €Vanhempiensa luona asuva yli 18-vuotias422,25 €Perheessä olevat alle 10-vuotiaat lapsetEnsimmäinen lapsi +375,98 €Toinen lapsi +347,06 €Kolmas jne. lapsi +318,14 €Perheessä olevat 10–17-vuotiaat lapsetEnsimmäinen lapsi +417,63 €Toinen lapsi +388,70 €Kolmas jne. lapsi +359,78 € Toimeentulotuen perusosa on kiinteä summa, joka on tarkoitettu jokapäiväisen elämän välttämättömiin menoihin. Näitä menoja ei siis huomioida erikseen toimeentulotuessa, vaan ne sisältyvät toimeentulotuen perusosaan yhtenä kokonaisuutena. Henkilö saa itse päättää, mihin perusosansa käyttää eikä perusosalla katettavista menoista tarvitse esittää tositteita, kuten kuitteja tai laskuja. Tällaisia menoja ovat muun muassa ruoka, vaatteet, vähäiset terveydenhoitomenot (ilman reseptiä ostettavat lääkkeet, esimerkiksi itsehoitolääkkeet) ja vastaavat muut jokapäiväiseen toimeentuloon liittyvät menot.
Jos toimeentulotukea myönnetään lyhyemmäksi ajaksi kuin kuukaudeksi (toimeentulotukilaki 15 §), toimeentulotuen määrä päivää kohden lasketaan jakamalla kuukausittainen perusosan määrä kolmellakymmenellä.
Osana vuoden 2026 kokonaisuudistusta perusosaa leikattiin 1. helmikuuta 2026 alkaen kaikilta 18 vuotta täyttäneiltä: yksin asuvilla leikkaus oli kolme prosenttia eli noin 17,80 euroa kuukaudessa vuoden 2025 tasoon verrattuna. Alle 18-vuotiaiden perusosa sen sijaan nousi hieman. Perusosa säilyi kansaneläkeindeksiin sidottuna.
Muut perusmenot Perusosan lisäksi toimeentulotukea voidaan myöntää muihin perusmenoihin (toimeentulotukilaki 7 b §), joista täytyy esittää tarvittavat selvitykset (esimerkiksi laskut). Perustoimeentulotuessa huomioitavia menoja ovat esimerkiksi asumismenot (vuokra, vastike, taloussähkö ja kotivakuutus), tarpeellisen henkilötodistuksen hankintamenot, lasten päivähoitomenot sekä muut kuin vähäiset terveydenhuoltomenot julkisia terveydenhuollon palveluja käyttäen. Näitä menoja voidaan ”kohtuullistaa” eli esimerkiksi vuokraa, sähkönkulutusta tai kotivakuutusta ei hyväksytä tietyn summan yli menevältä osalta, mikäli ne eivät vastaa Kelan kohtuullisena pitämää tasoa. Hyväksyttävien asumismenojen kuntakohtaisista rajoista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Esimerkiksi Helsingissä ja Espoossa Kela ei vuonna 2026 pääsääntöisesti korvaa yksin asuvalle yli 715 euroa kuukaudessa ylittävää vuokranosaa, jos kaupungissa on tarjolla edullisempia vuokra-asuntoja. Kahden hengen taloudessa vastaava raja on 895 euroa.
Täydentävä toimeentulotuki Hyvinvointialueen sosiaalipalvelut voivat harkintansa mukaan myöntää täydentävää toimeentulotukea erityisistä olosuhteista johtuviin muihin menoihin (toimeentulotukilaki 7 c §). Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä huomioidaan tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat muut kuin muihin perusmenoihin kuuluvat asumisesta aiheutuvat menot ja henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita.
Täydentävässä toimeentulotuessa ei ole suljettu pois mitään menolajeja, jos menot harkitaan asiakkaalle tarpeellisiksi. Toimeentulotukilaki ei aseta ylärajaa täydentävänä toimeentulotukena myönnettävälle määrälle, vaan arvio hyväksyttävän menon tarpeellisesta suuruudesta tehdään asiakaskohtaisen harkinnan mukaan.
Ehkäisevä toimeentulotuki Hyvinvointialueet voivat myöntää lisäksi ehkäisevää toimeentulotukea, jonka perusteista ne päättävät itse. Sen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen omatoimista suoriutumista ja ehkäistä syrjäytymistä. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää esimerkiksi ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi.
Tukeen vaikuttavia asioita Oikeus tukeen Toimeentulotuesta annetun lain mukaan toimeentulotuen perusosaan on oikeus jokaisella Suomessa asuvalla henkilöllä, jos hänen tai hänen ja hänen mahdollisen avo- tai aviopuolison yhteenlasketuista tuloista ja pankkisäästöistä sekä mahdollisten osakkeiden ja muun "helposti realisoitavan" omaisuuden realisoinnista käteen jäävä rahasumma alittaa toimeentulotuen perusosan määrän vuokran, sähkön, veden, kotivakuutuksen ja muiden pakollisten asumis- ja hyväksyttäväksi katsottujen terveydenhoitokulujen jälkeen. Itse asuttua osakeasuntoa tai omakotitaloa, työmatkoihin tarvittavaa autoa ja tarpeellista koti-irtaimistoa ei kuitenkaan tarvitse myydä ennen toimeentulotuen hakemista. Kelan edustajan mukaan autoa ei tarvitse myydä myöskään silloin, jos asuu julkisen liikenteen ulottumattomissa tai jos sen myynnistä nettoaisi alle 5 000 euroa. Kelalla on lisäksi velvollisuus myöntää hakijalle toimeentulotukea omaisuuden myynnin ajaksi, jonka se perii takaisin, kun kauppasumma on maksettu.
Oikeus perustoimeentulotukeen syntyy, kun tuloista/varoista ja toimeentulotuessa hyväksyttävistä välttämättömistä menoista on tehty laskelma, joka osoittaa tulojen/varojen riittämättömyyden kyseisiin menoihin. Vaikka tulot olisivat sen suuruiset, ettei oikeutta perustoimeentulotukeen laskelman mukaan synny, henkilöllä tai perheellä voi olla tilanteesta riippuen oikeus täydentävään ja/tai ehkäisevään toimeentulotukeen. Kuitenkin jotta täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää, edellytyksenä on, että perustoimeentulotukea on haettu Kelasta.