Lontoo

Lontoo ( []) on Yhdistyneen kuningaskunnan ja Englannin pääkaupunki. Lontoon asukasluvun määrittely on melko monimutkaista ja riippuu siitä, miten kaupunki määritellään. Lontoon hallintoalueen (Lontoon City ja 32 Lontoon piiriä) väkiluku oli vuonna 2012 noin 9 miljoonaa ihmistä.

Lontoon kaupunki- tai urbaanialueella (Larger Urban Zone) asui vuonna 2011 noin 11 905 500 ihmistä, kun taas Lontoon metropolialueella (London Metropolitan Area) asuu arviolta 15 010 295 ihmistä, mutta Greater London Authorityn mukaan metropolialueella asui vuonna 2011 noin 21 miljoonaa ihmistä. Vuonna 2021 metropolin asukkaista yli 40 prosenttia oli ulkomailla syntyneitä.

Suur-Lontoon pinta-ala on 1 572 neliökilometriä.

Hallinto ja maantiede

Lontooksi käsitetään yleensä niin sanottu Suur-Lontoon (Greater London) alue, joka koostuu 32 kaupunkipiiristä (borough) sekä Lontoon Citystä (City of London). Näiden alueiden itsehallinto on lähellä suomalaisen kunnan itsehallinto-oikeutta. Koko Suur-Lontoon yhteinen hallintoelin on Suur-Lontoon yleishallintoviranomainen (Greater London Authority), johon kuuluvat vaaleilla valittu pormestari sekä häntä avustava 25-jäseninen edustajisto. Pormestarina on toiminut vuodesta 2016 Sadiq Khan.UK elections: Sadiq Khan confirmed as London mayor The Guardian. 7.5.2016. Kuninkaan edustajana on Suur-Lontoon lordiluutnantti, jonka tehtävänä on edistää kulttuuria, liiketoimintaa, vapaaehtoistyötä ja sosiaalista toimintaa sekä valvoa kruunun etua. Jokaisella kaupunkipiirillä on myös oma valtuustonsa.

pienoiskuva|vasen|Lontoo satelliittikuvassa. pienoiskuva|vasen|Lontoossa on useita laajoja puistoja, muun muassa Hyde Park. Yleishallintoviranomainen vastaa myös Suur-Lontoon poliisitoimesta (Metropolitan Police Service), joka oli ennen vuotta 2000 sisäministeriön alaisuudessa.

Suur-Lontoon rajana pidetään joskus kaupunkia ympäröivää kehätietä, M25:tä, joka on noin 188 kilometriä pitkä ja maailmanlaajuisesti tunnettu valtavista liikenneruuhkistaan. Lontoon läpi virtaa Thames, joka laskee Pohjanmereen. Sillä on ollut suuri merkitys Lontoon kehittymiselle. Alun perin kaupunki perustettiin joen pohjoisrannalle.

Lontoon City sijaitsee Thamesin pohjoisrannalla, ja se on kaupungin vanhin osa. Se tunnetaan ennen kaikkea liike-elämän keskuksena, jossa on paljon toimistoja mutta vain vähän asukkaita. Keskellä Lontoon Cityä sijaitsee St Paulin katedraali ja Cityn itärajalla Towerin linna.

Thamesin pohjois- ja Cityn itäpuolella olevat Lontoon kaupunginosat tunnetaan yhteisnimellä East End, Cityn länsipuolella olevat nimellä West End. West Endin keskeisimmän osan muodostaa välittömästi Cityn länsipuolella sijaitseva Westminster (viralliselta nimeltään City of Westminster). Citystä länteen johtavat Fleet Street ja sen jatkeena oleva Strand, joka päättyy Westminsterin suurimmalle aukiolle, Trafalgar Squarelle, jonka laidalla on taidemuseo National Gallery. Sieltä johtaa The Mall -katu länteen, Englannin kuningashuoneen palatsin, Buckinghamin palatsin edustalle sekä Whitehall-katu etelään, kohti parlamenttitaloa eli Westminsterin palatsia sekä Westminster Abbeytä. Whitehallin ja sen poikkikatujen, kuten Downing Streetin, varrella sijaitsevat Ison-Britannian tärkeimmät hallintorakennukset.

Westminsterin pohjoisosassa on huomattavia kauppakatuja, joista suurimpia ovat toisensa kohtisuorasti leikkaavat Oxford Street ja Regent Street. Oxford Street johtaa Cityn pohjoislaidalta Hyde Parkin laidalle, Regent Street Pall Mallilta Piccadilly Circus -aukion ohi kohti Regent's Parkia, jossa on myös Lontoon eläintarha.

Cityn itäpuolella sijaitseva East End on vanhastaan ollut etupäässä työväestön asuinaluetta. Thamesin varressa siellä on ollut laaja tavarasatama-alue telakkoineen. Nyttemmin tavarasatama ja telakat on kuitenkin siirretty kauemmaksi kaupungin keskustasta ja niiden paikalle on noussut moderni Docklandsin kaupunginosa.

Thamesin eteläpuolella vastapäätä Cityä on Southwarkin kaupunginosa. Sieltä johtavat Cityyn useat sillat, joista tunnetuimpia ovat London Bridge ja aivan Cityn itälaidan kohdalla sijaitseva Tower Bridge. Noin 10 km lähempänä Thamesin suuta sen etelärannalla on Greenwich, jossa sijaitsevat merimuseo ja vanha kuninkaallinen tähtitorni, jonka mukaan maailman pituuspiirit ja aikavyöhykkeet on määritelty.

Historia pienoiskuva|vasen|pysty=0.7|Roomalaisen Londiniumin ajoille palautuvaa Lontoon muuria. Roomalaisaika

Lontoo perustettiin roomalaisena kaupunkina nimellä Londinium noin vuonna 43 tai 47 jaa. Sen alku oli sotilasleirissä, joka suojasi tärkeää Thamesin ylityspaikkaa. Pian se kehittyi merkittäväksi kauppapaikaksi. Kaupunki kukoisti erityisesti vuosina 50–130 jaa.

Noin vuonna 60 tai 61 kuningatar Boudican johtama ikeenien kelttiheimo poltti suhteellisen nuoren kaupungin maan tasalle, minkä jälkeen kaupunki rakennettiin uudelleen. Se nousi roomalaisen Britannian provinssin tärkeimmäksi kaupungiksi ja lopulta myös hallinnolliseksi keskukseksi. Londiniumiin rakennettiin linnoitus noin vuonna 110–120, mutta ympärysmuurit vasta joskus vuosien 190 ja 225 välillä. Kaupunki taantui myöhäisantiikin aikana, kun roomalaiset hylkäsivät Britannian.

Myöhempi historia pienoiskuva|pysty=1.06|Westminsterin palatsi ja Elisabetintorni.

600-luvulla anglosaksit perustivat Lundenwicin kaupungin noin maili länteen paikasta, joka nykyään tunnetaan Aldwychina. Vanha roomalainen kaupunki asutettiin uudelleen 800-luvun lopulla tai 900-luvun alussa.

pienoiskuva|pysty=1.06|Lontoon kaupungintalo. Vuoden 1666 Lontoon suurpalo tuhosi suuren osan kaupunkia, ja uudelleenrakennus kesti yli 10 vuotta. Lontoon kasvu kiihtyi 1700-luvulla. Vuonna 1750 asukkaita oli yli 650 000. 1800-luvun alussa se oli jo maailman suurimpia kaupunkeja.

1900-luvulla kaupunkikuvaa muokkasivat toisessa maailmansodassa Luftwaffen raskaat ilmapommitukset (”Blitz”). Ne surmasivat yli 17 500 lontoolaista, ja jälleenrakennus kesti 1970-luvulle saakka.

Pääministeri Margaret Thatcherin aikana Lontoon keskushallinto hajotettiin ja valta siirtyi Lontoon kaupunkipiireille (”borough”). Vuonna 2000 Tony Blairin hallitus perusti uuden Suur-Lontoon aluehallinnon (Greater London Authority, GLA), jonka johdossa on suoralla vaalilla valittu pormestari ja valtuusto.

Lontoon metrossa tapahtui kolme pommiräjähdystä ja kaksikerroksisessa bussissa yksi pommiräjähdys 7. heinäkuuta 2005. Terrori-iskuissa kuoli 52 ihmistä.

Vuonna 2012 Lontoo toimi kesäolympialaisten isäntänä.

Ilmasto

Lontoossa vallitsee lauhkea ilmasto. Kesät ovat lämpimiä mutta harvoin kuumia, ja talvet ovat harvoin todella kylmiä. Sademäärä on kohtalaisen alhainen koko vuoden.World Travels Kesän lämpötilat ylittävät harvoin 33 °C, tosin korkeat lämpötilat ovat viime aikoina yleistyneet. Korkein Lontoossa mitattu lämpötila on 37,9 °C, joka mitattiin Heathrow’n lentoasemalla vuonna 2003. Rankat lumisateet ovat myös erittäin harvinaisia. Viime vuosina lunta on yleensä tullut pari kertaa talvessa ja harvemmin yli 25 mm. Lontoon vuotuinen sademäärä 600 mm on pienempi kuin esimerkiksi Roomassa tai Sydneyssä.

Lontoon laaja rakennettu alue luo oman mikroilmaston. Rakennuksiin varastoitunut lämpö nostaa ympäristön lämpötilaa varsinkin öisin, ja Lontoon lämpötila voi olla jopa 5–8 astetta ympäröiviä alueita korkeampi.

Väestö

Synnyinmaa Asukasluku (2017)https://data.london.gov.uk/dataset/country-of-birth 5 529 000 301 000 177 000 154 000 153 000 127 000 104 000 94 000 94 000 94 000 81 000 66 000 65 000 65 000 60 000 58 000 57 000 56 000 56 000 55 000 54 000 51 000

Lontoota kutsutaan usein maailman monikielisimmäksi kaupungiksi, sillä Lontoossa puhutaan yli 300 kieltä ja yli 30 prosenttia Lontoon koululaisista puhuu kotonaan jotain muuta kieltä kuin englantia. Monikulttuurisuus näkyy ja kuuluu Lontoon kaduilla. Lontoossa yleisesti puhuttu murre tunnetaan nimellä monikulttuurinen Lontoon englanti, se on saanut vaikutteita kaupungin useista maahanmuuttajakielistä.

Vuoden 2001 väestönlaskennassa Lontoon väestöstä 71 prosenttia luokiteltiin valkoisiksi. Valkoisia brittejä oli 60 prosenttia. Noin kymmenesosa väestöstä oli intialaisia, pakistanilaisia tai bangladeshilaisia tai muita eteläaasialaisia ja 11 prosenttia mustia, joista 5,5 prosenttia afrikkalaisia mustia ja 5 prosenttia karibialaisia mustia. Yksi prosentti kaupungin asukkaista oli kiinalaisia. Asukkaista 21,8 prosenttia oli syntynyt Euroopan unionin ulkopuolella. Suurin ulkomaalaisryhmä ovat irlantilaiset.

Vuoden 2021 väestönlaskennassa valkoisia brittejä väestöstä oli enää 37 prosenttia.

Asukasmäärän kehitys

Vuoteen 1750 asti asukasmäärät ovat arvioita. Vuodet 1801–2001 ovat väestönlaskentalukuja. Vuosien 2002–2006 tiedot ovat arvioita. Lontoon väkiluku väheni tasaisesti toista maailmansotaa seuraavina vuosikymmeninä. Vasta 1980-luvun lopussa vahvan taloudellisen kasvun ja yhä paremman imagon johdosta se alkoi taas nousta. Lontoon pormestari julkaisi vuoden 2004 alussa suunnitelman, jonka mukaan Lontoon väkiluku kasvaisi 8,1 miljoonaan vuoteen 2016 mennessä.

Liikenne thumb|left|Lontoon metro on yksi maailman laajimmista metrojärjestelmistä. thumb|left|Double Decker -bussi.

Lontoossa liikenne on monien suurkaupunkien tapaan varsin ruuhkainen ja etenkin ydinkeskustan alueella jopa erittäin ruuhkainen. Kaupungin keskustan liikenneruuhkia on vuodesta 2003 alkaen pyritty hillitsemään ruuhkamaksulla, ”London Congestion Charge”, jonka mukaan jokaisen henkilöautolla keskustaan päivällä tulevan pitää maksaa päivittäinen noin kymmenen punnan maksu. Lontoon julkista liikennettä ylläpitää Transport for London, TfL. Kaupunkia halkoo myös kattava ja yleensä hiljaisia sivukatuja käyttävä polkupyöräreittien verkosto. Keskustan alueelta on toiminut myös polkupyörien vuokrausjärjestelmä Barclays Cycle Hire. Barclays on ilmoittanut lopettavansa sen sponsoroinnin, ja uutta sponsoria etsitään.

Maanalainen

Lontoon metro palvelee suurta osaa Suur-Lontoon alueesta ja joitakin osia Buckinghamshiren, Hertfordshiren ja Essexin alueista. Metrojärjestelmä käsittää 270 asemaa ja koostuu 420 kilometristä raiteita. Sillä tehdään päivittäin yli 3,5 miljoonaa matkaa. Jokaisella linjalla on oma tunnusvärinsä, joka on esillä niin asemilla kuin maanalaisen kartassa.

Linja-autot

Lontoo on erityisen hyvin tunnettu punaisista, kaksikerroksisista ”Double Decker” -busseistaan. Lontoossa linja-autot ovat selvästi halvin mutta samalla myös hitain julkinen kulkuväline. Lontoon linja-autot ovat osa Lontoon liikennelaitosta.

Tunnetuin Lontoon kaksikerroksisista busseista oli perinteinen Routemaster-bussi, jotka poistuivat reittiliikenteestä vuonna 2005. Niillä ajetaan kahdella linjalla lisävuoroja turistien ja harrastajien iloksi.

Routemastereiden korvaajiksi tuotiin muutamille reiteille nivel- eli haitaribusseja, jotka osoittautuivat epäkäytännöllisiksi Lontoon ruuhkaisilla ja kapeilla kaduilla. Vaikka nivelbusseilla olikin oma pieni mutta äänekäs kannattajajoukkonsa, eivät ne koskaan saavuttaneet suurta suosiota. Itse asiassa ne olivat enimmillään käytössä vain 12:lla Lontoon 400 reitistä. Nivelbussit olivat myös tunnettuja siitä, että niissä oli varsin helppo matkustaa maksamatta. Viimeinen nivelbussi poistui reitiltä 9. joulukuuta 2011.

Punaisilla Routemaster-busseilla on Lontoolle valtava imagollinen ja sitä kautta myös taloudellinen merkitys. Vuonna 2008 järjestettiinkin avoin suunnittelukilpailu, jonka tarkoituksena oli palauttaa ne takaisin Lontoon katukuvaan. Suunnittelukilpailun seurauksena ensimmäinen uuden sukupolven, erityisesti Lontoon julkista liikennettä silmällä pitäen suunniteltu Uusi Routemaster mallinimeltään NB4L otettiin liikenteeseen vuonna 2012. Siinä on perinteinen avoin takasilta ja päiväsaikaan myös rahastaja. Uutta mallia on perusteltu turistinähtävyytenä ja arvosteltu kalliin hinnan takia.

Taksiliikenne pienoiskuva|Takseja Big Benin edustalla.