Lapin maakunta (, , ja ) on Suomen pohjoisin, laajin ja harvimmin asuttu maakunta.http://www.tilastokeskus.fi/meta/luokitukset/maakunta/001-2013/index.html Se vastaa alueeltaan aiempaa Lapin lääniä, mutta nykyinen Lapin maakunta on laajempi kuin Lapin historiallinen maakunta, koska sen eteläosa, joka myös tunnetaan nimellä Peräpohjola, on osa Pohjanmaan historiallista maakuntaa.

Saamelaiset ovat Lapin alueen alkuperäiskansa, mutta lukumääräisesti he ovat nykyisin vähemmistössä Lapin maakunnassa.

Valtiollisissa vaaleissa Lapin maakunta muodostaa Lapin vaalipiirin.

Maantiede thumb|left|Ilmakuva Rovaniemeltä thumb|left|Yllästunturi kohoaa metsärajan yläpuolelle. Lapin maakunnan pinta-ala on 100 367 km². Se rajoittuu pohjoisessa Norjan Tromssan ja Finnmarkin lääneihin, idässä Venäjän Murmanskin alueseen ja Karjalan tasavaltaan, etelässä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan ja lännessä Ruotsin Norrbottenin lääniin. Rajajokia ovat Tenojoki Norjan vastaisella rajalla sekä Muonionjoki ja Tornionjoki Ruotsin vastaisella rajalla.

Lappi sijaitsee suunnilleen 66. ja 70. leveyspiirien välillä. Niinpä suurin osa Lapista on napapiirin pohjoispuolella.

Rovaniemi on Lapin maakuntakeskus. Se on yliopistokaupunki ja alueensa kaupan, hallinnon ja koulutuksen keskus sekä urheilu- ja kulttuurikaupunki. Se on pinta-alaltaan Suomen ja Euroopan suurin kaupunki (8 016,84 km²). Muut kaupungit ovat Kemi, Tornio ja Kemijärvi. Lappi on eräällä tapaa kaksinapainen maakunta, sillä Rovaniemen ohella Kemi-Tornio-alue on merkittävä kaupunkikeskus. Tornio on maakunnan vanhin kaupunki. Se on suomalaisittain ja lappilaisittain erityinen kaupunki, sillä se on kasvanut lähes yhteen Ruotsin puolella sijaitsevan Haaparannan kanssa. Rajakaupungit ovatkin laatineet yhteisen kehittämissuunnitelman raja-alueelleen. Kemi on suurin teollisuuskaupunki.

Maakunnan suurin järvi on Inarijärvi (pinta-ala 1 084 km²) Suurimmat joet ovat Kemijoki, Tornionjoki ja Ounasjoki. 1960-luvun lopulla Lappiin rakennettiin kaksi suurta tekojärveä, Lokka ja Porttipahta.

Korkein kohta on Enontekiön Halti, joka yltää Suomen puolella 1 324 metrin korkeuteen merenpinnasta.

Lapin kallioperä kuuluu Fennoskandian kilpialueeseen. Se on hyvin vanhaa, suurin osa siitä on muodostunut paleoproterotsooisella maailmankaudella, jotkut alueet jo arkeeisen aionin aikana yli 2500 miljoonaa vuotta sitten.

Lapin maaperässä on monenlaisia rikkauksia. Lapista löytyi kultaa 1860-luvulla, mikä käynnisti kultaryntäyksen. Kultaa huuhdotaan edelleen Lapin joista, mutta nykyisin on aloitettu myös kultakaivoksia.

Kolarin ja Kemijärven rautakaivokset otettiin käyttöön 1900-luvun puolivälissä. Vuonna 1965 löytyi Kemin kromimalmi. Kevitsasta kaivetaan nikkeliä ja kuparia. Kevitsan kaivoksessa on Suomen suurimmat kupari-, nikkeli- ja kobolttivarat, kun taas Suomen tunnetut kromivarat sijaitsevat Kemin kaivoksessa. Kittilän kaivoksessa on Suomen ylivoimaisesti suurimmat kultavarat ja Kevitsan kaivoksessa suurimmat platinaryhmän metallien varat.

Luoston Lampivaarassa sijaitsee myös Euroopan ainoa toimiva ametistikaivos. Kaivos on harvinainen myös siinä mielessä, että se on avoin yleisölle. Opastetulla kiertueella pääsee myös itse etsimään ja kaivamaan ametisteja. Lampivaaran ametistikaivos on osa Pyhä-Luoston kansallispuistoa ja tärkeä turisti- ja matkailukohde lapissa.https://yle.fi/uutiset/3-7738996

Suomen luonnontieteellisistä maakunnista Lappiin kuuluvat Inarin Lappi, Enontekiön Lappi, Sompion Lappi, Kittilän Lappi ja Koillismaa.

Lapissa on kymmenen kansallispuistoa: Lemmenjoen, Oulangan, Pallas-Yllästunturin, Perämeren, Pyhä-Luoston, Riisitunturin, Syötteen, Urho Kekkosen ja Sallan kansallispuisto.

Ilmasto Lapin ilmasto on subarktinen. Kesällä suuressa osassa Lappia vallitsee yötön yö, jolloin aurinko ei laske lainkaan ja talvella puolestaan kaamos, jolloin aurinko ei nouse lainkaan. Utsjoella yötön yö kestää 72 ja kaamos 53 vuorokautta.Vuokko ja muut s. 9

Lapin eri osien ilmasto on hyvin erilainen. Keski-Lapin mantereiseen ilmastoon vaikuttavat laajat suoalueet. Jäämeri vaikuttaa paikoin Pohjois-Lapin muuten hyvin mantereiseen ilmastoon. Terminen kesä kestää Rovaniemellä keskimäärin 90 päivää, Kilpisjärvellä vain 46 päivää.

Ensimmäiset lumisateet havaitaan korkeimmilla tunturinhuipuilla yleensä elo-syyskuun vaihteessa. Yhtenäinen lumipeite saadaan keskimäärin syyskuun lopussa tai lokakuun aikana. Pysyvä lumi tulee kuukauden verran tämän jälkeen. Maa on lumen peitossa 6–7 kuukautta. Lumipeite on paksuimmillaan huhtikuun alussa, ja alkaa sulaa pian sen jälkeen. Suurin koskaan mitattu lumensyvyys on ollut 190 cm Kilpisjärvellä 19. huhtikuuta 1997.

Historia thumb|Lapin nykymaakunta koostuu kolmen historiallisen maakunnan (Lapin, Länsipohjan ja Pohjanmaan) osista. Näistä Pohjanmaahan ja Länsipohjaan kuuluneet alueet tunnetaan yhdessä myös nimellä Peräpohjola. thumb|Länsipohjan lääni ja Ruotsin Lapinmaat () vuonna 1796. Ruotsin Lapinmaat jaettiin sittemmin Ruotsin Lappiin ja Suomen Lappiin.

Ei ole varmaa, tulivatko ensimmäiset Lapin asukkaat etelästä Suomen poikki vai pohjoisesta merenrannalta. Vanhimmat asutusvaiheen jäänteet ovat Inarissa lähes 9 000 vuotta vanhoja, ja Utsjoen Vetsijärven asutus on ajoitettu noin vuoteen 8 100 eaa. Lapin kivikauden asutuksesta kertoo myös Rovaniemen hirvenpää, joka on ajalta 5800 eaa.

Varhaisia rautakautisia raudan sulatusuuneja on löydetty muun muassa Kemijärven Räisälästä ja Rovaniemen Sierijärveltä.

Pähkinäsaaren rauhassa Lappi jäi Kemijokilaaksoa myöten Novgorodin puolelle. Ruotsalaisten vaikutus sillä suunnalla oli kuitenkin suurta, rajasta käytiin useita kiistoja kunnes se Täyssinän rauhassa asetettiin suunnilleen Suomen nykyisen itärajan kohdalle.

1500-luvulla Lapissa asui noin 5 000 ihmistä. Saamelaisten asuttama alue oli jaettu niin sanottuihin Lapinmaihin. Valtakunnanrajojen kulku oli epäselvää, vuonna 1751 Inarista kerättiin veroja kolmeen valtakuntaan (Norjaan, Ruotsiin ja Venäjälle).

1560-luvulta alkaen savolaisia kaskiviljelijöitä muutti sankoin joukoin Lappiin. Maakunnan väkiluku kaksinkertaistui. Lapin ensimmäinen kaupunki Tornio perustettiin 1621. 1600-luvun lopun katovuodet Lapissa vähemmän nälänhätää kuin maataloudesta enemmän riippuvaisessa etelässä.

Suuren Pohjan sodan jälkeen Lappiin alkoi jälleen virrata uuttaa asutusta. Vanha pyyntikulttuuri väistyi maatalouden tieltä. Kuningas antoi julistuksia, joilla pyrittiin toisaalta edistämään uudisasutusta, toisaalta turvaamaan erityisesti poronhoidon edellytykset. Lappiin muuttavat talonpojat saivat verovapauden 15 vuoden ajaksi. Vuosien 1673 ja 1695 julistukset eivät juuri innostaneet talonpoikia. Vasta vuoden 1749 kuninkaallinen ohjesääntö aiheutti nopean muuttoliikkeen Lappiin.

Kun Suomi siirtyi Venäjän vallan alle 1809, Torniojoesta tuli rajajoki.

1800-luvun elinkeinoja olivat maatalous ja porotalous, ja uutena metsätalous. Sitä varten kehitettiin rautatietä ja maantieverkkoa.

Talvisodan alkaessa ei uskottu Neuvostoliiton kiinnostuvan huonojen kulkuyhteyksien Lapista. Tilanne muuttui kun Saksa miehitti Norjan. Jatkosodassa Lapin miehet olivat saksalaisen komennuksen alla ja heidät kuljetettiin taistelemaan Sallan rintamalle. Jatkosodan lopulla Lapissa oli noin 200 000 saksalaista sotilasta, kun Lapin oma asukasmäärä oli vain 150 000. Välirauhassa Suomi menetti Petsamon ja osan Sallaa Neuvostoliitolle, ja sitoutui poistamaan maasta yli 200 000 saksalaista sotilasta kahden viikon kuluessa. Lapin sota alkoi 28. syyskuuta 1944. Runsaan viikon kuluttua sota raivosi täydellä teholla Tornion ja Kemin suunnalla. Saksalaiset vetäytyivät pohjoiseen Jäämeren- ja Kilpisjärventietä pitkin. Vetäytyessään he polttivat tienvarsikylien rakennukset ja Rovaniemi tuhottiin lähes kokonaan. Sillat räjäytettiin ja tiet ympäristöineen miinoitettiin. Viimeiset saksalaiset poistuivat maasta 27. huhtikuuta 1945. Suomi menetti Lapin sodassa 772 miestä, 262 katosi ja 2904 haavoittui. Saksalaisten tappiot olivat 4500 miestä.

Lapin sodan alta evakuoidut asukkaat saivat luvan palata vasta kesän 1945 aikana, mutta miinat tappoivat ja vammauttivat asukkaita vielä pitkään. Lapin alueen rakennuskannasta oli tuhoutunut jopa 70–90 %. Jälleenrakennukseen saatiin kansainvälistä apua Pohjoismailta ja erilaisilta järjestöiltä, mm. United Nations Relief and Rehabilitation, Punainen Risti sekä UNICEF.

Nykymaakunnan muodostuminen Lapin maakuntaan luetaan Suomen historiallisista maakunnista Lapin ohella myös pohjoisin osa Pohjanmaa eli Peräpohjola. Tätä nykyisen Lapin maakunnan eteläosaa on toisinaan on pidetty eri maakuntanakin, ja se käsittää nykyisestä Lapin maakunnasta suunnilleen puolet. Nykyisen Lapin maakunnan vaakuna on silti sama kuin Lapin historiallisen maakunnan. Suomen ohella Lappi on yksi maakunnista myös Ruotsissa. Siellä kuitenkaan maakunnilla ei 1600-luvun jälkeen ole ollut virallista asemaa. Ennen vuotta 1809, jolloin Suomi liitettiin Venäjään, Suomen Lappi oli osa Ruotsin Lappia.

Rajoiltaan likimain nykyistä Lapin maakuntaa vastaava Lapin lääni erotettiin Oulun läänistä vuonna 1938. Toisen maailmansodan seurauksena Lapin läänistä luovutettiin Neuvostoliitolle vuonna 1940 Sallan itäosa ja Petsamoon kuuluneen Kalastajasaarennon itäosa, vuonna 1944 koko Petsamo, ja vuonna 1947 Neuvostoliitolle myytiin vielä Jäniskosken-Niskakosken alue. Petsamo ei alkuaan ollut osa Ruotsiin kuulunutta Lapin maakuntaa, vaan se oli liitetty Suomeen Venäjästä Tarton rauhassa 1920.

Sittemmin Lapin maakunta yhtenä Suomen nykymaakunnista alettiin vähitellen määritellä alueeltaan samaksi kuin Lapin lääni. Virallisestikin Lapin läänin alueesta tuli Lapin nykymaakunta vuonna 1997, kun nykymaakunnat määriteltiin yhtenäisesti koko Suomessa.

Aluejako

Kunnat

Lapin maakunnan muodostaa 21 kuntaa, joista Kemi, Kemijärvi, Rovaniemi ja Tornio ovat kaupunkeja: Nimi Vaakuna KuntamuotoVäkilukuKokonaispinta-alaVäestötiheys SeutukuntaPerustettu Nimi muilla virallisilla kielillä Enontekiö 23px|center kunta km² as./km² Tunturi-Lapin seutukunta 1877 Inari 23px|center kunta km² as./km² Pohjois-Lapin seutukunta 1876 , , Kemi 23px|center kaupunki km² as./km² Kemi-Tornion seutukunta 1869 - Kemijärvi 23px|center kaupunki km² as./km² Itä-Lapin seutukunta 1957 - Keminmaa 23px|center kunta km² as./km² Kemi-Tornion seutukunta - - Kittilä 23px|center kunta km² as./km² Tunturi-Lapin seutukunta 1854 - Kolari 23px|center kunta km² as./km² Tunturi-Lapin seutukunta 1867 - Muonio 23px|center kunta km² as./km² Tunturi-Lapin seutukunta 1868 - Pelkosenniemi 23px|center kunta km² as./km² Itä-Lapin seutukunta 1916 - Pello 23px|center kunta km² as./km² Tornionlaakson seutukunta 1867 - Posio 23px|center kunta km² as./km² Itä-Lapin seutukunta 1926 - Ranua 23px|center kunta km² as./km² Rovaniemen seutukunta 1917 - RovaniemiKunnat, Lappi.fi 23px|center maakunnan pääkaupunki km² as./km² Rovaniemen seutukunta 1929 - Salla 23px|center kunta km² as./km² Itä-Lapin seutukunta 1857 - Savukoski 23px|center kunta km² as./km² Itä-Lapin seutukunta 1916 - Simo 23px|center kunta km² as./km² Kemi-Tornion seutukunta 1865 - Sodankylä 23px|center kunta km² as./km² Pohjois-Lapin seutukunta 1893 Tervola 23px|center kunta km² as./km² Kemi-Tornion seutukunta - - Tornio 23px|center kaupunki km² as./km² Kemi–Tornion seutukunta 1621 - Utsjoki 23px|center kunta km² as./km² Pohjois-Lapin seutukunta 1876 Ylitornio 23px|center kunta km² as./km² Tornionlaakson seutukunta 1482 -

Entiset kunnat

Nimi Vaakuna Lakkauttamisvuosi Liitoskunta Alatornio 23px|center 1973 Tornio KarunkiKaupunginosat ja kylät Torniossa 23px|center 1973 Tornio Kemijärven maalaiskunta 23px|center 1973 Kemijärvi Rovaniemen maalaiskuntaKunta lyhyesti, Rovaniemi 23px|center 2006 Rovaniemi

Seutukunnat Itä-Lapin seutukuntaKunnat, Lapin liitto (18 291 as.)Seutukunnat, Lappi.fi Kemi–Tornion seutukunta (60 355 as.) Pohjois-Lapin seutukunta (16 849 as.) Rovaniemen seutukunta (64 881 as.) Torniolaakson seutukunta (8 561 as.) Tunturi-Lapin seutukunta (14 371 as.)

Suurimmat taajamat