SMS Erzherzog Ferdinand Max oli Itävallan keisarikunnan ja myöhemmin Itävalta-Unkarin laivaston Erzherzog Ferdinand Max -luokan ironclad. Sisaraluksensa tavoin sen suunnittelussa oli otettu mallia Ranskan laivaston Gloiresta. Se oli 1866 amiraali Wilhelm von Tegetthoffin lippulaivana Lissan taistelussa, jossa se upotti törmäämällä Regia Marinan RN Re d’Italian.
Valmistus Aluksen suunnitteli Joseph von Romako. Se tilattiin Stabilimento Tecnico Triestinolta ja otettiin palvelukseen 1865. Käyttövoimana aluksessa oli yhdyskoneistolla varustettu moottori, joka pyöritti yhtä potkuriaPaine 2000, s. 54 ja jonka valmistaja oli rijekalainen Robert Whiteheadin johtama Stabilimento Tecnico Fiume.Sondhaus 1994, s. 6 Aluksella oli painoa noin 5 100 tonnia.Sondhaus 1994, s. 5 Aluksen nimi oli kunnianosoitus arkkiherttua Ferdinand Maximilian Josefille, joka komensi Itävallan laivastoa 1854–1864 ja josta myöhemmin tuli Meksikon keisari.
Palvelus Alukseen oli tarkoitus asentaa kaksi Kruppin kahdeksan tuuman tykkiä, mutta Preussin–Itävallan sodan alettua Preussi esti kaupat suojatakseen liittolaismaataan Italiaa. Amiraali Wilhelm von Tegetthoff määräsi siksi Erzherzog Ferdinand Maxin varustettavaksi kuudellatoista rihlaamattomalla 48 naulan tykillä.
Alus osallistui 20. heinäkuuta 1866 von Tegetthoffin lippulaivana Lissan taisteluun. Sen päällikkönä oli Maximilian Daublebsky von Sterneck.Sondhaus 1994, s. 9 Ennen taistelun alkua von Tegetthoff oli kehottanut upseereitaan käyttämään hyväkseen kaikki tilaisuudet törmätä vihollisaluksiin. Noin kello 11:40 Erzherzog Ferdinand Max törmäsi Regia Marinan RN Re d’Italiaan, joka upposi törmäyksen jälkeen kahdessa minuutissa. Taistelu käytännössä päättyi tähän.Paine 2000, s. 55
Lissassa kärsimiensä vaurioiden korjaamiseksi alus käytettiin brittiläisellä telakalla Maltalla. Sille asennettiin suunnitellut kahdeksan tuuman tykit 1869. Se oli palveluksessa vuoteen 1886, jolloin se muunnettiin proomuksi koululaivalle. Se romutettiin 1916.
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
Luokka:Itävalta-Unkarin laivaston ironclad-sotalaivat Luokka:Stabilimento Tecnico Triestino