Fredrik Pacius (alk. Friedrich Pacius; 19. maaliskuuta 1809 Hampuri – 8. tammikuuta 1891 Helsinki) oli saksalainen säveltäjä ja musiikinopettaja, joka asui suurimman osan elämästään Suomessa. Häntä pidetään suomalaisen taidemusiikin isänä, ja hän on säveltänyt myös Suomen kansallislaulun Maamme.
Elämänvaiheet Fredrik Pacius syntyi Saksan Hampurissa 19. maaliskuuta 1809 viinikauppias Ludvig Paciuksen ja Margareta Schumacherin poikana. Hänen sukunsa oli ilmeisesti peräisin Italiasta ja alkuperäiseltä nimeltään di Pazzi. Varakkaan perheen poikana Pacius sai huolellisen kasvatuksen, ja myös hänen isänsä harrasti soittoa. Vanhemmat laittoivat Paciuksen aluksi kauppaharjoittelijaksi liikemiehen uralle, mutta viisitoistavuotiaana hän pääsi hampurilaisen muusikko-säveltäjän A. G. Methfesselin suosittelemana säveltäjä ja viulisti Louis Spohrin oppilaaksi. Pacius opiskeli viulunsoittoa Louis Spohrin sekä sävellystä ja teoriaa M. Hauptmannin johdolla Kasselissa vuosina 1824–1827.
Opiskelun jälkeen Pacius konsertoi Pohjois-Saksan kaupungeissa. Vuonna 1828 hän muutti Tukholmaan, jossa yleni hovisoittokunnan jäseneksi ja sooloviulunsoittajaksi. Vuosina 1828–1834 hän toimi Tukholman Kuninkaallisen hoviorkesterin ensiviulistina ennen kuin muutti Helsinkiin ja ryhtyi opettamaan musiikkia Helsingin yliopistossa vuonna 1834. Turussa oli musiikkia harrastettu jo aikaisemmin, mutta Helsingissä oli Paciuksen saapuessa vain yksi kaksitoistamiehinen orkesteri. Pacius perusti Helsinkiin musikaalisen yhdistyksen, mieskuoron Akademiska Sångföreningenin 1838 ja orkesterin. Vuonna 1848 hän sävelsi kuorolaulun Maamme Johan Ludvig Runebergin runoon ”Vårt Land”, minkä lisäksi hän sovitti taiteellisesti myös eräitä suomalaisia kansansävelmiä. Hieman vähemmän tunnettuja Paciuksen isänmaallisia sävelmiä ovat isänmaallinen mieskuorolaulu Suomen laulu sekä sävellys Runebergin runoon Sotilaspoika. Myös Viron kansallislaulu Mu isamaa, mu õnn ja rõõm ja liiviläisten kansallislaulu Min izāmō käyttävät Paciuksen sävelmää.
Vuonna 1852 Pacius sävelsi ensimmäisen suomalaisen oopperan Kaarle-kuninkaan metsästys, joka Maamme-laulun tavoin edustaa kansallisromanttista tyyliä. Libreton kirjoitti Zacharias Topelius yhteistyössä Paciuksen kanssa. Hänet kutsuttiin myös Tukholman Musiikkiakatemian jäseneksi, ja Suomessa hän sai kunniatohtorin ja kunniaprofessorin arvon.
Pacius kuoli 81-vuotiaana Helsingissä 8. tammikuuta 1891. Hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaalle.
Perhe Paciuksen puoliso oli vuodesta 1842 valtioneuvos Johan Gabriel Martinin ja Carolina Margareta Almqvistin tytär Nina Lucia Martin, joka kuoli vuonna 1907. Heidän neljästä lapsestaan vanhin, laulaja ja laulunopettaja Maria Margareta, avioitui vuonna 1871 kirjailija ja säveltäjä Karl Collanin kanssa. Poika Johannes Edvard Pacius avioitui Elna Herminia Aminoffin kanssa, joka oli eversti, valtiopäivämies Berndt Adolf Carl Gregori Aminoffin tytär.
Muistaminen thumb|pysty|Emil Wikströmin veistämä Paciuksen rintakuva Helsingin Kaisaniemen puistossa. Vuonna 1895 Helsingin Kaisaniemen puistossa paljastettiin Emil Wikströmin veistämä pronssinen Paciuksen rintakuva, ja jo neljä vuotta aiemmin oli Helsingin yliopiston musiikkisaliin pystytetty Ville Vallgrenin tekemä marmorinen rintakuva, jonka jalustaan on nuotein hakattu Suomen laulun alkutahdit. Hampurissa on Paciuksen muistoksi kiinnitetty muistolaatta paikalle, jossa tämän lapsuudenkoti ja isän viiniliike sijaitsivat. Muistolaatan puuhamiehinä toimivat Hallen yliopiston professori Tomi Mäkelä ja väitöskirjaa Paciuksesta tehnyt Silke Bruns.Ahtiainen, Ilkka: Pacius sai muistolaatan Hampuriin. Helsingin Sanomat 20.3.2009, s. C 1.
T. J. Särkän ohjaama ja Erik Dahlbergin käsikirjoittama elokuva Ballaadi (1944) kertoo kuvitteellisen tarinan Paciuksen avioliiton ulkopuolisesta romanssista tämän säveltäessä oopperaa Kaarle-kuninkaan metsästys.
Vuonna 2009, jolloin Paciuksen syntymästä tuli kuluneeksi 200 vuotta, ilmestyi kaksi häntä käsittelevää elämäkertaa: Jyväskylän yliopiston professorin Matti Vainion kirjoittama Pacius: Suomalaisen musiikin isä ja Tomi Mäkelän kirjoittama Fredrik Pacius, kompositör i Finland. Mäkelän teos muutti siihen asti vallinnutta Pacius-kuvaa monilta osin. Esimerkiksi Paciuksen suhde uskontoon, hänen opintonsa Saksassa ja monien teosten piilomerkitykset ovat kirjassa tarkastelun kohteena. Siinä on käytetty runsaasti uutta lähdeaineistoa.
Sävellyksiä
Oopperoita Kaarle-kuninkaan metsästys (1851/1854/1870/1879) Die Loreley (1844/1862–1887)
Näytelmämusiikkia Veteranens jul (1859) Kypron prinsessa (1860) Sjömansflickan (1871) Karl Collanin kanssa
Orkesteriteoksia Alkusoitto Es-duuri (1826) Juhlamarssi (1840) Variationer över motivet Studenter äro muntra bröder viululle ja orkesterille tai pianolle (1842) Viulukonsertto fis-molli (1845/1867/1869) Sinfonia d-molli (1850)
Kamarimusiikkia Jousikvartetto nro 2 (1826)
Melodraamoja Die Weihe der Töne (1838) Tod im Tode (1844/1880)
Kantaatteja Festsång (1851) Sorgmusik (1855) H. G. Porthan (1860) Juhlakantaatti (1866) Miriam (1868) Muisto (1870)
Kuorolle ja orkesterille Zigeunerchor (1839) Giv oss frid (1844) Die Vesperhymne (1847) Jubilate Amen (1847) De hemlösa (1858) Litaney (1867)
Mieskuorolle tai mieskvartetille
Am Meerestrand (1834) Det var då (1841) Den sjuttonåriga (1843) Im wunderschönen Monat Mai (1843) Vårt land (1848) Suomen laulu (1854–1856) Finlands flagga (1863)
Naiskuorolle Finska flickornas sång (1881)
Sekakuorolle Flyttfåglarna (1843) Vallgossen (1846) Vårmorgonen (1846) Der Geist der Harmonie (1880) Aftonbön (1882)
Yksinlauluja Das stille Kämmerlein (1839) Den sjuttonåriga (1840) Sjömansflickan (1842) Abschied (1845) John Anderson (1845) Vårvisa (1845) Soldatgossen (1858) Fridböner i aftonen lugn (1862) Lydias sång (1868/1869)
Lähteet
Kirjallisuutta Andersson, Otto: Nuori Pacius ja Helsingin musiikkielämä 1830-luvulla. Suomentanut M. Holmberg. Gummerus, 1938. Elmgren-Heinonen, Tuomi: Laulu Suomen soi... Fredrik Pacius ja hänen aikansa. Fazerin musiikkikauppa, 1959.
Mäkelä, Tomi: Fredrik Pacius, kompositör i Finland. Helsingfors: Svenska Litteratursällskapet i Finland, 2009. .
Vainio, Matti: Pacius: Suomalaisen musiikin isä. Jyväskylä: Atena Kustannus, 2009. .
Aiheesta muualla
Fredrik Pacius -sivusto juhlavuoden kunniaksi. Paciuksen nuotteja digitoituna Kansalliskirjaston kokoelmasta.
Luokka:Suomalaiset taidemusiikin säveltäjät Luokka:Suomalaiset oopperasäveltäjät Luokka:Saksalaiset säveltäjät Luokka:Kansallislaulujen säveltäjät Luokka:Suomalaiset professorin arvonimen saaneet Luokka:Suomensaksalaiset henkilöt Luokka:Vuonna 1809 syntyneet Luokka:Vuonna 1891 kuolleet Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit