Shader-ohjelma (toisinaan vain shader tai ohjelma) eli varjostin tai sävytin: "Sävytin ... Engl. Shader.": "Materiaalit ovat yleensä yhdistelmä sävytintä (shader) ja tekstuuria [...]" on ohjelma, joka mahdollistaa grafiikkaliukuhihnan muokkaamisen ja on kirjoitettu tarkoitukseen suunnatulla kielellä. Robert L. Cookin artikkeli Shade Trees julkaistiin vuonna 1984 ja RenderManin RenderMan Shading Language -kieli kehittyi tästä ideasta. Nimitys, joka johtuu historiallisista syistä, on peräisin alkuperäisestä käytöstä valaistuksen (eli varjostuksen) ja värien laskemiseenDriemeyer, Thomas; Herken, Rolf. Programming mental ray (2003, 2. painos). Springer-Verlag Wien New York. , mutta nykyisin niitä voidaan käyttää myös liikkeeseen, animointiin sekä kohteiden taivuttamiseen.
RenderManin kieltä on yritetty soveltaa myös grafiikkasuorittimille (GPU), jolloin havaittiin tärkeiden toimintojen puuttuminen täyteen ohjelmoitavuuteen.
Grafiikkasuorittimien ominaisuudet ovat kehittyneet kiinteätoimisista (konfiguroitavista) suuremmalle ohjelmoitavuudelle. Tyypillisessä grafiikkaliukuhihnassa on vaiheet: (verteksit) verteksikohtainen muunnos näyttöavaruuteen (rasterointi) kolmiokohtainen iteraatio, perspektiivikorjaus (pikseli) pikselikohtainen varjostus (lopputuloksen yhdistäminen) varjostuksen yhdistäminen väri- ja syvyyspuskurien kanssa
Ohjelmoitavassa liukuhihnassa vaiheiden järjestys on kiinteä, mutta niiden toteutus on ohjelmoitavissa. Aluksi ohjelmoitavuus keskittyi pikselien varjostukseen, mutta shader-mallien kehityksen myötä myös muut vaiheet tulivat ohjelmoitaviksi sekä merkittäviä uusia vaiheita kuten geometrian käsittely. Sonyn PlayStation 3:ssa ja Microsoftin Xbox 360:ssa oli mukana edistyneet ominaisuudet (Shader Model 3.0) ja kiinteätoiminen liukuhihna oli vähentynyt: Nintendon Wii oli mahdollisesti viimeinen kiinteätoimista liukuhihnaa käyttävä pelikonsoli.
Grafiikkasuorittimien varhainen ohjelmointi suoritettiin assemblyn kaltaisella kielellä, mutta myöhemmin on rajattu mahdollisuudet käyttämään vain korkean tason ohjelmointikieliä kuten HLSL ja GLSL (OpenGL Shading Language): assembly on näkyvillä vain debuggausta varten. Unified Shader -mallissa grafiikkaliukuhihnan eri vaiheilla on samat ominaisuudet.
Shader-tyypit Vertex shader (verteksivarjostin) suoritetaan mallin ja näkymän muunnoksien () sekä projektion vaiheessa. Vertex shaderin käyttökohteita ovat muun muassa hahmon liikkeiden animointi ja veden pinnan muodonmuutokset. Pixel shader viittaa ohjelmaan, joka suoritetaan pikselikohtaisessa vaiheessa ja laskee efektin pikselikohtaisesti.
Fragment shader (fragmenttivarjostin) on suoritusvaihe, joka käsittelee rasteroinnin tuottaman fragmentin. Fragment viittaa kolmion osaan, joka on päällekkäinen pikselin kanssa.
Geometry shader (geometriavarjostin) on heti verteksivaiheen jälkeen suoritettava, jolle annetaan primitiivi sekä mahdollisesti siihen liittyvät ja se voi tuottaa useampia primitiivejä (lisäys) tai ei yhtään (poistaminen). Geometry shader on valinnainen ja voidaan käyttää tesselaatioon ennen verteksien jälkikäsittelyä. Tesselaatioon on myös Tessellation Control Shader sekä Tessellation Evaluation Shader. Sonylla ja Microsoftilla on tesselaation käsittelyvaiheet (hull- ja domain-vaiheet).
AMD on esitellyt vuonna 2017 Vega-arkkitehtuurin myötä primitive shader -tyyppisen geometriavaiheen, joka on computer shaderin kaltainen tiedon käsittelyssä. Tämän tavoitteena on tehokkaampi primitiivien poisto ja siten tehokkaampi renderöinti. Nvidia on esitellyt Turing-arkkitehtuurin myötä vastaavan mesh shader -vaiheen. Vulkan-rajapinnassa mesh-shader toimii vaihtoehtoisena geometrian käsittelynä ja yksinkertaistaa geometrian käsittelyn pienempään määrään vaiheita tarjoamalla vaihtoehdon perinteisille verteksi-, tesselaatio- ja geometria-vaiheille. Mesh-shaderin kanssa voi käyttää valinnaista task-shader vaihetta (amplification shader DirectX:ssä), joiden tuloksen voi syöttää suoraan rasterointiin. Geometrian käsittelyn lisäksi mesh-shader voi tehdä yksinkertaisia laskentaoperaatioita.
Compute shader (laskentavarjostin) on laskennalliseen GPGPU-käyttöön suunnattu ohjelma, joka ei ole osa normaalia renderöintiliukuhihnaa.https://arm-software.github.io/vulkan-sdk/basic_compute.html Laskennalliseen käyttöön on kehitetty arkkitehtuurit kuten Nvidian CUDA, Microsoftin DirectCompute sekä OpenCL, jotka käyttävät SPMD-ohjelmointimallia (Single Program Multiple Data). SPMD-mallit käyttävät SIMD-ytimiä ja ohittavat grafiikkaliukuhihnan käyttäen vain yhtä laskentavaihetta.
Kieliä Kieliä on kehitetty lukuisia sekä offline-renderöintiin (elokuvateollisuus) että reaaliaikaiseen käyttöön.
Offline-renderöinti RenderMan Shading Language Houdini-ohjelmiston VEX Gelato-ohjelmiston kieli Open Shading Language
Reaaliaikainen renderöinti ARB assembly language, Khronos Group OpenGL shading language (GLSL, GLSLang), standardoitu Cg, Nvidia HLSL, (High-Level Shading Language), Microsoft PlayStation Shader Language, Sony Metal Shading Language, Apple
Lähteet
Luokka:Tietokonegrafiikka Luokka:Ohjelmointi