Buto ( tai Boutō, myös tai Boutos; )Herodotos: Historiateos 2.59, 2.63, 2.155–156. eli Per-Wadjet () oli kaupunki muinaisessa Egyptissä. Se sijaitsi Ala-Egyptissä eli Niilin suistossa ja kuului Ksoiteen nomokseen, jonka pääkaupunkina se jossakin vaiheessa historiaa toimi. Sen rauniokumpu eli tell tunnetaan nimellä Tell el-Fara'un.
Maantiede
Buto sijaitsi Niilin suiston luoteisosassa Niilin Sebennytikos-suuhaaran eli Sebennytoksen suuhaaran varrella lähellä sen suuta, ja Butonjärven () etelärannalla.Strabon: Geografika 17 s. 802. Buton nomokseksi mainitaan yleensä Ksoites. Herodotos sanoo sen nomoksen olleen Khemmites, Klaudios Ptolemaios Fthenotes ja Plinius vanhempi Ptenetha,Klaudios Ptolemaios: Geografia 4.5.48; Plinius vanhempi: Naturalis historia 5.9. s. 11. mutta nämä eivät kuuluneet Egyptin vakiintuneiden nomosten joukkoon.
Kaupungin arkeologinen kohde sijaitsee noin 97 kilometriä itään nykyisestä Aleksandriasta. Paikan nykyinen nimi Tell el-Fara'un käännetään yleensä ”Faaraoiden (raunio)kummuksi”.
pienoiskuva|vasen|upright|Faarao Sabakon lahjastele, kolmas välikausi/25. dynastia. Kuvitus esittää faaraon uhraamassa Wadjetille ja Pen kaupungin Horukselle. Teksti Hieraattisella kirjoituksella. Metropolitan Museum of Art. Historia
Buto oli alun perin kaksi erillistä kaupunkia, Pe () ja Dep (). Myöhemmin ne yhdistyivät kaupungiksi nimeltä Per-Wadjet, kreikkalaisittain Buto. Buto toimi Ksoiteen nomoksen pääkaupunkina jossakin vaiheessa historiaa; toiseksi pääkaupungiksi mainitaan nomokselle nimen antanut Ksois.
Buto on ollut merkittävä jo esidynastisella ja varhaisdynastisella kaudella. Sen paikka hylättiin pitkäksi ajaksi vanhan valtakunnan lopulla. Asutuksesta uuden valtakunnan aikana ei ole selviä merkkejä. Paikka asutettiin laajemmassa mittakaavassa uudelleen vasta 700-luvulla eaa. 25. dynastian aikana, ja se säilyi asuttuna roomalaiselle kaudelle saakka.
Butossa palvottiin Wadjet-jumalatarta, jonka kreikkalaiset yhdistivät Letoon. Kaupungissa vietettiin tämän kunniaksi vuotuisia juhlia, ja siellä toimi myös tämän oraakkeli.Aelianus: Varia historia 2.41. Kaupungin asukkaasta käytettiin etnonyymejä Būtios () ja Būtoitēs ().
Kaupungin paikan tunnisti ensimmäisenä William Flinders Petrie vuonna 1888. Sen arkeologiset kaivaukset alkoivat 1960-luvulla Egypt Exploration Societyn suorittamina. Vuodesta 1983 lähtien kaivauksia on suorittanut Saksan arkeologinen instituutti. Kaivaukset ovat jatkuneet edelleen 2000-luvun puolella.
Rakennukset ja löydökset pienoiskuva|upright|Ramses II:sta ja Wadjet-jumalatarta esittävä veistos Butossa.
Butossa oli suuri Buto-jumalattaren temppeli,Herodotos: Historiateos 2.155. sekä temppelit myös Horukselle, jonka kreikkalaiset yhdistivät Apolloniin, ja Bastetille/Bubastikselle eli Artemiille.
Nykyisin kaupungin paikalla on kolme suurta rauniokumpua, joita merkitään kirjaimilla A, B ja C. A ja C ovat asutuskumpuja ja B temppelialuetta. Kohteen koko on noin neliökilometrin verran. Tärkeimpiä arkeologisia kerrostumia on seitsemän. Faaraodynastioiden ajalta on löydetty asutuksen jäänteitä esi- ja varhaisdynastiselta kaudelta, sekä rakennusten osia ja veistoksia myös uuden valtakunnan ajalta. Viimeksi mainitut on kuitenkin saatettu siirtää paikalle myöhemmin. Antiikin ajalta on löydetty muun muassa kreikkalaisen kylpylän ja roomalaisen kylpylän rauniot. Pinnalla on näkyvissä lähinnä roomalaisen ja myöhäisajan jäännöksiä.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Muinaisen Egyptin kaupungit