Katarina Taikon-Langhammer (29. heinäkuuta 1932 – 30. joulukuuta 1995) oli ruotsalainen romaniaktivisti, kirjailija ja näyttelijä. Hän oli romanien ihmisoikeusliikkeen keulahahmoja 1960- ja 1970-luvulla. Katarina Taikon oli yhdessä sisarensa Rosa Taikonin, päätoimittaja Evert Kumman ja lääkäri John Takmanin kanssa perustamassa Zigenarsamfundet-yhdistystä (Romaniyhdistys). Romaniyhdistys hajotessa 1966 sisäisiin erimielisyyksiin Katarina Taikon jatkoi järjestön Zigenaren or Amé beschás -lehden julkaisua ja laajensi sen sisällön ihmisoikeuksiin yleensä. Vuonna 1969 Taikon julkaisi ensimmäisen kirjansa Katitzin. Vuoteen 1980 mennessä sarjaan oli julkaistu 12 kirjaa, joista kaksi on suomennettu. 1970-luvulla kirjat olivat suosituimpien lastenkirjojen joukossa Ruotsissa ja niistä oli julkaistu sarjakuva, LP-levyjä ja TV-sarja.
Vuonna 2012 Lawen Mohtadi julkaisi Taikonin elämäkerran Den dag jag blir fri. Elämäkerta toimi pohjana Lawen Mohtadin ja Gellert Tamasin julkaisemalla Taikonista kertovalle dokumenttielokuvalle. Vuonna 2015 Skellefteåssä nimettiin katu Katarina Taikonin mukaan ja Tukholman kaupunki julkaisi hänen nimeään kantavan 100 000 kruunun arvoisen ihmisoikeuspalkinnon.
Biografia (Elämäkerta) Taikon: The Untold Story of a Freedom Fighter (2015) (dokumenttielokuva)
Lähteet
Aiheesta muualla Katitzi - Short Documentary Series (Youtube) Katarina Taikon Katitzi (Kirjasta Kirsi-Marian -blogissa)
Luokka:Ruotsin romanit Luokka:Ruotsalaiset lasten- ja nuortenkirjailijat Luokka:Ihmisoikeusaktivistit Luokka:Ruotsalaiset näyttelijät Luokka:Vuonna 1932 syntyneet Luokka:Vuonna 1995 kuolleet