Hunttijärvi on Uudellamaalla Mäntsälässä Levannolla ja Saaren lähellä sijaitseva järvi.
Maantietoa Hunttijärvi on 3,5 kilometriä pitkä, 800 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 150 hehtaaria eli 1,5 neliökilometriä. Järvi on muodostunut sen itäpuolella kohoavan kallioisen ylänköalueen viereen. Järven länsirannat ovat alavaa savikkoa ja itärannat jyrkkärinteistä kalliomäkimaastoa. Maasto kohoaa idässä 20–50 metrin korkeuteen vedenpinnasta. Järvelle erottuvin rinne löytyy Hunttikallioilta, jossa 50 metrin matkalla jyrkänteiset rinteet kohoavat yli 50 metrin korkeuteen. Järvi on selkeän muotoinen ja eteläpäässä erottuu kauaksi näkyvä Hirviniemi, jonka molemmille puolille jää lahdet.
Järvessä ei ole kartan mukaan saaria. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Syvyyskäyrien perusteella on järven eteläosa pääosin alle kuusimetrinen ja pohjoisosassa sijaitsee yksi syvännealue. Siellä löytyy kohta, jossa on syvyyttä 13,3 metriä . Järven tilavuudeksi on määritetty 7,33 miljoonaa kuutiometriä, jolloin sen keskisyvyydeksi tulee 4,9 metriä.
Järven rantaviivan pituus on 8,8 kilometriä. Asutus on perinteisesti sijainnut länsipuolella järveä. Pelloille on levittäytynyt Levannon haja-asutus ja hiljattain on lounaispuolelle rakentunut Saaren pieni taajama-alue. Se ei aivan yllä järven rantaan. Itärannassa sijaitsee lähes 50 vapaa-ajan asuntoa. Länsirannalla niitä on yli kymmenen ja niiden lisäksi lähes kymmenen kiinteästi asuttua tilaa. Niille tulee tiet Lahden ja Mäntsälän väliseltä seututieltä 140. Järven itäpuolella 100–600 metriä etäisyydellä kulkevat valtatie 4 ja Lahden oikorata vierekkäin. Heponiemessä ja järven pohjoispäässä on uimaranta. Lisäksi on yksi yhteisranta .
Luontoarvoja Virkistysarvoja Hunttijärvi on luokiteltu tyypiltään runsasravinteiset järvet (Rr), jonka ekologinen luokitus on tyydyttävä. Järven käyttökelpoisuusluokitus on ollut hyvä esimerkiksi vuosina 1989–1992 ja 1994–1997 ja tyydyttävä vuosina 2000–2003 . Järven ekologinen luokka (VPD) on on ollut vuosina 2008, 2013 ja 2019 tyydyttävä. Valuma-alueesta noin 30 % on peltoa. Hunttijärven virkistyskäyttö on suurta. JärveIIä on kaksi kunnan uimarantaa, Saaren uimaranta järven länsirannalla ja Levannon uimaranta järven pohjoispäässä.
Kalakannat Vuonna 2005 suoritetussa koekalastuksessa saaliskalojen biomassasta 35 % oli särkeä, 18 % lahnaa, 15 % ahventa. Muita kalalajeja olivat lisäksi salakka, kiiski, kuha, hauki, siika ja made.
Vedenlaatu Järven vedenlaatua on seurattu muutaman vuoden välein ja kunnostushankkeen yhteydessä tiheämmin. Järvi voidaan luokitella eutrofiseksi (reheväksi) jo kokonaisfosforipitoisuutensa takia 30 μg/l (mikrogrammaa litrassa vettä). Myös veden klorofylli-a -pitoisuuden ollessa 14 μg/l viittaa se rehevöityneisyyteen. Heinäkuussa 2003 oli veden happamuustaso pH 7,9 eli lievästi emäksinen, mikä kertoo levien voimakkaasta yhteyttämisestä (leväkukinta). Järvellä oli voimakkaita leväesiintymiä tutkimusajanjaksolla vuosituhannen vaihteessa. Järven näkösyvyys oli samana vuonna 1,9 metriä ja veden sameus oli 2,7 FNU. Järven vesi lämpötilakerrostuu sen ainoassa syvänteessä. Esimerkkivuonna syvänteessä oli voimakkaasti kohonneet ravinnearvot ja olematon happitilanne. Tämä johtuu yleensä sisäisestä kuormituksesta. Liukoisen hapen määrät päällysvedessä ovat olleet vuosina 1962–2022 yleensä hyvät (8–13 mg/l), mytta syvänteessä kuuden metrin syvyydessä happipitoisuus vähenee ja on syvänteen pohjalla huono (0–4 mg/l). Happiongelmat kärjistyvät loppukesästä ja lopputalvesta.
Euroopan unionin vesipolitiikan puitedirektiivin (lyhenne VPD) velvoittamana on vesistöviranomainen määrittänyt Hunttijärven tilaa. Järven tilaa arvioitiin ensimmäisen kerran vuosina 2007–2008. Silloin sen ekologinen tila oli tyydyttävä ja kemiallinen tila oli hyvä. Ekologiseen tilaan vaikuttivat hydrologis-morfologinen tila, joka oli erinomainen, biologinen tila, joka oli hyvä, ja fysikaalis-kemiallinen tila, joka oli hyvä. Esimerkiksi vedenlaadussa veden kokonaisfosforipitoisuus oli viimeisessä arvioinnissa ja kokonaistyppipitoisuus litrassa vettä, mitkä ovat tyydyttäviä tuloksia. Järven tilaa arvioitiin toisen kerran vuosina 2012–2013. Silloin sen ekologinen tila oli tyydyttävä ja kemiallinen tila oli hyvä. Ekologiseen tilaan vaikuttivat hydrologis-morfologinen tila, joka oli erinomainen, biologinen tila, joka oli tyydyttävä, ja fysikaalis-kemiallinen tila, joka oli tyydyttävä. Esimerkiksi vedenlaadussa veden kokonaisfosforipitoisuus oli viimeisessä arvioinnissa ja kokonaistyppipitoisuus litrassa vettä, mitkä ovat hyviä ja välttäviä tuloksia.
Vesistösuhteet Hunttijärvi sijaitsee Mustijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 19) Mäntsälänjoen valuma-alueella (19.003). Järven valuma-alueen pinta-ala on 12,5 neliökilometriä (tai 14,1 km² ). Veden teoreettinen viipymä on 678 vuorokautta eli noin vuosi ja 10 kuukautta . Järvi sijaitsee aivan vedenjakajan lähellä. Valtatie 4 seuraa vedenjakajaa ja sen toisella puolella sijaitseva Sahajärvi kuuluu jo Porvoonjoen vesistöön. Hunttijärven pohjoispäähän laskee Järvisillanoja, joka tuo vettä Salusjärven länsipuolelta asti. Järven eteläosaan länsirantaan laskee Leissanojana alkava johto-oja (Leissanoja–Avojärvenoja ), joka virtaa peltoalueen keskellä. Valta-ojan valuma-alueen suuruus on 4,0 neliökilometriä . Hirviniemen länsipuolelta alkaa järven lasku-uoma Mäntsälänjoki. Se on aluksi pieni puro, joka kasvaa alajuoksulla joeksi. Hunttijärven vedenpinnan korkeus on 73,0 metriä mpy (N2000).
Historiaa pienoiskuva|Vuosina 1870–1907 julkaistun Senaatin kartaston Mäntsälän karttalehti. Vuosina 1855–1856 julkaistussa Kalmbergin kartastossa on järven karttanimi ”Saarisjärvi”. Saaren kylä (”Saaris by”, neljä maataloa ja niiden manttaalit olivat yhteensä 26) ja Saaren kartano sijaitsivat lounaassa ja kylän peltomaita ylettyi järven rantaan asti. Levannon kylä (”Levando by”) sijaitsi järven luoteispuolella ja myös niiden peltomaat ylettyivät rantaan. Levannon kylässä oli viisi maatalo ja niillä oli yhteensä 23 manttaalia. Kyliä yhdistävän tien varressa oli lisäksi viisi torppaa. Isolammesta on piirretty puro, joka laskee järveen. Vuosina 1870–1907 julkaistussa Senaatin kartastossa (katso karttakuva oikealla) on peltoala kasvanut ja laajentunut lähemmäksi järveä. Kummankin kylän asutus on lisääntynyt niin, että järven länsirannat ovat niittyä tai peltomaata. Vuonna 1936 julkaistussa Helsingin seudun taloudellisessa kartassa on Levannon ja Saaren kylät raivanneet järven länsipuolisen alueen soveltuvin osin kokonaan peltomaaksi. Vuoden 1956 peruskartassa on tilanne pysynyt samana. Vuoden 1974 kartassa on eteenkin itärannasta erotettu mökkitontteja, joista noin kolmekymmentä on jo rakennettuja. Seuraavassa vuoden 1989 kartassa on mökkejä rakennettu myös länsirantaan. Mökkien ympärille on kuitenkin ilmestynyt kiinteästi asuttuja omakotitaloja. Mäntsälän ja Lahden välinen pikatie on samalla valmistunut.
Lähteet
Luokka:Mäntsälän järvet Luokka:Mäntsälänjoen valuma-alue