Arpinum

Arpinum (lat.; ) oli antiikin aikainen kaupunki Latiumissa Italiassa. Se on kehittynyt nykyiseksi Arpinon kaupungiksi ja sijaitsi sen paikalla.

Maantiede

Arpinumin kaupunki sijaitsi Liris (nyk. Liri) -joen laaksossa, lähellä sen yhtymäkohtaa pienen Fibrenus (nyk. Fibreno) -joen kanssa ja noin kuusi roomalaista mailia etelään Sorasta. Kaupungista itään sijaitsi Atina, etelään Fregellae, jonka kautta kulki Via Latina, ja länteen Cereatae Marianae ja Verulae. Arpinum oli rakennettu kukkulalle. Kaupungin arx eli linnoituksen paikka kukkulan korkeimmalla kohdalla tunnetaan nykyisin nimellä Civitavecchia.

Historia

Arpinum oli alun perin volskien kaupunki.Silius Italicus: Punica 8.401. Sen alkuperä ajoitetaan noin 600-luvulle eaa. Roomalaisessa mytologiassa Arpinumin perustajana pidettiin Saturnusta.

Arpinumin muinaisaikaiset, yhä olemassa olevat muurien jäännökset osoittavat, että se oli merkittävä kaupunki jo varhaisella kaudella. Juvenalis mainitsee nimenomaisesti sen olleen volskien alueella,Juvenalis: Satiirit 8.245. mutta sitä ei mainita, kuten ei muitakaan volskilaisia kaupunkeja tällä Italian alueella, roomalaisten ja volskien välisten sotien aikana, ja samnilaiset olivat riistäneet sen heiltä ennen kuin sen nimi ilmestyy historiankirjoihin. Samnilaisvalloitus ajoitetaan 400-luvulle eaa.

pienoiskuva|vasen|Arpinumin arxia eli linnavuorta. pienoiskuva|vasen|Cicero ystävänsä Atticuksen ja veljensä Quintuksen kanssa huvilallaan Arpinumissa. Richard Wilsonin maalaus noin vuodelta 1771. Vuonna 305 eaa. roomalaiset valloittivat Arpinumin samnilaisilta, mutta Liviuksen ilmaisu ”samnilaisten takaisin valtaama” (”recepta ab Samnitibus”) viittaa siihen, että se oli jo aiemmin, kuten Sorakin, ollut heidän hallussaan.Livius: Rooman synty 9.44; Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 20.90. Muutamia vuosia myöhemmin, vuonna 302 eaa., kaupunki sai Rooman kansalaisoikeudet, mutta ilman äänioikeutta (civitas sine suffragio), joka myönnettiin kansalaisille vasta vuonna 188 eaa., jolloin heidät kirjattiin Cornelian tribukseen.Livius: Rooman synty 38.36; Festus, Sextus Pompeius: De verborum significatione, ”municipium”. Kaupungin asukkaasta käytettiin etnonyymejä Arpinas ja Arpinātis.

Liittolaissodan jälkeen noin vuonna 90 eaa. Arpinumista tuli municipium, ja se oli kukoistava kaupunki Rooman tasavallan loppuaikoina. Sen suurin maine perustuu siihen, että se oli kahden Rooman historian merkkimiehen, Gaius Mariuksen ja Marcus Tullius Ciceron, syntymäpaikka. Edellinen oli alhaista syntyperää ja hänen sanotaan epäonnistuneen yrittäessään saada jotakin paikallista virkaa synnyinseudullaan, mutta Ciceron perhe oli varmasti yksi Arpinumin vanhimmista ja huomattavimmista, ja hänen isänsä oli ratsuväenluokkaa.Cicero: Pro Plancio 8, De legibus 2.1, 2.3, 3.16; Sallustius: Jugurthan sota 67; Valerius Maximus: Factorum ac dictorum memorabilium libri IX 2.2.3, 6.9.14; Juvenalis: Satiirit 8.237–248. Ciceron kirjoitukset ovat täynnä viittauksia hänen kotiseutuunsa, jonka asukkaita hän, kuten muitakin naapurikaupunkien volskeja, kuvailee tavoiltaan maalaismaisiksi ja yksinkertaisiksi, mikä johtui alueen karusta ja vuoristoisesta luonteesta; mutta heillä oli myös monia niitä hyveitä, joita vuoristolaisilla on; ja hän soveltaa Arpinumiin Homeroksen Odysseiasta tunnettuja säkeitä, jotka koskevat Ithakaa: ”Maa karu, kalliokas, vaan kanta se miehiä kasvaa”.Homeros: Odysseia 9.27, ””, suomennos Otto Manninen; Cicero: Pro Plancio 9, Kirjeet Atticukselle (Epistulae ad Atticum) 2.11, De legibus 2.1–2, jne. Cicero peri isältään maatilan tasangolla kaupungin alapuolella Fibrenus-joen rannalla.

Arpinumista tunnetaan vain vähän mainintoja Rooman keisarikaudelta. Sen nimeä ei mainita Strabonin tai Klaudios Ptolemaioksen teoksissa, mutta Plinius vanhempi mainitsee sen ja sisällyttää sen Region I:n kaupunkien joukkoon:Plinius vanhempi: Naturalis historia 3.5 s. 9. se luettiin epäilemättä Latiumin kaupunkeihin tämän nimityksen myöhemmässä merkityksessä. Arpinumista on löydetty vain vähän keisarikauden aikaisia piirtokirjoituksia; mutta kahdesta niistä tiedämme, että paikalla oli jo roomalaisaikana villateollisuutta, joka on ollut seudulla merkittävä nykyaikaan saakka. Kaupunki näyttää taantuneen myöhemmällä keisarikaudella, mutta se säilyi asuttuna läpi keskiajan.

Rakennukset ja löydökset

Arpinumin kaupunki oli ympäröity kyklooppimuurilla eli suurista monikulmaisista tai epäsäännöllisenmuotoisista kivistä rakennetulla ympärysmuurilla. Muurit ulottuvat kaupungin kukkulan pohjoisrinnettä pitkin aina arxille eli linnoitukselle saakka. Niiden korkeus on paikoin jopa 3,35 metriä ja leveys päältä 2 metriä. Muurit ovat säilyneet nykyaikaan hyvin, ja ne ovat yksi huomattavimmista tämän rakennustyylin esimerkeistä Italiassa.

pienoiskuva|pysty|Antiikin aikaista basalttikiveystä nykyisessä Arpinossa. Muinainen, esiroomalainen portti, joka tunnetaan nykyisin nimellä Porta dell’Arco, johtaa muurin läpi arxille. Sen rakenne on hyvin poikkeuksellinen: se on tehty karkeista kivistä, joiden peräkkäiset kerrokset ulkonevat toistensa yli, kunnes ne yhtyvät muodostaen ikään kuin teräväkärkisen holvin, jonka huippu kohoaa 4,5 metrin korkeuteen; kyseessä on kuitenkin valeholvaus.

Alempana rinteessä on säilynyt myös roomalaisaikainen kaariportti, joka toimii yhtenä nykyisen kaupungin porteista. Sen lähettyvillä on massiivisia jäänteitä muistomerkistä, ilmeisesti hautamuistomerkistä, jota on väitetty kaupungin perustajan Saturnuksen haudaksi.

Kaupungin arxilla oli Mercurius Lanariukselle omistettu temppeli. Sen arvellaan sijainneen nykyisen Santa Marian kirkon paikalla, sillä sen alta on löydetty muinaisia jäännöksiä. Tasavallan kaudelta on säilynyt myös viemäreiden jäänteitä; niiden kunnostuksesta on merkintä eräässä piirtokirjoituksessa.CIL X, 5679.

Ciceron huvila, joka myöhemmin kuului Silius Italicukselle, sijaitsi Fibrenus-joen ympäröimässä saaressa, hänen isältään perimillään mailla kaupungin alapuolisella tasangolla. Se sijaitsi nykyisen, 1100-luvulta peräisin olevan San Domenicon kirkon paikalla, 1,2 kilometriä pohjoiseen Isola del Lirin kaupungista Arpinon alapuolella. Ei ole olemassa perusteita olettaa, että Cicerolla olisi ollut tämän lisäksi talo Arpinumin kaupungissa, kuten joskus on oletettu; vaikka väitettyjä, ”Ciceron taloksi” (Casa di Cicerone) kutsuttuja jäänteitä on aiemmin näytetty muinaisen linnakkeen alueella.

Cicero viittaa toistuvasti myös veljensä Quintuksen huvilaan, joka sijaitsi Liris-joen laaksossa Arpinumin ja Aquinumin välillä ja jolle hän antoi nimen Arcanum.Cicero: Kirjeet veljelleen Quintukselle (Epistulae ad Quintum fratrem) 3.1, 3.9, Kirjeet Atticukselle (Epistulae ad Atticum) 5.1. Se sijaitsi sen mäen alla, jossa nykyinen Arcen kylä sijaitsee; ja eräät sieltä löydetyt jäännökset on joskus tulkittu huvilan jäänteiksi. Tämän perusteella on oletettu, että nykyinen Arce, noin 11 kilometriä etelään Arpinumista, tunnettiin antiikin aikana nimellä Arx; ja tosiasiassa sen mainitsee kyseisellä nimellä myös Paulus Diaconus 600-luvulla.Paulus Diaconus: Langobardien historia (Historia Langobardorum) 6.27. Ei ole kuitenkaan perusteita yhdistää sitä Ptolemaioksen mainitsemaan Aiksiin (), jonka hän sijoitti marsien alueelle.Klaudios Ptolemaios: Geografia 3.1.57. Arxin arvellaan olleen lähinnä kylä Arpinumin alueella.

Plutarkhos mainitsee Arpinumin alueella sijainneen kylän, jota hän kutsuu nimellä Kirrhaiaton (, lat. Cirrhaeaton), ja jossa hän kertoo Mariuksen kasvaneen.Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Marius 3. Nimeä on arveltu Cereataen vääristymäksi; jos näin on, Plutarkhos erehtyy sijoittaessaan sen Arpinumin välittömään läheisyyteen.

Lähteet

Aiheesta muualla

Luokka:Antiikin Latiumin kaupungit Luokka:Frosinonen maakunta