Saalilainen suku eli frankkilainen sukuTietosanakirja (1916), p. 589–590 Runeberg.org. Viitattu 10.7.2021. ()Hubertus Seibert: Salier Neue Deutsche Biographie (2005), Deutsche Biographie. Viitattu 10.7.2021. oli hallitsijasuku, joka hallitsi Pyhää saksalais-roomalaista keisarikuntaa vuosina 1024–1125. Sukuun kuului neljä keisaria ja yksi paavi.
Epävarman tiedon mukaan saalilainen suku olisi polveutunut Widoneiksi ja Lambertineiksi kutsutusta frankkilaisesta aatelissuvusta. Suvun varhaisin tunnettu edustaja oli 800-luvun lopussa elänyt kreivi Werner, joka hallitsi Nahegaun, Wormsgaun ja Speyergaun kreivikuntia. Wernerin poika Konrad Punainen sai vuonna 944 Lothringenin herttuan arvon ja nai keisari Otto Suuren tyttären Liutgartin. Konradin pojanpojasta tuli vuonna 996 paavi Gregorius V.
Suvun ensimmäinen keisari oli Konrad II, joka valittiin Saksan kuninkaaksi vuonna 1024, kun saksilaisen suvun viimeinen keisari Henrik II Pyhä kuoli ilman perillistä. Konrad II kruunattiin keisariksi kolme vuotta myöhemmin. Häntä seurasivat keisareina hänen poikansa Henrik III, pojanpoikansa Henrik IV ja pojanpojanpoikansa Henrik V. Edeltäjistään poiketen saalilaisen suvun hallitsijat käyttivät valtansa tukena alhaissäätyisiä virkamiehiä, ministeriaaleja. Keisarin ja keskushallinnon valta oli mahtavimmillaan Henrik III:n aikana, mutta Henrik IV:n aikana alkoi niin sanottu investituurariita, pitkään kestänyt valtataistelu paavien ja keisareiden välillä. Saalilainen suku sammui Henrik V:n kuollessa ilman perillistä vuonna 1125.Salian Dynasty Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 10.7.2021. Uudeksi hallitsijaksi tuli Saksin herttua Lothar III, ja hänen jälkeensä alkoi vuonna 1138 Hohenstaufenin suvun valtakausi.
Sukua alettiin kutsua saalilaiseksi suvuksi vasta 1100-luvun alussa. Nimi viittaa todennäköisimmin saalilaisiin frankkeihin, jotka muistettiin laatimastaan saalilaisesta laista. Kronikoitsija Otto Freisingiläinen käytti suvun hallitsijoista nimitystä ”saalilaiset kuninkaat”, ilmeisesti luodakseen mielleyhtymän varhaisempiin hallitsijoihin.Brian A. Pavlac & Elizabeth S. Lott: The Holy Roman Empire: A Historical Encyclopedia, s. 67–68. ABC-CLIO 2019. Google Books
Saalilaisen suvun valtakautena rakennettiin muun muassa Speyerin tuomiokirkko.
Suvun hallitsijat Gregorius V, paavi 996–999 Konrad II, Saksan kuningas vuodesta 1024, keisari 1027–1039 Henrik III, Saksan kuningas vuodesta 1039, keisari 1046–1056 Henrik IV, Saksan kuningas vuodesta 1056, keisari 1084–1106 Konrad II, nimellinen Saksan kuningas (nimellä Konrad III) 1087–1098, Italian kuningas 1093–1098 Henrik V, Saksan kuningas vuodesta 1106, keisari 1111–1125
Lähteet
Luokka:Hallitsijasuvut Luokka:Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta