Suojärvi on Uudellamaalla Mäntsälässä sen pohjoisrajan tuntumassa Siperiassa sijaitseva järvi. Etäisyys Helsingistä on 66 kilometriä pohjoiskoilliseen ja Mäntsälän keskustasta 11 kilometriä pohjoiseen.

Maantietoa Suojärvi on 2,1 kilometriä pitkä, 850 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 116 hehtaaria eli 1,2 neliökilometriä. Järven ympäristö on alavaa ja soistunutta metsämaata. Palomäensuon järven puolinen alue muodostaa osittain ojitetun keidassuon. Luoteispuolinen Isosuo on osittain metsitetty ja kaakkoinen Suojärvensuo on osittain ojitettu ja metsitetty. Järvessä ei ole kartan mukaan saaria. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Syvyyskäyrien perusteella järvi on lähes tasapohjainen. Järven tilavuudeksi on määritetty 3,07 miljoonaa kuutiometriä, jolloin sen keskisyvyydeksi tulee 2,7 metriä. Järven syvyys on 4,6 metriä ja tämä kohta sijaitsee länsirannan puoleisen niemen edustalla .

Järven rantaviivan pituus on 5,0 kilometriä. Järvellä on kolme kohtaa, jossa ranta on metsämaata, mutta muualla se on soistunutta metsää tai suomaata. Koillisrannassa on puoli kilometriä pitkä metsäalue, jossa on kahdeksan vapaa-ajan asuntoa. Järven lounaispuolella sijaitsevan Suojärven kulmakunnan kohdalla on 600 metriä pitkä ranta-alue, jossa on lähes 20 vapaa-ajan asuntoa. Kaakkoisrannassa on vielä kolmen mökin ranta. Vuonna 2008 oli rannoilla noin 30 kiinteistöä . Niille tulee tiet Suojärveltä, Saikarista ja Viljamaalta. Hollolan raja tulee lähes koillisrantaan asti.

Luontoarvoja Järven tila Euroopan unionin vesipolitiikan puitedirektiivin (lyhenne VPD) velvoittamana on vesistöviranomainen määrittänyt Suojärven tilaa. Järven tilaa arvioitiin ensimmäisen kerran vuosina 2007–2008. Silloin sen ekologinen tila oli hyvä ja kemiallinen tila oli hyvä. Ekologiseen tilaan vaikuttivat hydrologis-morfologinen tila, joka ei oltu määritetty, biologinen tila, joka oli erinomainen, ja fysikaalis-kemiallinen tila, joka oli hyvä. Esimerkiksi vedenlaadussa veden kokonaisfosforipitoisuus oli viimeisessä arvioinnissa ja kokonaistyppipitoisuus litrassa vettä, mitkä ovat hyviä tuloksia. Järven tilaa arvioitiin toisen kerran vuosina 2012–2013. Silloin sen ekologinen tila oli huono ja kemiallinen tila oli hyvää huonompi. Ekologiseen tilaan vaikuttivat hydrologis-morfologinen tila, joka oli erinomainen, biologinen tila, joka oli hyvä, ja fysikaalis-kemiallinen tila, joka oli hyvä. Esimerkiksi vedenlaadussa veden kokonaisfosforipitoisuus oli viimeisessä arvioinnissa ja kokonaistyppipitoisuus litrassa vettä, mitkä ovat vastaavasti hyviä ja tyydyttäviä tuloksia.

Vedenlaatu Valuma-alueen pinta-alasta on 44 % on suota, 35 % metsää ja 9 % peltomaata. Suojärvi on valuma-alueensa ainoa järvi ja se on ruskeavetisenä tyypillinen humusjärvi. Pintavesien käyttökelpoisuusluokituksessa Suojärvi oli vuonna 1991 välttävä ja vuonna 1993 tyydyttävä. Kesäkuun lopussa vuonna 1993 oli veden happamuustaso pH 7, näkösyvyys 1,1 m ja vedenväri 140 mg Pt/l. Suojärvi voidaan luokitella rehevöityneeksi järveksi fosfori- (42 μg/l) ja klorofylli-a -pitoisuuksiensa (32 μg/l) vuoksi. Sinileväkukintoja on havaittu esimerkiksi vuosina 1985, 1988 ja 2000. Veden happipitoisuus on pysynyt kesä- ja talvikaudella hyvänä eikä lämpötilakerrostuneisuutta juurikaan ole esiintynyt.

Vesistösuhteet Suojärvi sijaitsee Mustijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 19) Sulkavanjärven valuma-alueella (19.005). Järven valuma-alueen pinta-ala on 11,06 neliökilometriä (tai 10,1 km² ). Siihen on johdettu ympäröiviltä soilta runsaasti kuivatusojia. Sen laskuoja on lähes suoraksi kaivettu Suojärvenoja, joka on johdettu Koukunjärven ympäri virtaavaan ojaan. Se yhtyy Koukunojaan, joka laskee Sulkavanjärveen. Järven vedenpinnan korkeus on 85,1 metriä mpy (N2000).

Historiaa pienoiskuva|Vuosina 1870–1907 julkaistun Senaatin kartaston Mäntsälän karttalehti. Järvi sijaitsee vasemmassa reunassa. kartta on vuodelta 1873. Vuosina 1855–1856 julkaistussa Kalmbergin kartastossa Suojärvi sijaitsee erämaassa soiden keskellä. Järvi on vielä autio. Vuosina 1870–1907 julkaistussa Senaatin kartastossa (katso oikealle) on järvelle kaitettu suoraviivainen laskuoja ja kaakkoisrantojen läheisyydessä on kaksi maatilaa. Vuosina 1932 ja 1936 julkaistuissa Riihimäen seudun taloudellisessa kartoissa laskuojan ja järven kaakkoisrantaan raivattu niitty- tai peltomaata.

Ensimmäisessä vuoden 1956 peruskartassa on suota muuten ojittamatta, mutta Isosuon luoteispuolelle on kaivettu johto-ojaan valuvia kuivatusojia. Järven kaakkoisosaan on raivattu rantaan ulottuva peltopalsta ja Suojärvensuolla on edelleen heinälatoja. Vuoden 1974 kartassa on Suojärvensuolle, Palomäensuolle ja länsipuolen rantaan kaivettu järveen laskevia suo-ojia säännöllisin välein. Lounaisrantaan on rakennettu kahdeksan mökkiä ja pohjoispäähän tulee tie Saikarista. Kaakkoinen peltopalsta on puoliksi metsitetty. Järvellä on vuonna 1989 yli 20 mökkiä. Kaakkoispuolisen maatilan pellot on metsitetty ja entisen pellon rantaan on rakennettu mökkejä.

Lähteet

Aiheesta muualla Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma (pdf)

Luokka:Mäntsälän järvet Luokka:Sulkavanjärven valuma-alue