IRIS Makran (runkonumero 441) on Iranin laivaston tammikuussa 2021 käyttöön ottama kelluva tukikohta, joka on rakennettu öljytankkerista.
Suunnittelu thumb|vasen|Helikoptereita laivan kannen laskeutumisalustalla. Mahdollisesti alus oli aiemmin öljytankkeri Persian Gulf. Se laskettiin vesille tiettävästi loppuvuodesta 2020 ja koeajot alkoivat luultavasti joulukuussa. Se otettiin palvelukseen 13. tammikuuta 2021.
Alus on Iranin laivaston suurin. Iranin median mukaan sen uppouma on 121 000 tonnia ja pituus on 228 metriä. Kannella on suuri konttien päälle rakennettu laskeutumisalusta. Tiettävästi sille mahtuu kerrallaan seitsemän kevyttä ja raskasta helikopteria. Aluksella on myös nosturi, jolla alukselta voidaan nostaa vesille pieniä hyökkäysveneitä. Satelliittikuvissa veneitä on nähty aluksella ainakin seitsemän.
Aluksen omasuojana on kuusi 20 mm ja 23 mm ilmatorjuntatykkiä, sekä 12,7 mm raskaat konekiväärit sen molemmin puolin. Aluksella saattaa olla myös meritorjuntaohjuksia. Aluksen ominaisuuksia on verrattu Yhdysvaltain laivaston Expeditionary Sea Base -aluksiin (ESB) ja käyttötarkoitus on mahdollisesti saman kaltainen. Se saattaa toimia esimerkiksi sukellusveneiden torjunnassa tai miinojen raivauksessa, mutta tarkkaa käyttötarkoitusta ei tunneta.
Palvelus Makran lähti 28. huhtikuuta merelle. Yhdysvaltojen mukaan sen mahdollinen kohde oli Venezuela Etelä-Amerikassa. Alusta saattoi fregatti IRINS Sahand. Ne kiersivät Afrikan itärannikkoa pitkin Atlantille, josta ne eivät lopulta kääntynetkään kohti Etelä-Amerikkaa, vaan pohjoiseen kohti Eurooppaa. Yhdysvaltojen mukaan Venezuela oli lopulta luopunut ajatuksesta alusten vastaanottamisesta Yhdysvaltojen painostuksen takia. Heinäkuun jälkipuoliskolla 2021 alukset saapuivat Itämerelle ja osallistuivat 25. heinäkuuta Venäjän laivaston 325-vuotisjuhlien laivastoparaatiin Pietarissa.
Alus sai osumia Yhdysvaltojen ilmaiskuissa Bandar Abbasin satamaan maaliskuussa 2026.
Lähteet
Luokka:Iranin laivaston sotalaivat