Nikolai Ivanovitš Ryžkov (; 28. syyskuuta 1929 Dylejevka, Donetskin alue, Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta, Neuvostoliitto – 28. helmikuuta 2024 Moskova, Venäjä)Николай Иванович Рыжков Hrono.ru. Viitattu 29.8.2021.Nikolay Ryzhkov Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 3.3.2024. oli neuvostoliittolainen ja venäläinen poliitikko, joka toimi Neuvostoliiton ministerineuvoston puheenjohtajana eli pääministerinä vuosina 1985–1991. Hän oli koulutukseltaan insinööri.
Ura Neuvostoliitossa Ryžkov oli kotoisin Donetskin alueelta Ukrainasta, mutta oli kansallisuudeltaan venäläinen. Hän työskenteli nuoruudessaan kaivostyöläisenä, kunnes pääsi vuonna 1950 työnjohtajaksi Uralmaš-konetehtaalle Sverdlovskiin. Ryžkov liittyi Neuvostoliiton kommunistiseen puolueeseen (NKP) vuonna 1956 ja valmistui insinööriksi Uralin polyteknisestä instituutista vuonna 1959. Hänestä tuli Uralmašin tehtaan pääinsinööri vuonna 1965 ja Uralmaš-yhtymän pääjohtaja vuonna 1970. Ryžkov oli Neuvostoliiton raskaan ja liikenteen koneteollisuuden apulaisministerinä vuosina 1975–1979 ja Gosplanin ensimmäisenä varapuheenjohtajana vuosina 1979–1982.Ann E. Robertson: Ryzhkov, Nikolai Ivanovich Encyclopedia of Russian History, Encyclopedia.com. Viitattu 29.8.2021. Hänet valittiin Neuvostoliiton korkeimpaan neuvostoon vuonna 1974 ja NKP:n keskuskomitean täysjäseneksi vuonna 1981. Ryžkov johti keskuskomitean talousosastoa vuosina 1982–1985, sillä uusi puoluejohtaja Juri Andropov siirsi hänet Gosplanista NKP:n luottamustehtäviin. Andropov myös järjesti Ryžkovin yhdeksi keskuskomitean kolmesta sihteeristä vastuualueenaan teollisuus.Robert Service: A History of Modern Russia – From Nicholas II to Putin, s. 430, 441, 492. Penguin Books, Lontoo 2003 (ensimmäinen laitos 1997).
Mihail Gorbatšovin kohottua Neuvostoliiton johtoon Ryžkov valittiin NKP:n politbyroon täysjäseneksi huhtikuussa 1985 ja hänet nimitettiin Nikolai Tihonovin tilalle ministerineuvoston puheenjohtajaksi syyskuussa 1985.Nikolai Ivanovich Ryzhkov A Dictionary of Political Biography, Oxford Reference. Viitattu 29.8.2021. Ryžkov oli päävastuussa Neuvostoliiton talouspolitiikan johtamisesta 1980-luvun jälkipuolella ja yritti toteuttaa Gorbatšovin ohjelmaan kuuluneita uudistuksia kuten taloudellisen suunnittelun hajauttamista ja uudenaikaisen teknologian käyttöönottoa. Investoinnit keskitettiin koneenrakennusteollisuuteen, mutta käytössä olleet resurssit eivät riittäneet suunnitelmien toteuttamiseen. Ryžkov kuului Neuvostoliiton parlamentiksi vuonna 1989 perustettuun kansanedustajien kongressiin ja vuonna 1990 perustettuun Neuvostoliiton presidentin neuvostoon. Hän vastusti vuonna 1990 syvenevien talousongelmien ratkaisuksi ehdotettua 500 päivän talousohjelmaa, johon sisältyi muun muassa markkinahintoihin siirtyminen. Ryžkov laati vastaesitykseksi maltillisemman ohjelman, jossa markkinatalouteen siirryttäisiin hitaammin eikä valtion omaisuutta yksityistettäisi.Jyrki Iivonen: ”Neuvostoliiton/Venäjän historia 1985–1999”, s. 516–517 teoksessa Venäjän historia (toim. Heikki Kirkinen). Otava, Helsinki 2002. Gorbatšov valitsi toteutettavaksi välimuodon alkuperäisestä ja Ryžkovin ehdotuksesta.
Sekä vanhoillisten että uudistusmielisten tahojen kritisoimaksi joutunut Ryžkov sai 25. joulukuuta 1990 sydänkohtauksen, jonka seurauksena hän joutui luopumaan pääministeriydestä. Hänen seuraajakseen tuli tammikuussa 1991 Valentin Pavlov. Ryžkov oli kommunistisen puolueen ehdokkaana Venäjän neuvostotasavallan ensimmäisissä presidentinvaaleissa kesäkuussa 1991, mutta hävisi vaalin itsenäiseksi ehdokkaaksi asettuneelle Boris Jeltsinille.
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen thumb|upright|Ryžkov vuonna 2019. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Ryžkov oli muun muassa Tveruniversalbank-pankin sekä Prohorovskoje Pole -sotamuseon johtokunnan puheenjohtajana. Hänet valittiin vuonna 1995 Venäjän duumaan ”Valta kansalle” (Vlast – narodu) -nimiseltä, Venäjän kommunistista puoluetta lähellä olleelta ehdokaslistalta. Hän johti duumassa samannimistä pientä edustajaryhmää ja tuki vuoden 1996 presidentinvaaleissa kommunistien ehdokasta Gennadi Zjuganovia.Pilvikki Kause: Myös kommunistien Zjuganov lähtee voitonvarmana vaaleihin (tilaajille) Helsingin Sanomat 16.2.1996. Viitattu 29.8.2021. Ryžkov kuului kommunistisen puolueen johdolla samana vuonna perustetun Venäjän kansallis-isänmaallisen liiton johtajiin.Zjuganov johtaa Venäjän oppositiopuolueiden uutta liittoa (tilaajille) Helsingin Sanomat 8.8.1996. Viitattu 29.8.2021. Hänet valittiin uudelleen duumaan vuoden 1999 vaaleissa. Vuonna 2003 Ryžkov valittiin Venäjän liittoneuvostoon Belgorodin alueen edustajana eli senaattorina.Nikolai Ryzhkov Venäjän liittoneuvosto. Viitattu 29.8.2021.Рыжков Николай Иванович Venäjän liittoneuvosto. Viitattu 29.8.2021. Hän joutui vuonna 2014 Ukrainan kriisin vuoksi Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen pakotelistalle.Jussi Alroth: EU:n pakotelistalle päätyi kahdeksan nimeä – ja jälleen Suomi-kytkös (tilaajille) Helsingin Sanomat 30.7.2014. Viitattu 29.8.2021.
Ryžkov jatkoi liittoneuvoston jäsenenä syyskuuhun 2023 saakka.Рыжков Николай Иванович Совет Федерации. Viitattu 29.2.2024. Hän kuoli 94-vuotiaana vuonna 2024.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:NKP:n keskuskomitean politbyroon jäsenet Luokka:Neuvostoliiton hallituksen johtajat luokka:Neuvostoliiton korkeimman neuvoston jäsenet Luokka:Neuvostoliiton kansanedustajien kongressin jäsenet Luokka:Valtioduuman jäsenet Luokka:Venäjän liittoneuvoston jäsenet Luokka:Venäläiset insinöörit Luokka:Vuonna 1929 syntyneet Luokka:Vuonna 2024 kuolleet