Kalle Ilmari Korpi (7. marraskuuta 1895 Iitti – 1967) oli suomalainen yleisurheilija, joka 1920-luvulla oli Rudolf Muukkosen ohella Työväen Urheiluliiton parhaita moniottelijoita. Hän oli myös kaksinkertainen työläisolympialaisten voittaja.
Urheilu-ura Kymintehtaan Kisaa edustanut Korpi osallistui vuonna 1921 pidettyihin Prahan epävirallisiin työläisolympialaisiin, joissa hän voitti korkeushypyn ja kuulantyönnön. Vuonna 1922 Korpi muutti työpaikan perässä Raaheen ja edusti aluksi Raahen Ponnistusta, kunnes seuraavana keväänä siirtyi Oulun Tarmoon. Vuoden 1925 Frankfurt am Mainin työläisolympialaisissa Korpi voitti keihäänheiton ja jakoi korkeushypyn voiton Olavi Niemen kanssa. Korven oli tarkoitus osallistua kisoissa kymmenotteluun, mutta lajien päällekkäisyyksien vuoksi järjestäjät epäsivät häneltä osallistumisoikeuden. Vuosikymmenen jälkipuoliskolla Korpi kilpaili lähinnä piirisarjoissa ja 1930-luvulla Kymintehtaalle palattuaan myös ikämiessarjoissa.
Sisällissota Kymintehtaalla lapsesta saakka työskennellyt Korpi liittyi sisällissodan alettua punakaartiin ja osallistui Mäntyharjun rintamalla muun muassa Tuohikotin taisteluun sekä Jokelan taisteluun, jossa hän V. J. Penttalan mukaan toimi punaisten päällikkönä. Toukokuun alussa Korpi vangittiin ja lähetettiin Riihimäen vankileirille. Korpi sai 12 vuoden kuritushuonetuomion, mutta hänet armahdettiin jo 1920.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Suomalaiset yleisurheilun moniottelijat Luokka:Työläisolympialaisten voittajat Luokka:Suomen sisällissodan punaiset Luokka:Vuonna 1895 syntyneet Luokka:Vuonna 1967 kuolleet