Vaaženinjoki tai Vaaseninjoki ( ) on Venäjällä karjalan tasavallassa ja Leningradin alueella virtaava 123 kilometriä pitkä Syvärin sivujoki.
Joen kulku Vaaženinjoki alkaa metsäpurona karjalan tasavallan Prääsän piirissä noin 10 kilometriä Pyhäjärven ja Peltoisenjärven itäpuolelta . Seutu on Laatokan ja Äänisen välisellä matalalla mäkisellä tasankoalueella, joka on kallistunut kohti Äänistä. Mäet ovat metsäisiä moreenikumpuja, joiden välissä esiintyy soita. Alueella on paljon suomaata ja soiden väliset metsämaat tuottavat maaperään podsolia. Maaperä on alta hiekkaa ja moreenia. Joki virtaa pohjoisesta etelään, vaikka se paikallisesti tekee jyrkkiäkin käännöksiä. Yläjuoksulla Haikarinjoelle (katso sivujoet alla) asti Vaaseninjoki on mutkitteleva metsäjoki. Sen jälkeen jokilaakso syvenee keskijuoksulla ja muodostaa viiden kilometrin mittaisen V-laakson, joka loppuu Ylä-Važinan (Верхние Важины, Verhnije Važiny) kylään. Tämä on samalla joen jyrkin osuus. Kylässä pääuomaan yhtyy myös Tuuksunjoki ja hieman alempana Rantajärvenjoki, jotka ovat kaksi Vaaženinjoen kolmesta suurimmasta sivujoesta. Vesimäärän kasvaessa myös joen syvyys kasvaa alajuoksulla ja jokea voi purjehtia pienillä moottoriveneillä keskijuoksulle asti. Joki virtaa kohti kaakkoa tehden samalla teräviä ja suuria käännöksiä. Alajuoksulla siihen yhtyy Musalanjoki, joka on toiseksi suurin sivujoki. Viimeiset 20 kilometriä on joenvarsi harvaan asuttua. Joki yhtyy Syväriin Vaaženissa noin 112 kilometriä Laatokasta.
Luontoarvoja Joen ja samalla sen valuma-alueen ympäristöstä 92 % muodostuu metsästä, josta 40 % on koivun ja haavan muodostamaa sekametsää. Metsät ovat puolukkatyyppistä männikköä tai mustikkatyyppistä kuusikkoa.
Joella on hyvät kalastusmahdollisuudet ja joki on sopiva kanootilla ja katamaraanilla meloville. Joessa eläviä kalalajeja ovat nahkiainen, lohi, purotaimen, harjus, hauki, säyne, turpa, toutain ja lahna.
Hydrologiaa Joki virtaa 5–6 kilometriä tunnissa ja alajuoksulla sen leveys on 40–50 metriä. Joki jäätyy yleensä marras–joulukuun vaihteessa ja jäidenlähtö tapahtuu huhti–toukokuun vaihteessa samalla kun seudun lumet sulavat. Joen suurin virtaama ajoittuu kevättulvan aikaan.
Historiaa Seutu on ollut keskiajalla lyydilaisten aluetta, jonne on slaaveja alkanut muuttaa keskiajalta alkaen. Saamelaisasutus edelsi lyydiöäisasutusta, joka on saapunut alueele vepsäläisten kanssa joskus 1000-luvulla. Tämä näkyy monissa hydronyymeissä, joilla on saamelaisperäinen tai lyydiäinen nimi venäläisen nimen rinnalla. Seudulla ovat yleisiä vuaž-alkuiset nimet, joka on aikaisemmin tullut saamelaisesta sanasta vaadž eli vaadin eli naarasporo.
Vaaženinjoen valuma-alue Yleistä Vaaženinjoen valuma-alue kuuluu Itämereen laskevan Nevan vesistöalueeseen, jonka laskujokena on Neva. Nevan vesistön pääuoma jatkaa Nevan jälkeen Laatokkaan, Syvärille ja Ääniselle. Syväri siis jää suureten järvien väliin ja Vaaženinjoki on yksi syvärin pohjoisesta tuleva sivujoki. Vaaženinjoen valuma-alue jää Nevan vesistöalueen sisälle ja sen vedenjakaja muiden pieneten jokien kanssa. Pohjoisessa vedenjakajan takana on Suojoen sivujoki Svjatreka (Святрека), koillisessa Jyvenjoen latvahaarat ja idässä joitakin lyhyitä Syvärin sivujokia. Läntisen vedenjakajan takana virtaa Alavoisenjoen pääuomaan kyuuluvan Topozerkan ja sivuhaaran Pekkijoen latvahaarat. Lounaassa aivan Syvärin lähellä sijaitsee vielä parin pienemmän joen valuma-alueet.
Pääuoma Vaaženinjoen valuma-alueen pääuoma muodostuu kokonaan vain Vaaženinjoesta, joka on 123 kilometriä pitkä.
Sivu-uomia Vaaženinjoen sivu-uomat on koottu alla olevaan taulukkoon, jossa annetaan käyttönimeksi myös suomalais-ugrilainen nimi, jos se tunnetaan. Taulukon lähteet on esitetty taulukon alapuolella ja tiedot on eritelty kunkin sivujoen osalta oikeassa sarakkeessa. Sivu-uomannimi Nimi Uomankohta EtäisyysSyväriltä(km) Pituus(km) Virtaama(MQ m³/s) Valuma-alue(km²) Lähteet yhtyy Syväriin sen keskijuoksulla Tšolma Tšelma (Челма) xxx 6 18 245 6,2,3,2,2,–,2 Bojarski Bojarski (Боярский) xxx 7 3 3 2,2,3,2,2,–,2 Musalanjoki Mužala (Мужала) xxx 23 44 361 ?,2,3,2,2,–,2 Tšurorutšei Tšurorutšei (Чуроручей) xxx 48 16 2,2,3,2,2,–,– Pyhäjoki Svjatuha (Святуха) xxx 52 31 106 5,2,3,2,2,–,2 Važa Važa (Важа) xxx 60 14 2,2,3,2,2,–,– Losrutšei Losrutšei (Лосручей) xxx 76 13 2,2,3,2,2,–,– Rantajärvenjoki Randozerka (Рандозерка) xxx 83 29 384 ?,2,3,2,2,–,2 Tuuksunjoki Tukša (Тукша) xxx 86 33 306 5,2,3,2,2,–,2 Haikarinjoki Haigary (Хайгары) xxx 103 16 5,2,3,2,2,–,– Sredni Sredni (Средний) xxx 109 12 2,2,3,2,2,–,– Sredni yhtyy Vaaženinjokeen 14 kilometriä latvoilta Lähteet: 1 = sivujoen oma artikkeli, 2 = luettu Venäjän vesistörekisterin tietokannasta (), 3 = katsottu Internetin karttapalveluista, 4 = katsottu joen venäjänkielisen wikipedian artikkelista, 5 = katsottu Vepsän kielioppikirjasta , 6 = katsottu Venäjän federaation paikannimikirjasta
Järviä Vaaženinjoen valuma-alueella on vähän järviä. Jos järvestä tunnetaan myös suomalais-ugrilainen nimi, sitä käytetään venäläisen nimen rinnalla. Sivujoen Tšolman valuma-alueella sijaitsevat esimerkiksi Sidozero (Сид-озеро), Kuzozero (Куз-озеро) ja suurin järvi Vaatsjärvi (Вач-озеро, Vatšozero). Rantajärvenjoki alkaa Rantajärvestä (Рандозеро, Randozero), jonka yläjuoklsulla sijaitsee lisäksi Važezero (Важезеро). Muita Rantajärvenjoen valuma-alueen järviä ovat Krehozero (Крехозеро), Ligaž (Лигаж) ja esimerkiksi Šohma (Шожма). Musalanjoki alkaa Pienestä Musalanjärvestä (Малое Мужало, Maloje Mužalo). Valuma-alueen muita järviä ovat esimerkiksi Suuri Musalanjärvi (Большое Мужало, Bolšoje Mužalo), Latvajärvi (Ладв-озеро, Ladvozero) ja Kutkozero (Кутк-озеро). Tuuksunjoen valuma-alueelta löytyy vielä Tšikozero (Чикозеро).
Lähteet Huomioita
Viitteet
Aiheesta muualla
Luokka:Karjalan tasavallan joet Luokka:Leningradin alueen joet Luokka:Syvärin vesistö